Hauskoja näkymiä tien varrella

Tänään ei sitten enää ollutkaan yhtä lämmintä ja kaunista säätä kuin eilen. Eilenhän mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa kevään lämpöennätys +13 astetta, tänään oli vain neljä astetta plussaa. Ajankuluksi lähdettiin hiukan ajelulle. 

Hauskoja näkymiä tien varrella näkyikin. Pääsiäisnoita oli lentämässä jonnekin, ehkä Kyöpelinvuorelle?

Ihanaa kun ihmiset näkevät näin paljon vaivaa vain muutaman päivän kestävän juhlapyhän tähden.

Saman tien varrella oli toinenkin hauska näky, nimittäin vanha volkkari, joka oli jo aika huonossa kunnossa.

Se oli nostettu puupölkkyjen päälle. Se taisi toimia tiennäyttäjänä tien päässä olevan talon vieraille, sillä sitä ei voi olla huomaamatta. Aika hyvä kun voi sanoa harvinaisemmille vieraille, kun kysyvät tietä, että "kun näette tien vieressä valkoisen kuplavolkkarin, niin siitä käännytte meille päin". Tuo numero kyljessä on ehkä heidän osoite?

Vielä toiseen suuntaan palatessamme samaa tietä näin nämä kaksi postilaatikoiden kantajaa. Aika ihania olivat!

Vielä yksi pääsiäispäivä jäljellä ja sitten palataan taas normaaliin päiväjärjestykseen, mikä onkin aika ihanaa.

Nyt menen syömään mämmiä!

(Joko olet tutustunut uuteen Krissen kortit-blogiini? Sitä pääset kurkkaamaan TÄSTÄ)

💛💚💛💚

Keltainen, värihaasteen ja pääsiäisen väri

Tällä kuvalla osallistun Repolainen reissaa ja räpeltää-blogin värihaasteeseen

jonka värinä on tällä kertaa keltainen, mikä sopiikin hyvin pääsiäiseen.

Samalla toivotan kaikille HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Olen aloittanut blogin postcrossingissa saamieni korttien esittelyyn. Jos kiinnostaa niin sen löydät TÄÄLTÄ .

💛💛💛

Helppo, nopea ja terveellinen uunimunakas

Oletko tehnyt joskus munakasta uunissa? Minä en ollut tehnyt, mutta nyt kokeilin.

Resepti oli hyvin yksinkertainen ja vaivaton, eikä siihen tarvittu mitään erikoisia ainesosiakaan.

Munakaspohja paistettiin ensin uunissa valmiiksi ja vasta sitten lisättiin loput ainekset.

Näin se valmistettiin:

Ohjeessa sanottiin että munakkaasta riittää 4-8 hengelle, mutta silloin eivät syöjät saa olla kovin nälkäisiä.

Munakkaaseen tarvittiin:

8 munaa

2dl ruokakermaa

3/4dl perunajauhoja

1tl suolaa

1/2tl mustapippuria

2rkl öljyä

Päälle:

70g pinaattia

2dl kivettömiä oliiveja

1rasia kirsikkatomaatteja

100g pehmeää vuohenjuustoa (tai mozzarellaa)

2rkl oliiviöljyä

- kuumenna uuni 200 asteeseen

- vatkaa munat kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lorauta joukkoon

   kerma ja siivilöi perunajauhot. Mausta suolalla ja pippurilla

- pyyhi uunivuoan (40x30cm) pohja ja reunat öljyllä. Kaada munakasmassa 

  vuokaan.

- kypsennä munakasta uunin alatasolla 15 min.

- kuorruta jäähtynyt munakas pinaatilla, oliiveilla ja kirsikkatomaateilla.

   Murenna päälle vuohenjuustoa ja lorauta oliiviöljyä.

Seuraavalla kerralla kun teen tätä, niin laitan munakasainekset hiukan pienempään vuokaan, sillä haluan että siitä tulee hiukan paksumpi.

En antanut munakkaan jäähtyä kokonaan vaan lisäsin päällisen ainekset puolijäähtyneen munakkaan päälle.

Jälkeenpäin mietin että kun reseptissä sanottiin kuorruta, niin tarkoitetaankohan sillä sitä että munakas päällisineen olisi pitänyt laittaa vielä uuniin? Minä en laittanut vaan söimme sen sellaisenaan.

💛💛💛

Kokemuksia termoruukuista

Miten ovat talvehtineet viime vuonna termoruukkuihin istuttamani rungollinen tuija ja sininata-heinä?

Ne ovat olleet koko talven kesähuoneessamme, enkä ole niitä kastellut muuta kuin nyt ihan lähiviikkoina antanut hiukan vettä silloin tällöin.

Tuijassa oli joulun aikaan pienet valot ja se olikin siihen tarkoitukseen oikein sopiva. Nyt nostin sen verhon taakse jottei voimakas kevätaurinko paista siihen liikaa. Se saa kuitenkin valoa valokatteen läpi ja ikkunoista. Kunhan yöpakkaset hellittävät niin siirrän sen ulos terassille.

Tuijaan oli talven aikana tullut "töyhtö", jonka leikkasin pois niin että pyöreä muoto säilyy.

Heinä on saanut samaa hoitoa kuin tuija ja siinäkin on lupaavan paljon vihreää, eli uskoisin että sekin on selvinnyt hengissä talvesta.

Eilen oli aurinkoinen päiväja ruokailimme ensimmäistä kertaa kesähuoneessa. Joka vuosi tuo ensimmäinen kesähuone-ruokailu on tainnut tapahtua juuri maaliskuussa. Maaliskuu on kuitenkin vielä sen verran kylmä kuukausi, ettei kesähuoneessa tarkene muuta kuin silloin kun aurinko sen lämmittää, eli iltapäivällä.

Tänä vuonna aikomuksenani on hankkia ainakin yksi termoruukku lisää ja istuttaa siihen samanlainen pikkusyreeni kuin ulkona pihallakin on. Se on pieni puu joka mahtuu talveksi kesähuoneeseen. Voisi olla että termoruukuissa kaikki nämä kuvaamani kasvit säilyisivät ihan taivasallakin, mutta en taida uskalla ottaa sitä riskiä että paleltuisivat.

Onko sinulla kokemusta siitä miten kasvit pärjäävät termoruukuissa ulkona talven yli?

MUKAVAA PÄIVÄÄ!

💛💛💛

Värejä - VIHREÄ

Kevään etenemisen myötä vihreys lisääntyy ja Repolainen reissaa ja räpeltää-blogin haasteessa haastettiin minutkin mukaan värihaasteeseen. Nyt teemana on kevääseen sopiva väri, vihreä.

Ensin tuntui siltä ettei  kodistamme löydy paljoa vihreää, mutta mitä vielä!

Eipä tarvinnut kauas katsetta tietokoneelta siirtää kun jo vihreitä esineitä löytyi vaikka kuinka ja kirjoituspöydän laatikosta löytyi lisää.

Netistä löytyi tällainen kuvaus vihreästä väristä:

• Vihreä on kasvun, uudistumisen ja uudelleen syntymisen väri.
• Vihreä liitetään terveyteen, luontoon, tuoreuteen ja rauhaan.
• Vihreä auttaa ongelmien ratkaisemisessa ja rohkaisee vapauteen, parannukseen ja rauhallisuuteen.
• Tumman vihreä kuvastaa rahaa, taloudellisia asioita ja porvarillisuutta
• Vihreä edustaa myöskin orastavaa rakkautta.
• Vihreä on väri, joka auttaa meitä rentoutumaan. Vihreä on itse asiassa hyvä väri niille, jotka kärsivät masennuksesta.

Olohuoneen sohvalta löytyi kolme vihreää tyynyä ja vaikka tuo yksi näyttääkin joltain muulta väriltä, niin vihreä sekin on.

Amppelissa kasvaa yksi tämän kevään hankinnoista. Näyttää viihtyvän hyvin ainakin toistaiseksi. Kasvin suomenkielistä nimeä en tiedä, mutta sen tieteellinen nimi on Asplenium balearicum Shivas.

Näin vihertää kotonani ja pian alkaa toden teolla vihertää ulkonakin.

🍀🍀🍀

Postia Australiasta

Sain terveisiä pitkän matkan takaa, nimittäin Australiasta. Kirje näytti hienolta ja oletin sen olevan Postcrossing-kaverilta, joka on lähettänyt kirjeen kortin sijasta.

Kirje oli taiteltu ovelasti, sillä kirjepaperi muodosti samalla kirjekuoren. Kun avasin sen, niin hämmästyin, sillä paperi oli kirjoitettu hienolla käsialalla ihan täyteen.

Täytyy myöntää, että hetken luulin että tämä on samanlainen huijauskirje kuin se jonka joitakin vuosia sitten sain ja jossa kerrottiin minun perineen suuren summan rahaa. 

Huomasin kuitenkin pian että tämä on kyllä "oikealta" postcrossing-kaverilta sillä kirjeeseen oli kirjoitettu ID-tunnus joka jokaisessa postcrossing-kortissa pitää olla.

Kirjeen käsiala oli tosi hieno, vanhanaikaisen tyylinen, ja musteen ruskea väri teki tekstin vieläkin vanhahtavammaksi. Näytti siltä kuin se olisi kirjoitettu sellaisella mustekynällä,  jonka terä kastetaan pullossa olevaan musteeseen ja ehkä olikin.

Kirje oli suljettu sinetillä.

Kirjeen sisällä oli kortti jossa oli kuvattuna suloinen koala. Tämä kirje herätti paljon ajatuksia. Ilahdutti että joku, tässä tapauksessa Robert Australiasta, oli nähnyt niin paljon vaivaa tuon hienon, pitkän kirjeen kirjoittamisessa, lähettääkseen sen itselleen tuntemattomalle ihmiselle.

Lähetin hänelle kiitosviestin tuosta ihanasta kirjelähetyksestä.

Kirje/kortti Australiasta oli matkannut 18 päivää ja matkaa oli kertynyt 14.930 km.

Jos et vielä tiedä mitä postcrossing on, niin voit lukea  siitä TÄÄLTÄ. 

Koska lukijoita tuntuu kiinnostavan mitä hän kirjoitti, niin tässä lyhennelmä:

Ensin hän kirjoittaa että häntä kiinnostaa kirjoittaminen ja kirjoitustaidon historia. Australiaan on tuotu rangaistusvankeja aikoinaan. Yksi heistä halusi kirjoittaa ja hän sai kaksi paperiarkkia kuukaudessa jotta voi kirjoittaa. Mutta hänellä ei ollut mustetta, joten se piti tehdä itse puun parkista keittämällä. Tätä mustetta kutsuttiin "Iron gall"-nimellä ja sitä on käytetty Australiassa vielä 1950-luvulla, kunnes kuulakärkikynä valloitti markkinat. 

Tuota Iron gall-mustetta on helppo valmistaa, ja kirjeen kirjoittaja Robert on itsekin sitä valmistanut. 

Ja uskon että saamani kirjeen hän on kirjoittanut juurikin tuolla musteella, sillä sen väri on ruskehtava, joten sopisi hyvin parkista keitetyn musteen väriksi.

Lopuksi hän kirjoittaa kaikkien australialaisten rakastamasta koalasta ja koalaa esittää korttikin joka tuli kirjeen mukana.

Perustin uuden blogin postcrossingissa saamieni korttien esittelyyn. Sen löydät TÄÄLTÄ.

💛💛💛

Toteutunut toive

Joskus kannattaa kertoa toiveistaan, sillä silloin ne saattavat toteutua yllättävällä tavalla. Olen kertonut täällä blogissa (TÄÄLLÄ) mieltymyksestäni Marimekon Unikkoihin ja varsinkin Unikko-mukeihin.

Nyt mulla sitten on kaksi tuollaista ihanaa ja juuri oikean väristä mukia. Saimme ystäviltä kumpikin Unikko-mukin tuliaisina kun tulivat meille pariksi päiväksi.

Ne ovat niin kauniita ettei oikein raaskisi niitä käyttääkään.

Raivasin tilaa ja järjestin mukeja eri tavalla ja niin sain nuo kaksi kaunotarta mahtumaan hyllylle muumimukien, Teemamukien ja Paratiisi-sarjan mukien kanssa.

Kiitos ihanat R ja M! Mukit ovat juurikin sitä väriä josta tykkään. Kun joskus pääsen itse ostamaan jatkoa näille, niin yritän pysytellä pastelliväreissä, mutta voi olla että joukkoon eksyy joku voimakkaamman värinenkin.

Nyt nuo kaksi kaunistavat mukikokoelmaani keittiön hyllyllä. Tästä on hyvä jatkaa keräilyä pikku hiljaa.

No, ihan näin pitkällä en vielä ole mukien keräilyssä kuin @huismuggallery. Jos haluat ihailla hänen ihania astioitaan niin Instasta niitä löytyy.

IHANAA VIIKONLOPPUA!

💙💙💙

Kohta alkaa mökkikausi

Käytiin mökillä pikaisesti. Pihalta on lumi ja jää jo sulanut. Kunhan sää vähän lämpenee, niin päästään  haravoimaan.

Kummasti rupeaa mökki vetämään puoleensa kun päivät pitenevät. Mökillämme voisi hyvin olla talvellakin, mutta iltojen pimeneminen aikaisin ei yhtään houkuta mökkeilyyn. 

Eilen kun oli hieno aurinkoinen päivä, olisi melkein haluttanut jäädä saman tien yöksikin. Mutta ennen kuin yöpymiseen ryhdytään pitää mökillä siivota perusteellisesti. 

Vaikka suurempia projekteja ei tulevaksi kesäksi olekaan suunnitteilla, niin jotain pientä on jo aloitettu. Meillä on mökillä ollut jo monta vuotta pesuhuoneessa kuivakäymälä, joka on palvellut hyvin. Sitä on tosin pitänyt tyhjentää tosi usein ettei kärpäsiä tule sisätiloihin. Nyt kun laitettiin ulkohuussiin kompostoiva käymälä, katsottiin että tuo sisällä ollut kuivakäymälä on turha ja J aloitti muutostyöt pesuhuoneessa poistamalla pytyn. 

Suunnitelmissa on laittaa kaappi, tai hyllyt poistetun WC-istuimen paikalle. Siitä saisi hyvän tilan siivousvälineille, sillä niitä on nyt ripoteltu eri paikkoihin, kun ei mökkiä rakentaessa osattu varata paikkaa niille. 

Nyt jäi yksi ikävähkö toimenpide pois, nimittäin tuon kuivakäymälän useasti tapahtunut tyhjennys, ja tilalle saadaan tarpeellinen säilytystila, sellaisiahan ei koskaan ole liikaa.

Vaikka pihalla näyttää jo hyvinkin keväiseltä, niin meri on vielä jäässä. Talvella mökillä on tosi hiljaista, kun meren aaltojen loiskintaa ja kohinaa ei kuulu. 

Kohta taas poltetaan rannalle kerätyt risut, mikä on joka keväinen toimenpide. Risuja onkin kertynyt melkoisesti ja lisää on pihalta vielä kerättävä. Nuo kuvassa näkyvät oksat olen jo syksyllä erotellut poltettavista risuista ja mietin niiden käyttöä johonkin, mahdollisesti kasvitukina.

Haravoimista riittää, niin kuin aina keväällä, sillä syksyllä ei enää mikään pihatyö innosta ja lehdet jäävät maahan. Mukavasti paistaa jo aurinko tuohon terassin kulmaan. Koskahan ensimmäiset ruokailut tai kahvittelut siellä voidaan nauttia?

OIKEIN IHANAA PÄIVÄÄ KAIKILLE!

💚💚💚

Vain kolme kuvaa - maaliskuu

Maaliskuu ja tämän kuukauden kirjain "Vain kolme kuvaa kuukaudessa"-haasteessa on tietysti M.

MURATTI

Ensimmäisessä kuvassa on vastikään hankkimani muratti. Ostimme sille pikkuisen hyllyn joka kiinnitettiin keittiökaapin seinään. Näin muratti on lähellä ikkunaa itä-ikkunassa. Olen suihkutellut murattia ahkerasti, eikä sitä saa päästää kuivumaan.

Aikaisemmat kokemukseni muratin kasvattamisesta sisällä eivät ole hääppöiset, mutta katsotaan miten tämän käy.

MUUMIMUKI

Mukit ovat lempiastioitani, enkä muusta, kuin mukista halua kahviani juodakaan. Näitä on kertynyt jo aika monta ja ovat käytössä päivittäin. Tosin aamulla haluan isomman mukin kahvilleni.

MARIMEKKO

Marimekko on ikisuosikkini ja maaliskuuhun sopii hyvin kuva heidän tuotteestaan. Marimekkolaukkuja minulla on ollut monia ja tällä hetkelläkin muutama. Hienoista merkkilaukuista en tykkää yhtään, mutta Marimekon laukut ovat juuri minulle sopivia: kestäviä, ei liian hienoja, sopivan kokoisia, kauniita.

Tässä olivat minun M-kuvani. 

Tähän mennessä maaliskuussa mukana:

Puikoillanikin, Arkisin, , Näpertelijä, Ruusuperhonen, Tikusta asiaa,Kaikkea muuta, Villa Emilia, Kuvakirjeitä Karsikonperältä, Kieltenopen kotiblogi, Repolainen reissaa ja räpeltää, Suvikumpu, Maijun tekeleitä, Enkulin käsityöt,Satavuotiaan sylissä, StanstaLandia, Retkiä & hetkiä, Pian ja nopeasti,Sweets & Socks, Anun puutarha, Marjatan kirjat ja mietteet, Silmukka soikoon, Uminomat, Hiidenkiven puutarhassa, Tau(v)on paikka

Kuusi kuvaa kesästä

Kuusi kuvaa kesästä on nimeltään haaste johon Anna Satavuotiaan sylissä-blogista minut haastoi. Ja minä kun tykkään vastata näihin blogihaasteisiin, olin heti mukana. 

Haasteessa julkaistaan kuusi kuvaa viime kesästä ja halutessaan voi haastaa muita bloggareita mukaan.

Kuva 1.

Ensimmäinen kuvani on kotimme terassilta jossa tulee vietettyä paljon aikaa kesällä. Siellä kasvatan kesäkukkia ja muutamia monivuotisia. Monivuotisia terassilla minulla on rungollinen tuija, laventeli ja heinät. Laventelin onnistuin talvettamaan kerran, mutta toinen kerta meni mönkään. Onneksi sitä on kukkamaassa, joten sieltä otan uudet alut tulevaksi kesäksi.

Kuva 2.

Toisessa kuvassa on meneillään viimekesäinen projekti kasvihuoneessa. Se olikin aika suuri homma, mutta onnistui ilman että mitään hajosi. Tästä projektista voit lukea lisää TÄÄLTÄ.

Kuva 3.

Joka juhannukseksi täällä Ahvenanmaalla pystytetään lähes joka kylään oma juhannussalko ja niitä on tapana ajella katselemaan.

Salot saavat olla pystyssä koko vuoden ja ennen juhannusta ne otetaan alas ja koristellaan uusilla kruunuilla ja tuoreilla kukilla ja lehdillä.

Kuva 4.

Kesäisin Maarianhamina herää eloon. Silloin täällä tuntuu melkein kuin olisi ulkomailla. Viime vuosina on kotimaisten turistien määrä ollut nousussa ja kävelykadulla kuuleekin melkein enemmän suomen kieltä kuin ruotsia.

Kuva 5.

Toinen projekti kasvihuoneessa mökillä oli kastelujärjestelmän hankkiminen.

Tuo menetelmä onkin osoittautunut loistavaksi. Siitä kerroin 

TÄÄLLÄ.

Kuva 6.

Sitten kesä alkoikin olla ohi. Tyttären torpallakin on kottikärryt laitettu odottamaan uutta kevättä ja kesää.

En haasta ketään erityisesti mukaan, mutta haasteeseen saavat osallistua kaikki halukkaat.

💚💛💚

Vihreän vallassa

Voi että mitä ihanuuksia taas löytyy kukka-ja puutarhamyymälöistä! Halusin pari uutta viherkasvia kotiin ja täältähän niitä löytyy. Ja täältä löytyy myös toinen toistaan kauniimpia ruukkuja joihin on osattu valita juuri ne parhaiten niihin sopivat viherkasvit.

Olen enemmän vihreän ystävä, en niinkään kukkivien kasvien ja niinpä kuvasin ahkerasti juuri noita vihreitä.

Kaktukset, mehikasvit ym. vastaavan tyyppiset kasvit ihastuttavat vuosi vuoden jälkeen yhä enemmän.

Nämä "viherliikkeet" ovat muuttuneet enemmänkin sisustuskaupoiksi, sillä niin paljon kaikkea kivaa kodin sisustukseen näistä myös löytyy.

Rahaa noissa saisi menemään vaikka kuinka paljon. Onneksi pidin pään kylmänä ja ostin vain kolme viherkasvia sekä muutaman pussillisen siemeniä myöhempää kylvämistä varten. 

Mutta, oliskohan kuitenkin pitänyt ostaa se peikonlehti, joka oli ehkä hiukan yli metrin korkuinen ja se kasvoi sellaista kookosrunkoa pitkin? Ja hinta oli 870€! 

Tietäisin kyllä aika monta muuta asiaa joihin tuon summan sijoittaisin.

Kukahan tuollaisia kalliita uskaltaa ostaa, jotkut firmat ehkä. Olishan se aika paukku jos ostaisi melkein 900 euron kasvin kotiinsa ja tuhoaisi sen sitten väärällä hoidolla.

Joko kevään lähestyminen on houkutellut sinut viherostoksille?

🌵🌵🌵