NÄISTÄ TULIKIN KUIVAKUKKIA!

Syksyn värit alkavat olla upeimmillaan. Somessa näkyy toinen toistaan upeampia ruskakuvia. Tuntuu kuitenkin että täällä meillä päin eivät puut ole vielä niin kauniita syysväreissään kuin pohjoisempana, joten niiden kuvaaminen saa vielä odottaa.

Pihan kukat ovat jo kukkimisensa kukkineet ja jo aikoja sitten leikkasin  laukkojen kukkavarret pois rumentamasta kukkamaata. Meinasin heittää ne kompostiin, mutta kun niitä hiukan tarkemmin katselin niin huomasin niiden kauneuden vielä kuivanakin ja niinpä laitoin ne maljakkoon ilman vettä ja  ne  ovat koko loppukesän koristaneet terassipöytää. Tästä näet millaisia ne olivat kukkiessaan. Taidan jättää ne paikoilleen talven ylikin.

Heinän ,joka on ruukussaan kasvanut suureksi etupihalla, otin myös lasiterassille. Saa nähdä pärjääkö se ruukussa talven yli. Viime talveksi istutin sen maahan, mutta nyt ajattelin kokeilla talvenkestävyyttä ruukussa. Jos oikein kovat pakkaset tulee niin käärin sen vaikka kuplamuoviin. Leikkasin sen lyhyeksi, sillä sitten kun se taas alkaa kasvaa keväällä, kuivien varsien leikkaaminen on vaikeaa kun niiden keskeltä pukkaa uutta vihreää. Nyt se leikattuine varsineen näyttää enemmänkin siivousharjalta.

Siivousharjasta tulikin mieleen että olen luvannut itselleni että tänään on siivouspäivä. Imuroiminen ja varsinkin pölyjen pyyhkiminen on sellainen homma että sitä tulee lykättyä niin pitkälle kuin mahdollista. Aina keksii jotain muuta kivampaa tekemistä.

IHANAA PÄIVÄÄ!

💛💛💛

 

PÄÄSTIIN SENTÄÄN JUHLIMAAN

Eletään melkeinpä yöttömän yön aikaa. Yhtenä yönä kävin iltayöllä puoli kahdentoista aikaan kuvaamassa kukkia pihallamme. Jos ei tietäisi, niin voisi luulla että olen kuvannut päivällä, niin valoisaa oli.

Laukat kukkivat kauneimmillaan. Niiden kukka on mielestäni yksi kauneimpia ja haluaisin niitä kukkapenkin täyteen. Vaan yksi huono puoli näissäkin on, nimittäin se että lehtien päät tulevat aina ruskeiksi.

  

Lehtien ruskistuminen on kuulemma laukoille ominaista ja olisikin viisainta istuttaa laukat pensaiden tai muiden kukkien joukkoon niin että rumat lehdet eivät niin näkyisi. Mulla on sopivat pensaat samassa kukkapenkissä ja aionkin syksyllä kaivaa laukkojen sipulit ylös maasta ja istuttaa ne näiden pensaiden juurelle. Toivomuksena on siten että ensi keväänä pensaiden joukosta näkyy vain laukkojen kauniit kukat. 

Kun laukan vielä nupussa olevaa kukkaa katsoo oikein läheltä, niin näyttää ihan kuin kyseessä olisi pienistä tulppaaneista koottu kimppu. 

Viikonloppuna päästiin kuin päästiinkin viettämään ylioppilasjuhlia, tosin päivän myöhässä. Edellisessä postauksessa kerroin koronaepäilyksestä ja lakituksen väliin jäämisestä, mutta onneksi sentään voitiin juhlia päivänsankaria pienellä joukolla.

Ja onnistuneet juhlat meillä olikin. 

Onnittelut Bellalle vielä kerran ja peukkuja pidetään että pääset vielä opiskelemaan toivomaasi ammattiin, nimittäin poliisiksi. Nyt vaan kovaa treeniä että pärjäät pääsykokeen fyysisessä osiossa!

  

Täksi viikoksi on ennustettu lämpimiä kesäsäitä ja olemmekin välillä mökillä, välillä kotona. Molemmissa paikoissa on hoitamista ja kastelua vaativia kasveja.

IHANAA KESÄVIIKKOA SINULLE!

💜💜💜 

MAANPEITTOKASVEJA KUKKAPENKKIIN

Etupihallemme paistaa aamuaurinko ja niinpä jos jotain siellä teen, niin tekeminen tapahtuu aina ennen puoltapäivää. Sitten aurinko siirtyy toiselle puolelle taloa eikä tässä etupihalla enää haluta olla kun lämpöilat ovat niinkin alhaiset kuin mitä ne viime päivinä ovat olleet.

Helmililjat ovat nyt kauneimmillaan. Tykkään niiden yksinkertaisesta, kauniin värisestä kukinnasta. Muistelin että minulla olisi ollut sinisen lisäksi valkoisiakin, mutta mihin lienevät häipyneet, sillä niitä ei tänä keväänä ole näkynyt.

Laitoin viime vuonna kukkapenkkien reunuksiksi muovireunusnauhaa. Olin niin myöhään liikkeellä että en enää löytänyt muun väristä nauhaa kuin räikyvän vihreätä. Sitä sitten katselin koko loppukesän ja talven, kunnes tänä keväänä olin ajoissa liikkeellä ja onnistuin löytämään harmaata reunusnauhaa joka sopi paljon paremmin eikä pistä silmään niinkuin tuo vihreä.

Vaan, kun nurmikko tänä vuonna ensimmäistä kertaa leikattiin niin kun menin katsomaan kukkamaata sen jälkeen, niin nauhasta oli paikoitellen vain riekaleet jäljellä! Kuvassa näkyvässä kohdassa nauha on ehjä kun se rajoittuu asfalttiin.

Vertasin tätä harmaata nauhaa siihen kirkkaan vihreään ja tämä olikin paljon ohuempaa laatua kuin se vihreä. Eli pitkäaikaista apua mullan pysymiseen kukkapenkissä tästä ei ollut.

Eikähän muovin käyttö puutarhassa muutenkaan ole kovin suositeltavaa, joten mietin jotain muuta keinoa kukkapenkin rajaamiseen. Hain mökiltä lastillisen kiviä ja reunustin niillä kukkamaan. Hain vielä toisenkin lastin ennekuin sain kivet riittämään molempien kukkamaiden ympärille. Vieläkin on parissa asfalttiin rajoittuvassa paikassa tuota muovia jäljellä, mutta kiviähän riittää, joten niitä pitää hakea vielä lisää. 

Olen tosi tuskastunut näihin laukkoihin. Niin kauniit kukinnat kuin niissä onkin, niin lehdet ovat tosi rumat. Ne ruskistuvat aina osittain. Luulin että tein jotain väärin kun tuollaisiksi menevät, mutta kuulin että tuo ruskistuminen on niiden ominaisuus. Viime vuonna leikkasin noita ruskeita osia pois, mutta ei siitä pitkäaikaista iloa ollut sillä ruskistuminen jatkui leikkaamisen jälkeenkin.

Ainoa keino saada nuo ruskeat lehdet pois näkyvistä taitaa olla se että istuttaa jotain korkeampaa noiden ympärille, niin että vaan itse kukinnot näkyvät, ne kun kasvavat noita lehtiä pidemmiksi.

Tästä klikkaamalla voit katsoa miltä ne kukkiessaan näyttävät.

Pääsiäiseksi ostamani narsissit kukkivat vieläkin kauniisti. Taidan istuttaa ne ruukkuun syksyllä niin niistä saa nauttia sitten ensi keväänäkin. 

Tämän heinän, hentohöyhenheinä Pony Tails (Stipa tenuissima) hankin viime kesänä. Tykkään siitä kovasti ja se olikin ihana kun heilui tuulessa. Kesällä se oli vihreä ja syksyn tullen muuttuui ruskeaksi. Sen pitäisi olla yksivuotinen, mutta kokeilin talvettaa sitä ja siirsin sen syksyllä maahan kasvamaan. Tänä keväänä huomasin ilokseni että heinä on kasvattanut uutta vihreää. Istutin sen takaisin ruukkuun. Leikkasin pois ruskeita kuivuneita osia ja toivon että nuo vihreät innostuvat lisääntymään. Saa nähdä kuinka käy. 

Patjarikko on levinnyt mukavasti ja kukkii juuri nyt tosi kauniin värisillä kukilla. Odotan sen leviävän niin että paljaat paikat kukkapenkissä täyttyvät. Hopeahärkki tosin leviää kovaa vauhtia penkin toisessa reunassa. Olen sitä jo karsinutkin kun leviää jo kivetylle käytävällekin.

Tänä vuonna hankimme kukkamaiden täydennyksiksi muutaman havukasvin. Tämä on sinikataja (Juniperus squam. "Blue Carpet"). Ei kyllä ainakaan vielä ole yhtään sinertävä ja saisi vihreänä pysyäkin. 

Lisäksi ostimme pari pallotuijaa. Nyt on talvellakin jotain vihreää kukkamaassa. 

Helmipihlaja-angervot voivat hyvin. Ne istutin alunperin laatikkoon terassille, mutta totesin varsin pian etteivät ne siinä tule viihtymään ja niinpä istutin ne viime vuonna tähän kukkapenkin reunaan. Nyt ne antavat kohta hiukan näkösuojaakin. Liian suuriksi en kuitenkaan halua antaa niiden kasvaa. Niihin tulee myöhemmin kauniit valkoiset kukat.

Kun nyt katson näitä kivireunuksia, niin taidan tykätä näistä kovastikin. Näitä ei ainakaan trimmeri saa rikottua palasiksi! Taidan hakea vielä muutamankin kerran lisää kiviä ja laittaa niitä ehkä vielä paljaiden paikkojen peitteeksi.

Mitä sinun tämän päivän puuhiin kuuluu?

💚💚💚