18/03/2024

Postia Australiasta



Sain terveisiä pitkän matkan takaa, nimittäin Australiasta. Kirje näytti hienolta ja oletin sen olevan Postcrossing-kaverilta, joka on lähettänyt kirjeen kortin sijasta.




Kirje oli taiteltu ovelasti, sillä kirjepaperi muodosti samalla kirjekuoren. Kun avasin sen, niin hämmästyin, sillä paperi oli kirjoitettu hienolla käsialalla ihan täyteen.

Täytyy myöntää, että hetken luulin että tämä on samanlainen huijauskirje kuin se jonka joitakin vuosia sitten sain ja jossa kerrottiin minun perineen suuren summan rahaa. 

Huomasin kuitenkin pian että tämä on kyllä "oikealta" postcrossing-kaverilta sillä kirjeeseen oli kirjoitettu ID-tunnus joka jokaisessa postcrossing-kortissa pitää olla.


Kirjeen käsiala oli tosi hieno, vanhanaikaisen tyylinen, ja musteen ruskea väri teki tekstin vieläkin vanhahtavammaksi. Näytti siltä kuin se olisi kirjoitettu sellaisella mustekynällä,  jonka terä kastetaan pullossa olevaan musteeseen ja ehkä olikin.




Kirje oli suljettu sinetillä.




Kirjeen sisällä oli kortti jossa oli kuvattuna suloinen koala. Tämä kirje herätti paljon ajatuksia. Ilahdutti että joku, tässä tapauksessa Robert Australiasta, oli nähnyt niin paljon vaivaa tuon hienon, pitkän kirjeen kirjoittamisessa, lähettääkseen sen itselleen tuntemattomalle ihmiselle.

Lähetin hänelle kiitosviestin tuosta ihanasta kirjelähetyksestä.
Kirje/kortti Australiasta oli matkannut 18 päivää ja matkaa oli kertynyt 14.930 km.

Jos et vielä tiedä mitä postcrossing on, niin voit lukea  siitä TÄÄLTÄ

Koska lukijoita tuntuu kiinnostavan mitä hän kirjoitti, niin tässä lyhennelmä:

Ensin hän kirjoittaa että häntä kiinnostaa kirjoittaminen ja kirjoitustaidon historia. Australiaan on tuotu rangaistusvankeja aikoinaan. Yksi heistä halusi kirjoittaa ja hän sai kaksi paperiarkkia kuukaudessa jotta voi kirjoittaa. Mutta hänellä ei ollut mustetta, joten se piti tehdä itse puun parkista keittämällä. Tätä mustetta kutsuttiin "Iron gall"-nimellä ja sitä on käytetty Australiassa vielä 1950-luvulla, kunnes kuulakärkikynä valloitti markkinat. 

Tuota Iron gall-mustetta on helppo valmistaa, ja kirjeen kirjoittaja Robert on itsekin sitä valmistanut. 

Ja uskon että saamani kirjeen hän on kirjoittanut juurikin tuolla musteella, sillä sen väri on ruskehtava, joten sopisi hyvin parkista keitetyn musteen väriksi.

Lopuksi hän kirjoittaa kaikkien australialaisten rakastamasta koalasta ja koalaa esittää korttikin joka tuli kirjeen mukana.


Perustin uuden blogin postcrossingissa saamieni korttien esittelyyn. Sen löydät TÄÄLTÄ.




💛💛💛



38 kommenttia:

  1. Yllättävän pitkään kesti postin kulkea tuota matkaa, vaikka matka olikin pitkä. Kirje on hieno ja ajatuksella tehty alusta loppuun. Kiva ylläri postilootassasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni ei kestänyt kovin kauan, sillä itse lähetin kortin Puolaan, joka sentään on paljon lähempänä, eikä se ole vieläkään 19 päivän matkustelun jälkeen tullut perille. Paljon on hän nähnyt vaivaa.

      Poista
  2. Onpas yllättävän kiehtovaa. Kaunista käsialaa ja vielä sinettikin kirjeessä.
    Kaukaa on kirjeesi matkustanut ja mielestäni nopsaan. Sama aika menee, jos lähetän kirjeen täällä Suomessa naapurikaupunkiin 130 kilometrin päähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä oikein ihana vanhaan tyyliin kirjoitettu kirje. Olen ihmetellyt postin kulun hitautta, sillä olen nyt lähettänyt yhdeksän korttia ja saanut kaksi.

      Poista
  3. Hienoa käsialaa mitä ei enää kukaan taida . Nyt jäi hieman kutkuttamaan että mitä hän kirjoitti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella hienoa ja kirje tuntuu kyllä arvokkaalta. Laitan pienen kuvauksen tähän postaukseen siitä mitä hän kirjoitti.

      Poista
  4. Olipa oikein vanhanaikaista käsialaa, joka pisti heti silmään. Kerropa mitä kirjeessä luki vai onko salaisuus. Taisi olla tyhmä kysymys? Oletko jo saanut monta kirjettä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole salaisuus. Kerron kohta kun ehdin. Laitan lisäyksen tähän postaukseen jossa kerron kirjeen sisällöstä. Olen saanut vasta kaksi, mutta uskon että kohta rupeaa kortteja tulemaan tiheämmin kun vauhtiin päästään.

      Poista
    2. Kiitos, kiitos.

      Poista
    3. Eipä kestä, etkä ollut ainoa jota kiinnosti kirjeen sisältö.

      Poista
  5. Onpa upeaa! Ihan oikea vanhanaikainen kirje, sellainen, joita sata vuotta sitten kirjoitettiin. Tuollainen tapa taitella kirje myös kuoreksi on todella vanha. Tekijä on perehtynyt historiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on. Tuota en tiennytkään että näin taiteltiin kirjeet entisaikaan. Hän on ollut historioitsija. Kirjoitan hiukan kirjeen sisällöstä kohta.

      Poista
  6. Ihana käsiala, ihana kirje ja ihana koala-kortti! Kiva kuulla, tuosta kirjoitushistoriasta. Kyllä ihminen tarpeeseensa keksii mitä vaan - vaikka 'mustetta'. Hyvää alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä täytyy käsitellä varoen. En usko että tulen saamaan yhtä arvokasta postia tämän jälkeen.

      Poista
  7. Nyt olet saanut kyllä hienoa postia 🩷

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli todella yllättävä ja erityisen hieno.

      Poista
  8. Ihana kirje. Käsin kirjoitettu kaunokirjoitus on kaunista varsinkin musteella tehtynä. Siihen tulee syvää nostalgiafiilistä :)

    VastaaPoista
  9. Wau, Robert lisäsi sivistystä myös sinun blogiystäville - kiitos kun jaoit tämän.
    Upea, uniikki ja arvokas posti. Ja wau miten nopeasti toiselta puolelta maailmaa....minun viimeisin kirjeeni Australiaan kesti liki 3kk, sieltä on kyllä tullut nopeammin. Mietinkin, että vika lienee enmmän meidän kuin heidän "päässä"

    Kuinka monta korttia olet itse nyt lähettänyt?

    Minulla on ollut tuollainen kortin karvapallero sylissäni.... loukkaantunut yksilö Queenslandin "villieläinten turvapaikassa". Onneksi suojelutyötä tehdään näillekin kansallisaarteille - sukupuutto uhkaa ikävä kyllä näitäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennyt minäkään noista musteasioista ennestään. Oho, 3 kk on jo aika pitkä aika! Olen lähettänyt 9 korttia ja niistä muutama tosi kauas, joten niiden perillemeno kestää jonkin aikaa. Ja olen saanut kaksi, joten tulossa on lisää.
      Olet saanut pitää ihanaa koalaa sylissäsi, wau! Tuossa kortissa muuten luki tuo samainen Queensland.

      Poista
  10. Voi kuinka upea kirje käsialoineen, kerrassaan kaunista kirjoitusta.
    Ajatella niin kaukaa postia ja kerrontaa terveisien kera. Ja oikein sinetti.
    Koalat ovat niin söpöjä. Kauan postilähetys noiden kilometrien takaa kulkeutuu.
    Kirjeet ovat nykyään niin historiaa, kiva tuollaisella harrastuksella se
    saadaan nosteeseen.
    Muistan niin kouluaikana kun oli muutama kirjeystävä jonka kanssa
    lähetettiin postia.
    Mukavaa tiistai päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli aivan uskomaton kirje saada. Tässä postcrossingissa lähetetään yleensä kortteja, tässä tuli sekä kirje että kortti.
      Mekin saatiin koulusta nimi toivomaamme maahan ja sinne sitten kirjoiteltiin se mitä osattiin. Mulla oli ranskalainen Joel :)
      Kiitos samoin!

      Poista
  11. Harvinaista herkkua vastaanottaa käsinkirjoitettu kirje ja vielä toiselta puolelta maapalloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin kaukaa en ole koskaan mitään postia saanut ja kun vielä oli noin hieno niin ihanaa.

      Poista
  12. Onpa mielenkiintoista ja yllätyksellistä saada kirje kaukaa ja ihan tuntemattomalta. Pitääpä tutustua tarkemmin. Kortti on kuin taideteos ja aihe tällä puolella maapalloa harvinaisempi. Kuinka ilahduttavaa 🐨🐨🐨

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli yllätys, sillä postcrossingissa lähetetään yleensä kortti, ei kirjettä. Nyt tuli molemmat samalta lähettäjältä.

      Poista
  13. Aivan uskomattoman kaunis ja mielenkiintoinen kirje! Ja koala-maalaus on ihastuttava.
    Minulla on jossain mustekyniä (varmaan aika kuivahtaneita). Kyllä tekisi mieli koettaa kirjoittaa noin kaunista käsialaa.
    Kiva lukea näitä post crossing -postauksiasi. Oikeiden korttien ja kirjeiden lähettäminen on niin harvinaista nykyään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhanajan kauneutta oli kyllä täynnä tuo lähetys. Yritä ihmeessä jos sulla on välineet tuollaisen kirjoituksen tekemiseen. Tämä tuntuu kyllä kiinnostavalta harrastukselta. Kunhan jotain mainitsemisen arvoista postcrossingin tiimoilta ilmenee, niin teen taas postauksen.

      Poista
  14. En ole kuukausiin käynyt profiilissani, mutta muistaakseni olen saanut ja lähettänyt noin 2.700 korttia kuluneiden vuosien aikana. Siis v. 2007 -->. Alkuaikoina sain vaikka mitä korttien mukana. Itsetehtyä saippuaa, karamelleja, teetä, kahvia, jääkaappimagneetteja, taskuallakoita, tarroja, kyniä, koruja.... Nykyään tulee vain teepusseja, kun joka puolella postimaksut ovat pilvissä. Paitsi Saksassa. :)
    Paras pc-muistoni liittyy minullakin Australiaan. Sain lasinalustan, joka oli vuosikymmenen tässä työpöydälläni teekupin alla. Aina teetä juodessani muistin lähettäjää, kun katselin sen aboriginaalisia kuvioita. Nyt samaa asiaa ajaa revontulimaisema Lapista ostamassani peltisessä lasinalusessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon olet kortteja lähettänyt ja saanut. Toivottavasti kukaan ei lähetä mitään tuollaisia esineitä, sillä minä joudun ne sitten tullaamaan ja minun pitää silloin tietää niiden arvo. Huomasin että yksi ahvenanmaalainen olikin laittanut profiiliinsa muistutuksen siitä ettei kukaan lähettäisi mitään lahjoja hänelle, juuri tuon tullimuodollisuuden vuoksi.
      Ihana muisto oli sinullakin!

      Poista
  15. Vielä 60 vuotta sitten lähetimme kirjeitä lentopostissa USA:han ja Australiaan. Postimaksut olivat niin kalliita, että oli kevyttä erikoispaperia. Me opettelimme kaunokirjoitusta koulussa mustekynällä, joka kastettiin mustepulloon. Alakoululaisten vihkot olivat enemmän tai vähemmän täynnä mustetahroja. Mustetäytekynä piti ostaa ylioppilaskirjoituksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan varmaan samaa ikäluokkaa sillä kaikki nuo mainitsemasi asiat ovat minullekin hyvin tuttuja. Kallista on kortinkin lähettäminen nykyään. Kun lähetän kortin maailmalle, joudun pulittamaan siitä postimaksuna 3,40€, mitä pidän tosi korkeana. Nuo mustekynät olivat kyllä suttaavia. Onneksi jokaisella oli itse tekemänsä "tyyny", johon terää sai putsattua.

      Poista
  16. Ihastuttava Robert! Nähnyt todella vaivaa lähettääkseen kauniin kirjeen toiselle puolelle maailmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä tehnyt hienon kirjeen tuntemattomalle!

      Poista
  17. Onpa upea kirje ja minkä vain Robert on nähnyt kirjeen eteen! Koala korttikin on kaunis ja aina on mukava saada postia. Hyvää pääsiäisviikkoa Kristiina ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ison kiitoksen olen lähettänyt Robertille tästä upeasta kirjeestä. Nyt odotan malttamattomana lisää kortteja, sillä olen saanut vasta kaksi ja itse olen lähettänyt jo kuusitoista. Onkohan tällä lakolla vaikutusta postinkin kulkuun. Joka tapauksessa kohta postilaatikkomme pullistelee korteista kun noita alkaa tulla oikein kunnolla!
      Oikein ihanaa pääsiäisviikkoa sinulle myös<3

      Poista
  18. Ihanan nostalgista monessa mielessä. Aidon kirjeen kirjoittaminen ja vieläpä noin kauniilla käsialalla ja haastavalla välineellä. Ja kirjeen lähettäminen ihan perinteisellä postilla vieläpä sinetillä varustettuna.

    Jos Robert on muuten yksinäinen (toivottavasti ei ole), niin saa tästä varmasti paljon iloa ja ystäviä merten takaa.

    Mielenkiintoisen kuuloinen harrastus kaikenkaikkiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakin on. Tuo sinetti oli koko asian kruunu. En usko että Robert on yksinäinen, vaikka vaimonsa onkin kuollut. Mutta Robert kirjoittaa tekevänsä vapaaehtoistyötä Filippiineillä, joten eiköhän hänellä puuhaa riitä. Ihanaa oli saada tällainen yllätys!

      Poista