Sivut

torstai 17. kesäkuuta 2021

JOKO TAAS NÄITÄ!



Kun eletään ehkä kesän kauneinta aikaa, niin postauksistakin tahtoo tulla pelkkiä puutarhapostauksia. Joko taas näitä, saattaa joku ajatella.  Nautin kuitenkin niin täysillä sekä kotipihan kukista että mökin pihapiiristä, etten malta olla kuvaamatta niitä jatkuvasti.




Kotipihallamme kasvavat kaksi pikkusyreeniä (Syringa meyeri "Palibin") ovat täynnä kukkia ja tuoksu on huumaava. Toinen näistä syreeneistä näytti alkukesällä voivan hiukan huonosti, mutta nyt se on kirinyt lehtien ja kukintojen kasvattamisessa toisen pikkusyreenin lähes kiinni. Onneksi, sillä olin jo huolestunut sen selviämisestä.




Laventeli ei vielä kuki, mutta nuppuja alkaa näkyä runsaasti. Olen tuonut mökiltä kiviä ämpärikaupalla kodin kukkapenkkeihin. Nyt on helpompi kulkea kasvien välissä kastelemassa kun ei tarvitse kävellä mullassa. Mielestäni kasvitkin pääsevät paremmin esille kun niiden ympärillä on kiviä. Voi olla että kivien välistä alkaa ilmestyä rikkaruohoja, mutta uskon että ne on helppo nyppäistä pois.
Ja jos/kun istuttamani kasvit alkavat levitä, niin yksittäisiä kiviä voi helposti ottaa pois kasvin tieltä.




Kuunliljojen välistä pilkistää viimevuotisia orvokkeja. Ovat pienempiä kuin viime vuonna, mutta niin söpöjä että annoin niiden olla.




Kurjenpolvi (Geranium cantabrigiense "Karmina") kukkii myös parhaillaan. Se on kasvanut suureksi ja pitääkin varmaan hiukan karsia sitä syksymmällä, sillä kivetyksen päällä olevilla kasvin osilla on juuret kivetystä vastaan.




Eilen istutin nämä kolme taimea (Kesäpikkusydän Dicenta formosa-gr "Luxuriant" kukkapenkin reunaan. 

Niistä sanotaan että on mainio reunakasvi, joka kukkii koko kesän. Kasvusto on mattomainen. Annetaan kasvaa rauhassa ja lannoitetaan kevyesti silloin tällöin.

Näiden paikalla oli aiemmin helmipihlaja-angervoja, mutta niiden oksat katkeilivat jatkuvasti kovemmissa tuulissa, joten kaivoin ne ylös. Mökillekään en niitä tohtinut viedä, sillä siellähän tuulee melkein aina, joten niiden pärjääminen siellä olisi ollut heikkoa.







Toisen kukkapenkin kulmaukseen olen alkanut kasvattaa matalaa aitaa likusterista. Nämä pensaan alut otin kaikki mökiltä jossa meillä on yksi tällainen pensas. Olen muotoillut sitä ja siitä pystyy muotoilemalla saamaan puksipuun näköisen kasvin. Mökillä se oli jo kasvanut niin suureksi että leikkasin sen kokonaan alas pari vuotta sitten. Nyt se on taas hyvässä kasvussa ja sen pieniä alkuja olen ottanut tänne kotipihalle. Ne ovat lähteneet hienosti kasvuun ja olen niitä jo hiukan leikannutkin. Tarkoituksenani ei ole kasvattaa niistä mitään korkeaa aitaa, vaan ehkä n. puolen metrin korkuinen. Se erottaa kivasti kukkapenkin käytävistä.


Lisätietoja likusterista voit lukea TÄÄLTÄ 




Yhden amppelikukan olen tänä vuonna ostanut. Taimimyymälässä ei vaan lukenut tämän kukan nimeä, enkä huomannut sitä kassallakaan kysyä. Onkohan se jokin petunia?

Kukat ovat kuin pieniä ruusunnuppuja. 


HELTEITÄ ON LUVASSA, JOTEN PITÄÄPÄ MUISTAA KASTELLA AHKERASTI NIIN KOTONA KUIN MÖKILLÄKIN.

💛💛💛




 

lauantai 12. kesäkuuta 2021

PAISTAA, SATAA JA UUSI PIKKU PÖYTÄ



Aurinkoa ja lämmintä on riittänyt. Nyt ovat terassin varjoisat paikat kortilla. Tämä nurkkaus on terassillamme pisimpään varjossa, kunnes iltapäivällä paistaa sinnekin. Siinä ei ole tullut istuttua, mutta nyt päätettiin ottaa sekin käyttöön, sillä se on paremmin tuulen suojassa kuin terassin kulmaus jossa myös on pöytä ja pari tuolia.




Kesähuoneen kaihtimet ovat alhaalla lähes koko päivän. Siltikin lämpötila tahtoo nousta liian korkeaksi vaikka ovi ja ikkunaluukku ovat auki. Eilen otettiin jo tuuletinkin käyttöön ja se viilensikin ilmaa aika siedettäväksi. Yöksi tuuletin siirrettiin makuuhuoneeseen, sillä niin tukalan kuumaa oli.








J tekaisi kivan pöydän ja maalasi sen saman tien. Nyt se on jo käytössä. Materiaalit meillä oli jo ennestään, joten pöytä ei tullut maksamaan mitään.





Tänään on pitkästä aikaa sadepäivä mikä tuntuukin aivan ihanalta. Ehkä tänään jatkan palapeliä joka minulla on jo jonkin aikaa ollut tekeillä.

Tämä ei olekaan mikään tavallinen palapeli, vaan Waskij-palapeli. Mikä on Waskij-palapeli? 

Se on sellainen palapeli jossa ei kootakaan laatikon päälikannen kuvaa vaan lopputulos on aivan toinen. Näissä kootaan kuvaa siitä mitä tapahtuu seuraavaksi.

 



Esim. tässä palapelissä on laatikon kannessa kuva kahdesta putkimiehestä, jotka näyttävät kauhistuneilta. Olisikin helppoa jos koottaisiin kuva samanlaiseksi kuin kannen kuvassa.



Hiukan apua Waskij-palapelien kokoamiseen saa näistä pikku kuvista, jotka löytyvät  pakkauksesta. Kuvasta näkyy myös ko. kuvien paikka valmiiksi kootusta pelistä. 




Tällainen kuva muodostui lopulta putkimies-palapelistä. Heidän kauhistuneet ilmeensä johtuivat tästä näystä. 

Olen yhden tällaisen palapelin koonnut valmiiksi ja täytyy sanoa että aika haastava on, mutta mielenkiintoinen. 




Sade tuli tarpeeseen eikä ainakaan tänään tarvitse pihassa kastelukannua käyttää. Sadevesitynnyrikin on jo piripinnassa. Nyt tuntuu että noita tynnyreitä saisi olla moninkertainen määrä ett saisi kaiken veden otettua talteen!

Mitä sinun päivän suunnitelmiin kuuluu? Paistaako vai sataako teillä päin?


MUKAVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

💧💧💧

 

keskiviikko 9. kesäkuuta 2021

PIENTÄ JUHLINTAA



Tänään vietettiin Ahvenanmaan itsehallintopäivää, kuten aina kesäkuun 9. päivä. Vuoden päästä tulee kuluneeksi 100vuotta siitä kun tuo itsehallinto saavutettiin ja 100-vuotisjuhlallisuudet aloitettiin tänään ja  kestävät koko vuoden.

Itsehallinnosta voidaan tietysti olla montaakin mieltä, mutta joka puolella saarta oli järjestetty jos jonkinlaista juhlatilaisuutta ja me suuntasimme Kastelholmaan jossa olikin järjestetty kiva tapahtuma.





Sää suosi tänä vuonna juhlintaa ja kaikille riitti istumapaikkoja, turvavälit huomioiden, joten mukava oli seurata ohjelmaa. Pari lyhyttä puhetta oli muun ohjelman lisäksi. Hanurimusiikkia ja kansantanhuja nähtiin ja kuultiin, kuten kesätapahtumiin usein kuuluukin.




Modernimpaakin esitystä saatiin kuulla kun Seaside Singers esitti mukaansa tempaavia kappaleita. Pitääpä tässä mainostaa että tyttäremmekin laulaa tässä kuorossa.




Esitysten jälkeen  suuntasimme kohti Smakbyn-ravintolaa jossa tarjoiltiin kahvia ja Ahvenanmaan pannukakkua. Kelpasi sitä nautiskella ilta-aurinkoisella terassilla.





J ja vanhempi tyttäremme. Olemme juuri kulkemassa vankilamuseo Vita Björnin ohitse kohti Smakbyn-ravintolaa.





Ahvenanmaan pannukakku maistuu aina yhtä hyvältä!




Ravintola kasvattaa osan yrteistään terassin vierellä lavoissa.




Aina pitää myös poiketa ravintolan yhteydessä olevassa myymälässä, mutta tällä kertaa en mitään ostanut.



Autolle kävellessä kuvasin vielä tienvierustan kukkia ja näkyy kuvassa Kastelholman linnakin.




Tämä juhlija otti rauhallisesti ja tyytyi makoilemaan varjossa, lippu selässä niinkuin päivän kunniaksi sopikin.



OLIPA KIVA ETTÄ TULI LÄHDETTYÄ TÄHÄN JUHLAAN!

💙💓💛

 

perjantai 4. kesäkuuta 2021

UUSI TUTTAVUUS



Sainpa viimeinkin hankittua kesäkukat mökin terassillekin. Puutarhamyymälässä oli valikoimaa jonkin verran, mutta ei kuitenkaan ihan niin runsaasti kuin olin odottanut. En halunnut ruveta kiertelemään saarta eri myyntipisteissä joten olin päättänyt että hankin kesäkukat tästä liikkeestä.

Olin jo valitsemassa ostoskoriin toisia kukkia, joita olen ennenkin ostanut ja tiedän niiden onnistuvan, mutta kiertelin kuitenkin vielä hyllyjen välissä uudemman kerran.




Nyt osui silmiini pieni vaaleanpunakukkainen neilikka. Juuri näitä ihailin viime kesänä erään kahvilan sisäänkäynnin edustalla. Jutun tästä kahvilasta voit katsoa TÄÄLTÄ. 





Tämä tämänvuotinen valintani on tarhaneilikka "Pink kisses". Se on melko vaatimattoman näköinen, mutta pienine kukkasineen tosi suloinen.

 - Se viihtyy aurinkoisella ja suojaisella paikalla. Aurinkoa se saa kyllä terassillamme, mutta suojaisuuden kanssa voi tehdä tiukkaa, välillä kun on tosi tuulista.
- Kuihtuneiden kukkien nyppiminen pois lisää kukintaa.
- Ei ole hallanarka
- Saa hiukan kuivahtaa kastelujen välillä
- Korkeus 15-20cm

Nyt kukat ovat vielä pienehköjä, mutta uskon bokashimullan ja kesäkukkamullan sekoituksen, ja oikeanlaisen kastelun voimaan, joten eivätköhän ne tuosta rehevöidy ja täytä laatikot. Tai sitten laitoin ehkä liian ärhäkän multaseoksen ja onnistun tappamaan kukat heti alkuunsa.

Istutin nämä monta vuotta uskollisesti palvelleisiin altakastelulaatikoihin, jotka ovat osoittautuneet tosi toimiviksi varsinkin kun täällä ei ihan päivittäin olla tarkkailemassa kastelutarvetta.






Näiden lisäksi terassilla on toisessa laatikossa kaksi pelargoniaa, jotka talvetin täällä mökillä. Annoin tilkan vettä muutaman kerran talven aikana ja keväällä leikkasin ne alas. Hyvin ovat nyt kasvaneet, mutta mitään merkkiä kukinnasta ei vielä ole. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta kun sain pelargonit pysymään hengissä yli talven. Nyt odotan josko rupeaisivat vielä kukkimaankin. Jos eivät, niin ehkä en enää säästä niitä ensi talven yli, vaan hankin keväällä uudet kukat.



Joko olet istuttanut kesäkukkia, vai vieläkö on hankkimatta?



LÄMMINTÄ KESÄPÄIVÄÄ KAIKILLE!
💗💗💗 

 

keskiviikko 2. kesäkuuta 2021

KOTONA JA MÖKILLÄ



Pitkästä aikaa kuulumisia kotimme etupihalta. Aurinkoiset päivät ovat saaneet aikaan vihertymistä ihan vauhdilla. 

Syksyllä ja nyt keväällä istuttamani havukasvit tuntuvat viihtyvän oikein hyvin ja tykkään niistä päivä päivältä yhä enemmän. Ne ovat kauniita joka vuodenaikana ja täyttävät kukkamaata silloin kun muut kasvit ovat lakastuneet, tai kun lumi peittää ne.




Tuntuu että kotipihalla on ihan sopivasti kukkamaata että jaksaa pitää sitä kunnossa. Toki kaikki ei ole vielä ollenkaan valmista ja tyhjää paikkaa on jonkin verran, mutta kunhan kasvit kasvavat, niin näyttää erilaiselta.

Etupihallemme paistaa aamuaurinko, joten jos haluaa työskennellä auringossa, niin on parasta toimia ennen puolta päivää. Välillä on ihanaa istua kahvikupposen kanssa ja katsella aikaansaannoksiaan.




Tyhjiä paikkoja on vielä kukkapenkissä. Osa täyttyy kasvien kasvaessa, mutta suunnittelen kivipolun laittamista kasvien väliin niin että kastelu ja rikkaruohojen kitkeminen on helpompaa tehdä, eikä tarvitse talloa kasveja tai kävellä mullassa.

Mökiltä löytyy sopivia kiviä polun tekemiseen ja niitä on jo haettu hiukan, mutta monta ämpärillistä tarvitaan vielä että polku saadaan aikaiseksi.




Kukkapenkin reunassa oleva kurjenpolvi on levittäytynyt jo kivetyksen päällekin, mutta annan sen toistaiseksi olla rauhassa. Toisin kävi hopeahärkille, joka reunusti kukkapenkin toista reunaa vielä viime vuonna. Se kasvoi aivan valtavaksi ja meinasi peittää alleen kaikki muut kasvit. Viime syksynä kaivoin sen ylös. Kaunishan se on, mutta en tykkää liian innokkaasti leviävistä kasveista. Vielä tänä vuonnakin pieniä hopeahärkin alkuja tupsahtaa mullasta, mutta nypin ne heti nähdessäni pois.

Mökillä minulla on jonkin verran hopeahärkkiä, joten sieltä alkuja saa jos mieli muuttuu.





Komea maksaruoho viihtyy hyvin täällä, toisin kuin mökillä jossa kauriit syövät aina kukinnot. Täällä se saa kukkia rauhassa.

Helmililjat ovat lopettamassa kukintaansa.




Rungollinen pikkusyreeni on saanut lehtensä ja kukkanuppuja on paljon. Meillä on pikkusyreeni molemmin puolin käytävää. Tämä oli viime vuonna kitukasvuisempi, mutta tänä vuonna käytävän toisella puolella oleva on huonomman näköinen. Hengissä se kuitenkin on, mutta lehdet kehittyvät paljon hitaammin kuin tuon toisen.

Onkohan niillä jonkinlainen vuorottelusysteemi hyvinvoinnissa?





Kukkapenkin toisessa päässä on mehitähtien paikka. Olen aikoinani tuonut ne mökiltä. Ne ovat tosi helppohoitoisia ja tuntuvat viihtyvän paikassa kuin paikassa. Kohta ne ovat täyttäneet niille varatun alueen.




Tähän runsaasti leviävään viiruhelpiin minulla taitaa olla jonkinlainen viha-rakkaussuhde. Tykkään sen valkovihreistä lehdistä ihan mahdottomasti, mutta se on myös kovasti leviävä, joten sitä saa jatkuvasti hyppiä maasta kun se haluaa vallata kaiken alan. Se olisi paras istuttaa johonkin rajattuun paikkaan, esim. pohjattomaan ämpäriin, mutta laiskuuttani olen sen istuttanut vaan suoraan kukkamaan multaan. Voi olla että tälle jossakin vaiheessa käy samalla tavalla kuin tuolle hopeahärkille.




Nyt on helteinen sää, mutta viime viikolla tyhjensin täyden sademittarin ja sadevesitynnyrit olivat piripinnassa.




Toisen kukkapenkin reunaan olen istuttanut likusterin alkuja. Tarkoitusenani on kasvattaa niistä matalahko aita. Mulla on mökillä yksi likusteripensas ja olen siitä ottanut alkuja jotka sitten istutin tänne kotipihalle. Osassa oli juuret, mutta osa oli ihan pelkkiä oksia jotka laitoin suoraan maahan ja hyvin tuntuvat nyt kasvavan.

Kun vielä pikkuisen kasvavat niin leikkaan ne tasapituisiksi. 






Tämä maanpeittokasvi, jonka nimeä en nyt muista, on levittäytynyt hienosti ja se saakin vielä levitä, sillä tyhjää tilaa on sen ympärillä- Jaoin sitä viime syksynä ja hyvin lähtivät jakotaimetkin kasvuun.





Etupihan siinä osassa jossa aurinko paistaa pisimpään on laventelia. Takana näkyy kuunliljan varsia, jotka luulin jo hävittäneeni. Tykkään kyllä niistä näin alkukesästä, mutta kukinnoista en tykkää enkä siitä kun lehdet ruskistuvat syksymmällä. Silloin yleensä leikkaan ne ihan maata myöten, mutta sitkeästi tuntuvat kuitenkin seuraavan vuonnakin ilmestyvän.

Koska ei oltu oltu mökillä vähään aikaan ja kun sääkin on näin hieno, oltiin päätetty että tänään lähdetään mökille. Ei melkein kuitenkaan olisi malttanut kotoa lähteä kun tuntui niin kivalta olla sielläkin ja varsinkin kun tiesi miltä mökillä hiukan pidemmän poissaolon jälkeen näyttää.

Tultiin kuitenkin mökille ja hiukan ränsistyneeltä ja hoitamattomalta siellä näyttikin. Rikkaruohot rehottivat kukkapenkeissä ja ruohotupsuja oli siellä täällä. Siitepölyä ja koivun kukintoja oli kaikki paikat täynnä.

Roope robottiruohonleikkuri käynnistettiin tuota pikaa, trimmeri otettiin käyttöön ja vesiletkulla huuhdeltiin enimmät siitepölyt niin ulkohuonekaluista kuin kasvihuoneen katoltakin.

Sisältä häädettiin sinne eksyneet kärpäset. Miten niitä tänä vuonna onkin ollut ihan ennätysmäärät?! Joka kerta kun mökille tullaan niin ensimmäiseksi saa ryhtyä kärpäsjahtiin. Ne kärpäset joita täällä sisällä näkyy ovat kuin olisivat ihan tokkurassa. Liikkuvat hitaasti eivätkä älyä edes mennä pakoon kärpäslätkää. Välillä olemme avanneet kaikki ikkunat ja ovet selkosen selälleen jotta menisivät ulos. Outoa että kun olemme täällä parikin päivää niin kärpäset pysyvät poissa, mutta kun mökki jää tyhjilleen niin johan niitä tänne tullessa löytyy. Tämä ilmiö on ollut erityisen voimakas tänä vuonna, mistä sitten johtuukin.

Jos ei oteta lukuun tuota siitepölyä, niin luonto on kyllä ihanimmillaan juuri nyt. Puut ovat kauniin vihreitä. Lavakauluksissa näkyy jo salaatin alkuja. Kylvin ne noin viikko sitten, joten vielä saadaan odottaa ensimmäistä omaa salaattiannosta.

Kesäkukkiakaan ein ole tänne vielä laittanut, mutta ihan lähipäivinä nekin hankitaan.


KESÄISIÄ PÄIVIÄ SINULLE!

💚💚💚