perjantai 12. heinäkuuta 2019

PIHASAUNAN UUDET VÄRIT



Tänä vuonna tuntuu että kaikki muu paitsi kasvihuoneen tomaatit kasvaa hurjaa vauhtia. Johtuneeko alkukesän kanankakkarakeiden sirottelusta sinne tänne?

Tai sitten on vaan saatu sopivassa suhteessa aurinkoa ja vettä. Laventelit ainakin tuntuvat tykkäävän tämän kesän sääolosuhteista. Kolme vuotta sitten ostamani purkkilaventelit ovat kasvaneet melkeinpä pikku pensaiksi. Eipä uskoisi kun keväällä katselee talven jälkeen melkeinpä kuolleilta näyttäviä varsia että niistä vielä kesän myötä kasvaa hienosti kukkivia ja ihanasti tuoksuvia kukkia. Näistä olen hiukan ottanut varsia kotipihallekin ja tuntuvan sielläkin pikkuhiljaa pääsevän kasvun alkuun. 

Jossain tuolla varsien keskellä asustaa sisilisko jonka aina silloin tällöin voi nähdä päivää paistattelemassa terassin lämpimällä puupinnalla.




Alkukesällä tosi halvalla Tokmannilta ostamani samettiruusut ovat myös kasvaneet mahtavan suuriksi.



Kukkapenkissä olen tänään tehnyt suurimuotoista ja armotonta raivausta. Muutamat kasvit ovat sekoittuneet toisiinsa ja niinpä piti ruveta rajoittamaan niiden leviämistä. 

Kottikärryjen takana näkyvä laakeripensas kaipaa myös muotoilua, sillä se on kasvanut pois muodostaan. Haluan pitää sen pyöreänä enkä myöskään halua sen kasvavan suuremmaksi. Siispä kohta sakset esille ja leikkuutöihin. Koivu joka näkyy kuvan oikeassa reunassa saa saman käsittelyn. Se onkin jo kahdeksantoista vuotta vanha ja voisi olla aika suuri jos ei oltaisi sitä säännöllisesti leikattu. 



Samaan aikaan kun minä pienennän pensaita ja revin liiaksi levinneitä kasveja on J käynyt terassin tuulensuojan ikkunoiden kimppuun. Hän on jo saanut rapsutettua vanhat hilseilevät maalit pois ja uudelleen maalaus on aloitettu.



Jo yhden maalauskerran jälkeen ero maalatun ja ei maalatun välillä on melkoinen. Täällä ikkunan sisäpuolella riittää maalaus, mutta ulkopuolella kittiä pitää lisätä etteivät lasit tipahda pihalle. 



Viime kesänä (vai oliko se jo edelliskesänä?) maalasimme saunamökin ja vajarakennuksen. Tänä vuonna niihin tehtiin jo hiukan muutosta. Rakennusten nurkkalaudat ja katon päätylaudat, sekä ikkunoiden ympäryslaudat oli aiemmin maalattu valkoisiksi. Mutta vaikutelma oli jotenkin levoton ja nyt maalasimme ne samalla mustalla kuin seinätkin. Ikkunoiden ristikot oli aiemmin maalattu samalla okrankeltaisella värillä kuin kuvassa näkyvä saunan ovi, mutta ne maalasimme puolestaan valkoisiksi.

Nyt vaikutelma on mielestäni paljon rauhallisempi. Hiukan kävi mielessä sekin että olisi maalattu nuo ikkunoiden ristikotkin mustalla, mutta ehkä näin on kuitenkin parempi, vai mitä tykkäät?

Itse mökki maalataan aikanaan saman väriseksi, mutta se ei ole tämän kesän puuhia. Hyvä kun on tälllaisia pienempiä kohteita joihin voi ensin kokeilla värejä, ettei tarvitse sitten kaikkien kohdalla tehdä maalausta useampaan kertaan.



MUKAVAA VIIKONLOPPUA!

💙💙💙

  

torstai 4. heinäkuuta 2019

PATIKOIMASSA



Ahvenanmaalla on useita patikointireittejä ja talvisen myrskyn jäljiltä taitavat useimmat niistä tässä vaiheessa kesää olla raivattuja kaatuneista puista.

Jos kaipaat tekemistä uimisen ja jätskinsyömisen lomaan niin patikoiminen koko perheen kesken on mitä mukavin ajanviete.

Me suunnistimme eilen Finströmin kirkon kupeesta lähtevälle PRÄSTGÅRDSNÄSET-nimiselle polulle.  Polku alkaa kirkon ja seurakuntatalon vierestä. Valkoinen patikointipolun merkki näyttää mistä päin polku alkaa. Olimme epävarmoja siitä onko polun alkupisteessä parkkialuetta ja jätimme auton seurakuntatalon parkkipaikalle. 



Seurakuntatalon sivustalta vie hyvä hiekkatie polun alkuun ja kävelimme tuon tien pätkän (muutaman sata metriä) peltomaisemia ihaillen. 



Polun alussa on taulut joissa kerrotaan hiukan polun kasveista ym. Taulun vieressä oli myös autoille parkkipaikka. Yhtään autoa ei kuitenkaan kauniista säästä huolimatta alueella näkynyt emmekä nähneet muita patikoitsijoita polulla kävellessämme. 



Polku on pituudeltaan 2,1 km joten sen voi kävellä lastenkin kanssa. Se on melko tasainen ja parissa paikassa on pitkospuut. Mäkiä ei myöskään ole eikä muita hankalia paikkoja.

Kuvan kartasta näkee että reitti kulkee lähelle rantaa ja rannassa on jykevä hirsipöytä jonka äärellä voi syödä evästä ja ihailla vesilintujen elämää.



Polku on selvästi merkitty valkopäisillä tolpilla joten eksymisen vaaraa ei ole. 




Kaatuneita puita näkyi polun vieressä paikoitellen, mutta polku oli raivattu puun rungoista joten kulkemaan pääsi esteettä. 




Pitkospuutkin olivat tukevat ja leveät, mutta lastenvaunuilla en kuitenkaan polulle lähtisi. 




Pidimme polun kääntymispaikassa juomatauon. 




Keväällä täällä kukkivat valko-ja sinivuokot, mutta nyt kukkivia kasveja oli melkoisen vähän. 




Pähkinäpensaita näimme paljon. 



Näitä kelta-lilanvärisiä kukkia näkyi monessa paikassa. En tunnistanut kyseistä kukkaa enkä ole sellaista aikaisemmin nähnytkään.



Tämä kukka on sitäkin tutumpi ja niitä näkyi myös isolla alueella.

Päivän kävelylenkki tuli tehtyä kauniissa säässä ennen näkemättömässä paikassa. Tänne pitää tulla toistekin ja ensi keväänä tiedän mistä löytyy uusi valkovuokkopaikka.



💚💚💚 

torstai 27. kesäkuuta 2019

MITEN MINUN KÄVI KASVATUSSÄKKIEN KANSSA



Saapa nähdä miten käy tomaattisadon tänä vuonna. Istutin taimet aikaisemmin kasvatussäkkiin josta olin lukenut netistä kiitettäviä arvosteluja. Klikkaamalla TÄSTÄ voit katsoa millaiselta taimet säkeissä näyttivät ihan alussa.

Minä en kuitenkaan osannut hoitaa ja kastella kasvatussäkissä olevia taimia. Mielestäni oli vaikeaa arvioida ovatko tomaatit saaneet riittävästi vettä, vaiko mahdollisesti liiankin paljon.




Muutama raakile tomaateissa kyllä oli, mutta muuten ne näyttivät tosi surkeilta. Lehdet kellastuivat ja kasvit nuokkuivat kuin olisivat kärsineet kuivuudesta vaikka sormella kokeillessa multa oli kosteaa.

Tänään päätin päästää taimet pois noista pusseista ja istutin kunkin taimen omaan ruukkuun. Hiukan ne kärsivät siirrosta ja muutama oksakin katkesi. 




Saa nähdä kuinka tomattien nyt käy. Ainakin nyt on helpompi päätellä koska pitää kastella. Tuo säkkiviljely vaikutti niin helpolta ja vaivattomalta, mutta ainakin minä koin sen hankalaksi. 

Aina ei voi onnistua ja kokemattomalle tulee takapakkia. Ehkä kuitenkin muutaman tomaatin saamme näistä. 



Kurkut sitävastoin tuntuvat viihtyvän ja kasvavan vauhdilla omassa ruukussaan. Kaksi tainta niitä vain on, joten mitään suurta satoa tuskin on odotettavissa, mutta jotain sentään. 




Kasvarin ulkopuolella laatikossa kasvatan mm. rucolaa. Siinä onkin tosi suuret lehdet. En ole kaupan rucolassa näin suuria nähnyt. Vai onkohan rucolaa eri lajikkeita? Ei voi tietää. 



Herneet ovat myös venähtäneet reilusti pituutta ja laitoin naruja jotka sidoin kanaverkkoon toivoen että herneenvarret kiipeäisivät noita naruja pitkin eivätkä sotkeutuisi toisiinsa.

Mutta näiden laatikoiden multa on jotain ihmeellistä. Ostimme puutarhamultaa jonka pussin tekstin mukaan piti sopia juuri tällaiseen kasvatukseen. Se on kuitenkin sellaista että multa kovettuu päältä, eikä tahdo päästää vettä lävitseen, joten kun kastelun jälkeen kokeilee haralla möyhentää multaa niin se on aivan kuivaa. Hiukan auttaa jos ennen kastelua möyhentää multaa.

Puutarhamyymälöissä kierrellessä huomaa että multaakin on jos jonkinlaiseen tarkoitukseen eikä olekaan ihan helppoa valita kuhunkin kohteeseen juuri sitä oikeaa.

Paljon on amatööriviljelijällä vielä oppimista.

Olisi kiva kuulla kokeneemmilta viljelijöiltä miten minun olisi pitänyt toimia saadakseni paremman tuloksen.


MUKAVAA LOPPUVIIKKOA KAIKILLE!


💚💚💚