"KOSKAAN EI TIEDÄ ONKO AIKAA PALJON VAI VÄHÄN....."

Ulkona vihertää niin kuin vain keväällä voi. Tämä on vuoden ihaninta aikaa. Itsellä innostus kaikenlaisiin keväthommiin laimeni kun suru-uutinen saapui luoksemme yllättäen. Instagramissa jo kerroinkin  veljeni äkillisestä menehtymisestä. Kiitos kaikille myötäelämisestä.

 

Olemme viettäneet viime päivät mökillä ja tehneet hommia sen mukaan mikä hyvältä on tuntunut. Ajatukset harhailevat tämän viikon tapahtumissa ja välillä olo tuntuu melkein normaalilta. Siitäkin tuntee huonoa omaatuntoa. Miten voin tehdä kaikkea tavallista ja arkista kun yksi läheisistä on poissa?!

Sitten taas ajattelen, että nämä tuntemukset ovat ihan luonnollisia ja emme voi muuta kuin jatkaa elämäämme menetyksestä huolimatta. Siitä voin olla kiitollinen että veljeni sai elää loppuun asti kotonaan omatoimisena. Mitä sitten tapahtui kesken pyöräilyn siihen ehkä saamme vastauksen myöhemmin.

 

 

"Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon vai vähän.
Yhtäkkiä vain huomaa,
se päättyi tähän.
Kun sammui sydän läheisen,
on aika surun hiljaisen"


💜💜💜

LIIAN TEHOKASTA RIKKARUOHOTORJUNTAA

Kevät on nyt kauneimmillaan. Kävimme mökillä pikaisesti ja kylän läpi ajaessamme ihailin jälleen kerran ihanaa tuulimyllyä ja sen ympärillä keltaisena kukkivaa ketoa. 

Keltaiset mukulaleinikit ovat levittäytyneet tosi laajalle alueelle ja vanha vino aita on kuin vanhasta Suomi-filmistä. Jos ei katsele ympärilleen sen enempää, niin voisi luulla että ollaan jossain 1900-luvun alkuvuosissa.

Jatkoimme kuitenkin matkaa ja palasimme nykyaikaan. Koko mökkitien matkalla on kaatunutta metsää silmänkantamattomiin. Vain mökkien pihat ovat siistit, mutta heti pihojen ulkopuolella on kaatuneita puunrunkoja sikinsokin. Ihmettelen itsekseni korjaako metsänomistaja ikinä noita kaatuneita puita pois.

Mökillä versoi yhtä ja toista maasta. Tutkiessani tarkemmin edellisvuonna istuttamiamme villiviinejä, huomasin että sieltä on tulossa uusia alkuja. Huomasin itse asiassa samanlaisia alkuja jo viimeksi kun mökillä kävimme, mutta luulin niitä pieniksi koivun taimiksi, kun niissä oli ihan saman näköiset lehdet kuin koivuissa.

Ja mitä meninkään tekemään. Vedin nuo pienet taimen alut ylös ja heitin kompostiin. Vasta tänään tajusin että nekin olivat villiviinin juuriversoja! Toivottavasti noita versoja  tulee vielä lisää . Tästä lähien saan olla hiukan varovaisempi kun perkaan "rikkaruohoja".

Minulla on mökillä ollut jo vuosikausia komeamaksaruoho joka kasvaa hyvin ja kukkii kauan. Tai kukkisi, jos kauriit antaisivat kukkien olla rauhassa. Käy nimittäin joka kesä niin, että kun noihin maksaruohoihin loppukesästä alkaa tulla kukkia, niin heti kun ne punertavat, kauriit tulevat napsimaan ne suihinsa.

Otin niistä muutaman kotiin vietäväksi ja istutin ruukkuun. Terassilta ei ainakaan kauriit tai jänikset niitä tule syömään. Tuo ruukku ei taida kestää pakkasissa halkeamatta, joten syksyllä taidan istuttaa ne maahan talvehtimaan. 

Edellisestä postauksesta on mustan laatikon alla oleva lava muuttanut väriään. Se maalattiin mustaksi ja sopii nyt kivammin laatikon kanssa yhteen.

Ruukut ja kukkalaatikot etsivät vielä lopullista paikkaansa terassilla. 

Laudan pätkiä ja mustaa maalia jäi vielä yli ja niistä tehtiin lava johon voi laittaa kukkaruukkuja tai muuta kivaa. Kun ei kesäkukkia vielä ole, niin laitoin lyhdyn vielä toistaiseksi siihen.

 

Kevätesikko, joka on Ahvenanmaan maakuntakukka kukkii runsaana tienvierustoilla. Se on kyllä kaunis kukka.

Tänään ei ole yhtä kaunis ja lämmin sää kuin eilen, joten äitienpäivätarjoilut saadaan nauttia sisätiloissa.

IHANAA PÄIVÄÄ KAIKILLE! 

💛💛💛

PENSAITA TERASSILLE LAATIKKOON

Tänään käytiin taimiostoksilla. Ostoslistalla oli joko pikku puu tai muutama pensas terassille laatikkoon. Valinnan varaa on vaikka kuinka eikä päätöksenteko ole helppoa.

Pitäisi löytää sopivan kokoinen kasvi joka myös talvehtisi laatikossaan ja antaisi sopivasti vehreyttä isolle terassille. Ennestäänhän meillä terassilla on kaksi viiruhelpeä, jotka tuntuvatkin viihtyvän hyvin.

Tarkoituksena on laittaa myös kesäkukkia laatikkoihin ja ostimmekin kolme laatikkoa sitä varten. Kesäkukkien ostaminen ja istuttaminen saa kuitenkin vielä odottaa, kun yöt ovat vielä kylmiä.

Kierreltiin puutarhamyymälässä ja katseltiin sopivia taimiehdokkaita. Olen aina tykännyt jasmiinista ja sen tuoksusta. Kysyin myyjältä sen kestävyyttä laatikossa talvehtimiseen, mutta hän ei suositellut sitä.

Sen sijaan hänen mielestään helmipihlaja-angervo voisi sopia hyvin, sillä se on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen ja hänellä itsellään se on selvinnyt hyvin talven yli ruukussa.

Helmipihlaja-angervo kukkii kesäkuusta alkaen pitkään valkoisin, suurin kukin ja se on erittäin kestävä tiiviskasvuinen pensas.

 

Hankittiin kasvin lisäksi muovinen laatikko joka on tilavuudeltaan 90litraa. Siihen sijoitettiin kaksi

pensasta. Pohjaan porattiin reiät liian veden poistumista varten. Pohjalle kaadoin leca-soraa

parin sentin paksuudelta ja niiden päälle laitoin suodatinkankaan jotta multa ei sekoittuisi

leca-soraan. Sitten multaa ja kasvit. Päällimmäiseksi laitoin taas leca-soraa joka onkin koristeellinen siinä päällimmäisenä. Sitten vaan reilusti vettä päälle.

 

Ensin oli tarkoitus tehdä kestopuusta laatikko johon tämä musta muovilaatikko upotetaan, mutta kun olin hetken katsellut tuota mustaa laatikkoa niin mielestäni se olikin hyvä ihan sellaisenaan, joten laatikko jäi tekemättä.

 

Sen sijaan tehtiin puusta laatikolle alusta johon kiinnitettiin vielä pyörät. Nyt sitä on helppo tarvittaessa siirtää. 

Istutin vielä muutaman mehitähden samaan laatikkoon ja niin oli asetelma valmis. 

Nyt terassi odottaa vielä öljyämistä ja jotain kasvillisuutta, mutta muuten alkaa olla valmista. Matto ruokapöydän alle olisi vielä kiva saada. Niin ja ne kesäkukat sitten hiukan myöhemmin kun ei enää ole pelkoa yöpakkasista.

Eilen istutettiin kaksi kääpiösyreeniä kodin sisääntulon viereen.Niistä laitan kuvia sitten kun alkavat kukkia.

OIKEIN IHANAA JA LÄMMINTÄ ÄITIENPÄIVÄVIIKONLOPPUA!