No nyt kyllä kelpaa!

Viikko sitten sain noutaa uudet silmälasini. Kyllä sitä olin jo odottanutkin, vaikka siitä kun astelin optikkoliikkeeseen valitsemaan kehykset, meni vain viikko siihen kun puhelimeen tuli viesti: "Silmälasisi ovat noudettavissa".

Niiden valmistus kävi niin nopeasti etten muista koskaan saaneeni uusia laseja näin nopsasti.

Syy uusien lasien hankintaan oli se, että olin tullut allergiseksi entisten lasieni metallikehyksille ja ne aiheuttivat välillä sietämätöntä kutinaa iholle. Silmien alle, siihen kohtaan missä kehykset koskettivat ihoa, oli tullutkin jo punaiset juovat, joten halusin päästä noista laseista eroon mahdollisimman pian.

Vaikeuksia lasien hankinnassa toki ensin oli. Täällä kerroin miten hankalaa alku oli.

Mutta sitten kun prosessi pääsi alkuun, kaikki onkin sujunut tosi mallikkaasti. Pari Turun matkaa tosin lasien hankinta vaati, mutta kiva oli vaihteeksi päästä vanhaan kotikaupunkiin käymään.

En tiedä mitä mieltä te muut olette Specksaversin laseista, vai oletteko ollenkaan käyttäneet heidän palveluksiaan, mutta minä en voi olla muuta kuin tyytyväinen.

Olen kerran aikaisemmin hankkinut lasit heiltä ja jo silloin olin tosi tyytyväinen ostamiini laseihin. Silloin oli samainen tarjous, kuin nyt, että saa kahdet lasit yksien hinnalla. Tarjouksessa sai valita joko kahdet silmälasit, tai yhdet silmälasit ja yhdet aurinkolasit vahvuuksilla. Koska itselläni aurinkolasien käyttö on tosi vähäistä, eli pelkästään aurinkoisella säällä autoa ajaessa, niin halusin mieluummin kahdet silmälasit.

Noihin edessä oleviin pyöreisiin laseihin tykästyin heti ja halusin ne ehdottomasti. Nuo toiset taas olivat sellaiset, joista en ensin tykännyt yhtä paljon, mutta nyt ne ovatkin yllättäen suosikkini, eikä vähiten sen vuoksi että niiden leveämpi aisa tuntuu nyt aika kivalta.

Tykkään myös näiden pokien hiukan kulmikkaammasta mallista, ehkä siksi kun vanhat lasini olivat malliltaan melkein identtiset nyt ostamieni pyöreiden lasien kanssa ja on kiva että toiset nyt hankkimistani ovat erilaiset.

Minulla jo aiemmin olleet laseihin kiinnitettävät aurinkolipat sopivat näihin uusiinkiin pyöreisiin laseihin, joten hukkaan eivät mene nekään.

Nyt minulla on pitkäksi aikaa kahdet hyvät lasit ja kutiseva iho on taakse jäänyttä. Optikko osasi myös heti taivuttaa sangat kasvoihini sopiviksi ja molemmat lasit istuvat tosi hyvin ja tuntuvat mukavilta ja kevyiltä käyttää.

Linssit molemmissa laseissa ovat kovapinnoitetut, heijastamattomat ja SuperClean-pinnoitetut.

Maksoin molemmista laseista yhteensä 850€, joka, vaikka iso raha eläkeläiselle onkin, ei mielestäni ollut paha hinta kaksista hyvistä moniteholaseista. Viime kerralla vastaavalla tarjouksella, toisesta liikkeestä, sai maksaa 1300€.

Kyllä nyt kelpaa uusien linssien ja pokien läpi maailmaa katsella.

😍😎😍

 

Ihana, erilainen hotelli Turussa

Pitkäaikainen haaveeni toteutui vihdoin, kun pääsimme yöpymään Turun Puolalanmäen kupeessa sijaitsevaan Park Hotelliin.

Olen  monta kertaa ihaillut tätä kaunista jugend-rakennusta ulkoapäin, ja aina on haluttanut kurkistaa sisällekin. 

Sisälle olen aikoinani päässytkin, mutta silloin 70-luvulla rakennus ei vielä ollut hotelli, vaan Marttayhdistyksen talouskoulu ja kävin siellä muutaman viikon kurssin. Silloin en vielä ollut kiinnostunut arkkitehtuurista tai sisustuksista, eikä talo tietenkään näyttänyt sisältä ollenkaan samanlaiselta kuin nykyään. Eikä tainnut pihakaan olla kummoinenkaan, ehkä.

Hotellin sijainti Turun Rauhankadun puistonpuoleisessa päädyssä on mitä parhain: ihan keskustassa, mutta kuitenkin tosi hiljaisessa ympäristössä. Meillä oli huoneen ikkuna auki koko yön, eikä mitään ääniä sisälle kuulunut.

Piha, tai paremminkin puutarha, on tosi kaunis ja kesällä siellä on varmaan nautinnollista istua ja ihailla näkymiä.

Pihan päädyssä on  tilava parkkipaikka, johon auton sai vaivatta paikoitettua. 

Tämä rakennus on rakennettu v. 1920 yksityishuvilaksi ja sen rakennutti John Edward Eager, joka silloin toimi Chrichtonin telakan johtajana.

Vuonna 1956 kiinteistön osti Marttayhdistys joka perusti sinne talouskoulun ja se toimi vuoteen 1982 saakka. Silloin omistaja vaihtui ja remonttien jälkeen v. 1984 paikkaan avattiin Park Hotel.

Hotelliin sisään astuessa, tuntuu kuin astuisi johonkin ihan uuteen (tai paremminkin vanhaan) maailmaan. Vaikka tiesin odottaa jotain erilaista, niin kaikki mitä näin yllätti kuitenkin.

Oma makuni on melkeinpä ihan tämän hotellin tyylin vastakohta, enkä mitenkään voisi asua näin koristeellisessa ja runsaassa ympäristössä. Mutta viehätyin kuitenkin sisustuksen runsaudesta ja tyylistä. Se oli virkistävä poikkeus nykyhotellien tyylikkääseen yksinkertaisuuteen ja samankaltaisuuteen.

Täällä ei koskaan voinut tietää mitä seuraavan kulman takana tulee näkyviin.

Huoneemme oli toisessa kerroksessa. Sinne pääsi toki hissilläkin, mutta me kiipesimme marmoriportaita pitkin ylös.

Olin hiukan googlannut hotellin sivuja ja tiesin suunnilleen miltä huoneissa näytti. Meidän huone taisi olla "hillityin" huoneista sisustuksen suhteen. Huoneita on parikymmentä ja joukkoon mahtuu pari sviittiäkin.

Huoneesta löytyi ihan kaikki tarpeellinen ja se oli melko tilavakin, vaikka huonekaluja olikin aika paljon. Sänkyjen lisäksi oli yöpöydät, sohva, sohvapöytä. peilipöytä, pikkupöytä toisen peilin alla ja vielä yksi tuoli. Ikkunassa oli raskaat samettiverhot niin kuin tyyliin kuuluukin ja iso anopinkieli oli leveällä ikkunalaudalla.

TV:kin oli seinällä, mutta se ei oikein tuntunut sopivan tyyliin tietenkään, vaikka tärkeä lisä huoneen mukavuuteen olikin. Toisaalta, mistä olisikaan löytynyt sellainen tv, joka olisi tyyliltään samaa kuin huoneen sisustus?!

Tauluja ja peilejä oli omassa huoneessammekin useita ja hotellin yleisissä tiloissa niitä oli varmaan satoja. Jos jokaista olisi pysähtynyt erikseen tutkailemaan, niin vierailumme aika ei olisi siihen riittänyt.

Sängyt olivat tosi mukavat ja ihanan leveät. Vaatteiden säilytykseen oli kummallakin oma kaappi ja minibaari löytyi huoneesta myös. Tosin juomien hinnat pitivät näppimme erossa niistä.

Kaikkialla oli puhdasta ja mietinkin, käytännöllisenä ihmisenä, miten hankalaa tällaisessa vanhassa talossa on siivota kun huonekalujen jalkojakin on kaikkialla.

Huoneemme kylpyhuone oli tilava ja siellä olisi halutessaan päässyt nauttimaan ammekylvystäkin. 

Vastaanoton vieressä oli isompi sali.

Me nautimme aamupalan tässä. Aamupala oli tosi kattava ja ihan kaikkea mitä haluan aamupalalta löytyi. Tunnelma oli rauhallinen ja kotoisa. Jos olisi ollut kesä ja lämmintä, niin aamupalan olisi voinut nauttia ulkona puutarhassakin.

Kyllä sai tarpeeksi hyvää syötävää ja monta lajia jäi vielä maistamattakin.

Ikkunoita oli aika paljon, mutta tyyliin sopivien paksujen verhojen ansiosta päivänvaloa ei kovin paljoa sisälle päässyt. Mutta onneksi voi tunnelmoida ihanilla lampuilla.

Oleskelualueitakin löytyi, mutta niissä emme tiukan aikataulun vuoksi ehtineet istuskella.

Pihasaunassa emme myöskään käyneet.

Puutarhan muovikalusteet pistivät hiukan silmään, sillä ne eivät tuntuneet sopivan tähän arvokkaaseen miljööseen, mutta itse puutarha oli hieno.

Nyt olen nähnyt miltä tässä kauniissa rakennuksessa sisällä näyttää ja voisinpa tulla tänne uudemmankin kerran. Ja kaikki kehut tulevat sydämestä, sillä tämä ei ollut yhteistyöpostaus.

Matkamme varsinainen tarkoitus oli silmälääkärikäynti ja uusien lasien osto, mutta siitä sitten toisen kerran.

MUKAVAA PÄIVÄÄ KAIKILLE!

💚💚💚

Unohtuneet

ELOKUU

Elokuu meni ja nyt ovat ilmat viilentyneet ja sadetta, joskin myös auringonpaistetta, saadaan päivittäin. Melkein kaikki kesäkukat olen jo poistanut laatikoista ja ruukuista. Ainoastaan pelargonit ovat vielä niin kauniita, että ne saavat vielä olla paikoillaan.

Elokuuhun sisältyi paljon tapahtumia ja mantereella käytiin useammankin kerran kun kerran alkuun päästiin. 

Koska kuukausikollaasien esittely blogissa on unohtunut kesä-ja kevätkuukausien osalta, niin laitan ne nyt tähän samaan postaukseen.

HEINÄKUU

Heinäkuussa, kuten koko kesänäkin, vietimme enemmän aikaa varsinaisessa kodissamme kuin mökillä. Kuukausi on hyvin helteinen, eikä sadetta juurikaan saatu. Pöytätuulettimille tuli taas tarvetta. 

Kuumuus houkutti kävelylle metsän siimekseen ja luontopolku Godbyssä tuli testattua.

KESÄKUU

Kesäkuuhun mahtui paljon kaikenlaista. Silloin juhlittiin Ahvenanmaan 100-vuotisjuhlia ja kaupungilla oli väkeä tosi paljon. Paljon oli kävijöitä koko kesänäkin, sillä kesän hotelliyöpymisten määrässä tehtiin ennätys, eli n. 55.000 yöpymistä kertyi Ahvenanmaalle tänä kesänä.

Teimme matkan Föglöön, Carlsro Badhotelliin, johon ihastuimme ikihyviksi, eikä vähiten kauniiden maisemien ja hyvän ruoan vuoksi.

Kävimme Turussa ja ajoimme täällä Ahvenanmaalla tutustumaan Vårdön kirkkoon.

Kotiterassillemme teimme tuulensuojaseinämän.

TOUKOKUU

Toukokuussa matkamme vei Kökariin ja se olikin ensimmäinen vierailumme siellä. Ajelimme ympäri saarta ja näimme paljon kaikenlaista kaunista. Sääkin suosi, mutta hiukan viileää oli vielä, eikä kovin paljoa muita kesävieraita vielä ollut liikkeellä.

Yövyimme Hotell Brudhällissä, ja siellä söin varmaankin parhaan hampurilaisen ikinä.

Lisää Kökarista

MAALIS-HUHTIKUU

Ihana kevät! Kevään keskelle pyrähti vielä lumipyry, joka teki maiseman erityisen kauniiksi, vaikka lumesta ei enää olisi väliä ollutkaan. Äkkiä se kuitenkin suli pois.

Ensi reissu uudella Viking Gloryllä. Jonoja joka paikassa, mutta olihan laiva hieno.

Tammi-ja helmikuun kollaasit löytyvät täältä.

MUKAVAA VIIKONLOPPUA!

💛💛💛

Herttaisin, parjatuin, viehättävin,kaunein, kätevin, koristeellisin, vihrein, varottavin, vanhin, keskeisin, upein, pisin, rauhallisin

HERTTAISIN:

Pistäydyttiin Turussa. Ja kun sääkin suosi, niin lähdettiin ystävien kanssa kävelylle keskustaan. He asuvatkin keskustassa, joten helppo oli lähteä katselemaan vanhan kotikaupungin vilinää.

Kiivettiin Kakolan mäelle, mutta oltiin sen verran aikaisessa, että mikään kahviloista ei ollut vielä auki, eikä myöskään Kakolan myymälä. Kovasti rakennettiin joka puolella ja ainakin vielä näytti mielestäni ankeahkolta, mutta varmaan kun saadaan kaikki valmiiksi ja paikkaan tulee enemmän istutuksia ja vihreyttä, niin eiköhän siitä viihtyisä tule. Yhtään kuvaa en tullut ottaneeksi tuolta alueelta. Tämäkin sähkökaappi oli Puutarhakadulta jonka ylitimme matkalla tuonne Kakolan mäkeen. Tykkään siitä kun noita kaappeja somistetaan ja jos kuva on näinkin herttainen, niin se saa hyvälle mielelle.

PARJATUIN:

Reittimme jatkui kohti Aurajoen rantaa ja mäeltä laskeuduimme pehmeästi funikulaarilla. Tuo paljon parjattu laite toimii, tai sitten ei, mutta onneksemme nyt ei ollut mitään häiriötä ja pääsimme ensi kertaa kokeilemaan sitä.

VIEHÄTTÄVIN:

Viehättävä vanha rakennus oli kuvattava. Tämäkin talo oli aikoinaan vankilan henkilökunnan asuintalo, nyt en tiedä keitä siinä asuu, mutta kaunis on talo ja sen piha.

KAUNEIN NÄKYMÄ:

Joen ranta on nykyään mitä parhain ja kaunein maisemien ihailulle ja kävelylle ja ravintoloitakin löytyy vaikka kuinka monta. Aina kun tänne poikkeaa, niin jotain uutta on rakennettu. Ja tuntuu, että Turussa rakennetaan ihan joka puolella. Ihan päätä huimaa se rakentamisen määrä ja ihmisvilinäkin nyt, kun on tottunut hiljaisempaan menoon Ahvenanmaalla. En kyllä osaa sanoa kumpi sitten on parempi, kaikki isomman kaupungin tarjonta ja mahdollisuudet, vai pienemmän paikkakunnan verkkaisempi tahti, vaikkakin sitten pienemmät ympyrät joka asiassa. Molemmissa on tietysti hyvät ja huonot puolet.

Aurajoen poikki tauotta kulkeva föri on yksi Turun tunnetuimmista "symboleista". Sen lähellä olevan rakennuksen seinään oli kiinnitetty piirretty kuva tuosta paljon käytetystä lautasta.

KÄTEVIN:

Förillä pääsee kätevästi kulkemaan joen itä-ja eteläpuolille ja polkupyöränkin voi sillä kuljettaa.

KORISTEELLISIN:

Muutama kaivonkansikin tuli kuvattua. Tämä oli yksi koristeellisimmista.

VIHREIN JA VAROTTAVIN:

Ihailin istutuksia Aurajoen rannalla, mutta  samalla täytyi varoa koko ajan ettei osunut ohi suhahtelevien polkupyörien tielle.

VANHIN:

Esposito on tiettävästi Turun vanhin ravintolalaiva, ainakin jos nettiin on uskomista.

KESKEISIN:

Kävelimme ydinkeskustaa kohden ja poikkesimme parissa myymälässä ostaaksemme J:lle kengät. Hänellä oli jalassa jo monta vuotta palvelleet kengät ja hän halusi samanlaiset, tai saman tyyliset. Löysimmekin ihan samanlaiset, mutta toisen väriset, mutta ne olivat väärää kokoa, eikä liikkeessä ollut muita kokoja jäljellä. Myyjä lupasi tilata oikeaa kokoa olevat siksi kun seuraavan kerran matkaamme Turkuun, mikä onkin jo runsaan viikon päästä.

Hellesää rupesi jo janottamaan ja päätimme mennä torin varrella olevan hotellin kattoterassille nauttimaan juomat. Samalla saisi katsella yläilmoista miten torin remontti edistyy.

Jonkin verran myyntikojuja jo oli, mutta keskeneräiseltä vielä näytti. Kukkalaatikoita rakennettiin ja laatoitustöitä tehtiin. Parkkihalli torin alla on jo käytössä ja ajattelimmekin pysäköidä automme sinne kun tulemme ensi kerralla käymään.

Monet muistot heräsivät näitä näkymiä katsellessa ja kierrellessämme kaupunkia. Välillä tuntui, että onko kaikki tämä muutos ja uuden laittaminen tarpeellista, mutta kai se niin on, että aikaa on seurattava.

UPEIN:

Tämän kävelyreitin upein istutusryhmä löytyi rautatieaseman edustan puistosta. Tästä olikin enää lyhyt matka kävelymme alkupisteeseen, eli ystävien kotiin. Oli hyvä kävely ja askeliakin kertyi runsaat 14.000. Tuohon, tai edes puoleen siitä kun pääsisikin päivittäin, niin johan kunto kohenisi. Kaupungilla askeleet vaan kertyivät kuin huomaamatta ja reitin valinnanvaraa oli huomattavasti paljon enemmän kuin täällä kotikylässä.

PISIN JA RAUHALLISIN:

Emme kierrelleet laivassa muuta kuin kävimme aamiaisella.  Olimme sanoneet ystävillemme, että haluamme katsastaa laivan "paremman" aamiaispaikan, mutta se olikin harmiksemme täyteen buukattu, mutta toisessa paikassa oli tilaa, joten söimme sitten siellä. 

Vielä käynti taxfreessä ja sitten vietimmekin loppuajan hytissä, johon kuljimme tätä pitkää käytävää pitkin. Kovin oli hiljaista, eikä tainnut monessakaan hytissä olla matkustajia. Me varaamme nykyisin aina hytin, vaikka matkustaisimme päivälaivalla, niin kuin useimmiten teemmekin. On ihanaa tietää, että pääsee hyttiin lepäämään kun siltä tuntuu. Mehän matkustammekin vain paikasta Maarianhamina paikkaan Turku, emmekä välitä laivan huvittelutarjonnasta.

Kiva oli taas päästä hiukan tuulettumaan, mutta aina on yhtä kivaa palata kotiin.

MUKAVAA PÄIVÄÄ SINULLE!

🚢🚢🚢