Pupu meni pöksyyn! - Jag gav upp!

Kerroin täällä blogissa jokin aika sitten että aion osallistua kurssille, jossa opetetaan kuvankäsittelyä puhelimeen ladattavalla sovelluksella.  Kurssi kestää koko maaliskuun ja kurssi-ilta on kerran viikossa.

Mietin ilmoittautuessani että onkohan kurssi liian "tekninen" minulle. Mutta ajattelin niin, että menen ainakin ensimmäiselle kerralle ja jos tuntuu ihan mahdottomalta, niin lopetan siihen.

Mitä lähemmäksi kurssin alkamispäivä tuli, sitä epävarmemmaksi tulin kurssin suhteen. Muutama päivä ennen alkamista soitin kansalaisopistoon ja kysyin onko liian myöhäistä perua osallistuminen. Henkilö jonka kanssa puhuin oli hyvin ystävällinen, mutta sanoi, että kun peruminen tulee näin lähellä alkamispäivää, niin valitettavasti joudun kuitenkin maksamaan kurssimaksun.

Mietin hetken ja sanoin että tulen sitten kuitenkin ensimmäiselle tunnille ja katson onko kurssi minulle sopiva.

Eilen sitten oli tuo ensimmäinen päivä.

Koko päivän ajattelin illalla alkavaa kurssia ja vakuuttelin itselleni, että on järkevää mennä edes katsomaan millaisesta kurssista on kyse. Vielä tuntia ennen kotoa lähtöä olin menossa kurssille, mutta sitten meni ns. pupu pöksyyn. Ja kun se sinne oli kerran mennyt, niin ei se sieltä ulos tullut.

Kuvittelin mielessäni että kaikki muut kurssilaiset ovat varmaan minua paljon nuorempia ja taitavampia tällaisissa jutuissa. Toisaalta ajattelin, että nuorethan osaavat jo kaikki mitä siellä opetetaan, joten varmaan siellä on hiukan vanhempia osallistujia. Vatvoin kaikenlaisia ajatuksia mielessäni, kunnes päätin etten sittenkään mene. Kärsin sen neljänkymmenen euron kurssimaksun nahoissani, enkä enää koskaan edes ajattele osallistuvani mihinkään millä on jotain tekemistä valokuvauksen oppimisen kanssa.

Myönnän, että olin aika pettynyt itseeni kun luovutin, mutta toisaalta tuntui kuitenkin hyvältä että uskalsin olla menemättä kun tuntui niin ylivoimaiselta lähteä.

Nyt siis jatkan sellaisilla kuvilla kuin tähänkin asti.

Tunnistatko itsesi vastaavissa tilanteissa?

Jag nämnde här på bloggen för ett tag sedan att jag skulle gå en kurs som lär ut bildredigering med hjälp av en app som man laddar ner till telefonen. Kursen pågår hela mars och kurskvällen är en gång i veckan. 

När jag anmälde mig undrade jag om kursen var för "teknisk" för mig. Men jag tänkte att jag åtminstone skulle gå på första lektionen och om det kändes helt omöjligt skulle jag sluta där. Ju närmare kursstarten kom, desto mer osäker blev jag.

Några dagar innan den började ringde jag folkhögskolan och frågade om det var för sent att avboka mitt deltagande. Personen jag pratade med var väldigt vänlig, men sa att eftersom avbokningen var så nära startdatumet skulle jag tyvärr  behöva betala kursavgiften. 

Jag funderade en stund och sa att jag skulle komma på första lektionen och se om kursen passade mig. 

Igår var första kursdagen. Hela dagen funderade jag på att kursen skulle börja samma kväll och övertygade mig själv om att det skulle vara vettigt att gå och åtminstone se vad kursen handlade om. 

En timme innan jag skulle åka hemifrån blev jag osäker. Jag föreställde mig att alla andra kursdeltagare förmodligen var mycket yngre än jag och mer skickliga på sådana saker. Å andra sidan tänkte jag att de unga redan kan allt som lärs ut där, så det  är säkert lite äldre deltagare  där. Jag funderade över alla möjliga tankar tills jag bestämde mig för att inte gå trots allt. 

Jag erkänner att jag blev ganska besviken på mig själv när jag gav upp, men å andra sidan kändes det ändå bra att jag vågade låta bli att gå, när det kändes så överväldigande att gå.  

Känner du igen dig i liknande situationer?

Miltä maistuu maaliskuu? - Hur smakar mars?

KAHVI - mikä onkaan parempi aloitus päivälle!

En ole koskaan oikein tottunut teen juontiin, mutta kahvista tykkään. Tosin juon sitä vain aamupäivällä, sillä iltapäivällä juominen vie useimmiten yöunet.

Onneksi on olemassa kofeiinitonta kahvia ja sitä voin nauttia illallakin unien kärsimättä.

KAFFE – finns det bättre sätt att börja dagen! Jag har aldrig riktigt vant mig vid att dricka te, men jag gillar kaffe. Jag dricker det dock bara på morgonen, eftersom det på eftermiddagen oftast påverkar min sömn på natten. Som tur är finns det koffeinfritt kaffe och jag kan njuta av det på kvällen utan att förlora sömn.

Olen kerännyt näitä Marimekko-mukeja. Nyt niitä alkaa olla sopiva määrä. Kyllähän näitä voisi haluta vaikka kuinka monta, mutta tila hyllyllä uhkaa loppua. Jo nyt on osa muumimukeista saanut antaa paikkansa näille. Kaksi näistä olen saanut ystäviltä, kaksi olen ostanut kierrätettynä ja loput olen ostanut laivalta.  Nämä ovat kivan kokoisia ja näissä on hyvin käteen sopiva korva. 

Osallistun tällä postauksella Repolaisen haasteeseen jossa kysytään "Miltä maistuu maaliskuu?" Minun maaliskuuni maistuu kahvilta ja välillä muiltakin herkuilta.

Miltä sinun maaliskuusi maistuu?

Jag har samlat Marimekko-muggar. Nu börjar jag få en hyfsad mängd. Jag skulle egentligen kunna vilja ha hur många som helst, men platsen på hyllan börjar ta slut. Några av Mumin-muggarna har redan bytts ut mot dessa. Jag fick två av dessa av vänner, jag köpte två återvunna och resten köpte jag på färjan. De här har en bra storlek och de har ett bra öra att hålla i. 

Med det här inlägget deltar jag i Repolainen-utmaningen, som frågar "Hur smakar mars?". Min mars smakar kaffe och ibland andra godsaker. Hur smakar din mars?

💛💛💛

Haaste 2026 maaliskuu - Utmaning 2026 mars

Maaliskuun  haasteen aihe: KUUKAUDEN SITAATTI/MIETELAUSE

Eli lause joka jäi mieleen kirjasta, elokuvasta, tai keskustelusta, tai jonka löysit vaikka netistä.

Minä etsin mietelauseita useasta eri lähteestä ja ainakin nämä jäivät mieleen:

"Kiire ei ole asia joka meille tapahtuu, me luomme sen itse"

  (Tommy Hellsten)

" Täydellä vatsalla on helppo puhua paastosta"

(Heronymus)

"Pienuuttani minä kompensoin ilkeydellä"

(Pikku Myy, Tove Jansson)

Viisaita mietteitä. Nyt on sinun vuorosi kertoa kuukauden sitaatti/mietelause. 

Ämne för marsutmaning: MÅNADENS CITAT/TANKAR 

Det vill säga en mening som fastnat i ditt minne från en bok, film eller samtal, eller som du hittat online. 

Jag letade efter citat från flera olika källor och åtminstone dessa fastnade i mitt minne: 

"Brådska är inte något som händer oss, vi skapar det själva" (Tommy Hellsten) 

"Det är lätt att prata om att fasta när man är mätt" (Heronymus) 

"Jag kompenserar för min litenhet med illvilja" (Lilla My, Tove Jansson) 

Kloka tankar. Nu är det din tur att berätta månadens citat/tanke.

MUKAVAA MAALISKUUTA! - TREVLIG MARS!

💚💚💚

MUKANA:

Kieltenopettajan kotiblogi

Puikoillanikin

Näpertelijä

Satavuotiaan sylissä

KuvaKirjeitä Karsikonperältä

Terhin tarinoita

Annasimplecrochet

Kurssi ja toinen blogini- Kursen och min andra blogg

Helmikuista päivää kaikille!

Tänään taidetaan saada hiukan lunta, mutta lämpötila on -2°C ja päivemmällä se kohoaa plussan puolelle, joten voi olla että lumi muuttuukin rännäksi. 

Ilmoittauduin kansalaisopiston kuvankäsittelykurssille, joka on tarkoitettu kännykän tai tabletin käyttäjille.

Tuon ilmoittautumisen innoittamana tein kollaasin muutamista saamistani postikorteista. Olen siihen valinnut mieleisimpiä saamiani kortteja. Hämmästyin kun huomasin että mukana on suurimmalta osalta piirrettyjä kortteja. 

En ollut tajunnut että useimmiten huomioni kiinnittyy juurikin piirrettyihin/maalattuihin kortteihin. Vaikka, eihän tuo vasemmassa yläkulmassa oleva maisemavalokuvakaan huono ole, vai mitä?

Oli miten oli, niin harvemmin saa sellaisia kortteja joista ei ollenkaan tykkää. Ja harvemmin saa myöskään sellaisen kortin jossa ei lue muuta kuin hei, tai jotain muuta yhtä lyhyttä.

Useimmiten huomaa että lähettäjä on lukenut profiilistani (postcrossingissa) mitä toivomuksia minulla on postikorttien suhteen ja minkälainen ihminen olen. Tosi kivalta tuntuu kun lähettäjä kertoo itsestään jotain hiukan henkilökohtaisempaakin ja mahdollisia yhtäläisyyksiä hänen ja minun välillä.

Kai olet huomannut että näytän saamiani kortteja ihan omassa blogissa. Jos et vielä ole siellä käynyt, niin klikkaa TÄSTÄ niin pääset niitä katsomaan. Samalla voit liittyä lukijaksikin jos siltä tuntuu. Kannustan myös tutustumaan tosi mielenkiintoiseen harrastukseen POSTCROSSINGIIN, jonka kautta kaikki blogissa näyttämäni kortit ovat tulleet. Lisää postcrossingista voit lukea postauksessani KLIK. 

Postcrossingin kautta voit löytää vaikka uuden ystävän. Luin jokin aika sitten pariskunnasta jotka olivat eri maista, mutta tutustuivat postikorttien avulla ja tänä päivänä he asuvat samassa maassa ja ovat naimisissa.

Trevlig februaridag allihopa! 

Idag kommer det förmodligen att snöa lite, men temperaturen är -2°C och den kommer att stiga till plus senare under dagen, så det är möjligt att snön övergår i snöblandat regn. 

Jag anmälde mig till en fotoredigeringskurs på medborgarinstitut, som är avsedd för mobiltelefon- eller surfplatteanvändare. Inspirerad av den anmälan gjorde jag ett kollage av några vykort jag fick. 

Jag har valt ut de kort jag gillar mest. Jag blev förvånad när jag märkte att de flesta korten som ja tycker om,  är ritade.  Fast det där landskapsfotot i det övre vänstra hörnet är väl inte dåligt det heller? 

Hur som helst är det sällsynt att få kort som man inte gillar alls. Och det är ännu sällsyntare att få ett kort som det  bara står hej, eller något annat lika kort. Oftast märker man att avsändaren har läst  i min profil om vad jag vill ha av vykort ,och vilken typ av person jag är. Det känns riktigt trevligt när avsändarna berättar något lite mer personligt om sig själv och eventuella likheter mellan dem och mig. 

Du kanske har märkt att jag visar korten jag får på egen blogg. Om du inte har varit där än, klicka HÄR för att se dem. Samtidigt kan du också bli läsare om du känner för det. 

Jag uppmuntrar dig också att bekanta dig med den riktigt intressanta hobbyn POSTCROSSING, genom vilken alla kort jag visar på bloggen har kommit. Du kan läsa mer om Postcrossing i mitt inlägg KLICK. Du kan till och med hitta en ny vän genom Postcrossing. Jag läste för ett tag sedan om ett par som var från olika länder, men träffades genom vykort och idag bor de i samma land och är gifta.

HIENOA PÄIVÄÄ KAIKILLE !- HA EN BRA DAG ALLIHOPA!

Voiko olla suloisempaa? - Kan det finnas något sötare?

Heipä hei! Minä olen Vim, eli lempinimeltäni Vimse. Olen uusi tässä perheessä, mutta hyvin olen kotiutunut ja vauhtia riittää.

Hej, hej! Jag heter Vim, eller Vimse som är mitt smeknamn. Jag är ny i den här familjen, men jag trivs bra i familjen och det är full fart hela tiden.

Harvoin olen näin rauhallisesti paikallani niin että minusta saa otettua kuvan. Tässä poseeraan kuitenkin oikein tyylikkäästi. Nenän päällä taitaa kuitenkin olla jotain sinne kuulumatonta, mutta ei kai se haittaa kun olen niin suloinen muuten.

Jag ligger sällan så lugnt att man kan ta en bild  på mig. Här poserar jag väldigt elegant. Det verkar finnas något på min näsa som inte hör hemma där, men jag antar att det inte spelar någon roll eftersom jag är så söt annars.

Niin paljon ihmettelemistä riittää kaikessa mitä ympärillä näkyy. Hyppäisinköhän pöydälle ja rapistelisin hiukan tuota paperia joka siellä näkyy olevan kuin minua varten?!

Det finns så mycket att undra över i allt jag ser runt omkring mig. Borde jag hoppa upp på bordet och skrynkla ihop det där pappret som verkar ligga där för mig?!

Perheessäni on minun lisäkseni toinenkin kissa. Hän on jo vanha eikä kauheasti jaksa kiinnostua touhuistani, katselee välillä kummaksuen ja miettii varmaan miten jaksankin koko ajan olla liikkeessä.

Förutom mig finns det ytterligare en katt i min familj. Han är redan gammal och bryr sig inte så mycket om mig,  tittar bara nyfiket på mig ibland och undrar säkert hur jag orkar hoppa och leka hela tiden.

Kesken leikin rupesi väsyttämään niin että oli pakko ottaa pienet nokkaunet. Tässä tyynyn päällä onkin oikein lokoisaa.

Mitt i leken tröttnade jag och  var tvungen att ta en tupplur. Det är verkligen avkopplande på den här kudden.

Siitä tykkään kun ihmiset laittavat tällaisia kulhoja pöydälle. Ne ovat juuri sopivia pienen kissan käpertyä niihin makoilemaan. Ja mitä pienempiä ne ovat sitä paremmin niihin saa itsensä tungettua.

Jag älskar när folk ställer sådana här skålar på bordet. De är precis lagom stora för att en liten katt ska kunna krypa ihop sig och ligga i dem. Och ju mindre de är, desto lättare är det att klämma sig ner i dem.

Oikein kivaa viikonloppua kaikille. Minä otan rennosti ja tutustun ympäristööni vielä paremmin. Vielä ei minulla ole aavistustakaan miltä kodin seinien ulkopuolella näyttää ja tuntuu. Hiukan olen jo ikkunasta ulos vilkuillut. Aika suurelta ja pelottavalta näyttää.

Ha en trevlig helg allihopa. Jag tar det lugnt och lär känna min omgivning ännu bättre. Jag har fortfarande ingen aning om hur det ser ut, och  hur det känns utanför hemmets väggar. Jag har redan kikat ut lite genom fönstret. Det ser ganska stort och läskigt ut.

Koska moni on olettanut että tämä kissanpentu asuu meillä, niin kerron tässä että se on tyttäremme perheen uusi tulokas!

Eftersom många har antagit att den här kattungen bor hos oss, vill jag berätta att det är ett nytt tillskott i vår dotters familj!

🐈🐈🐈