31/01/2023

Tule mukaan helmikuun kuvahaasteeseen!



Nyt kun tammikuu kääntyy helmikuuksi päätin minäkin laittaa haastetta liikkeelle. Haasteessa on pyrkimyksenä kuvata K-kirjaimella alkavia asioita tai esineitä. 

Annan joka helmikuun päivälle aiheen, josta toivon sinun ottavan kuvan. Kuvat voivat olla vanhoja tai uusia, tai voit vaikka laittaa tekemästäsi piirroksesta kuvan. Kuvapankkien kuvia voi mainiosti myös käyttää. 

Ajattelin itse julkaista viikon kuvat aina sunnuntaisin, joten tarkoitus ei ole että julkaisisit joka päivä kuvan, ellet itse sitä halua. 

Annan päiväkohtaiset aiheet jo nyt, jotta sinulle jää aikaa kerätä/ottaa kuvia etukäteen.
Stressiä ei tästä haasteesta pidä ottaa, eikä haittaa jos johonkin päivään et kuvaa löydäkään.

Tässä tulevat kuvien aiheet:

1.2.Keittiö
2.2. Käpy
3.2 Keskellä
4.2 Kaatunut
5.2 Kakku
Ylläolevat kuvat julkaisen tämän viikon sunnuntaina.

6.2. Kirjava
7.2. Kudin
8.2. Kamera
9.2. Komea
10.2. Kahvi
11.2. Kurkku 
12.2. Koristeellinen
Nämä kuvat julkaisen sunnuntaina 12.2.

13.2. Keramiikka
14.2. Kataja
15.2. Kannu
16.2. Köynnös
17.2. Karkki
18.2. Kivi
19.2. Kylmä
Nämä kuvat julkaisen sunnuntaina 19.2.

20.2. Kuivunut
21.2. Kala
22.2. Kalenteri
23.2. Kiiltävä
24.2. Katos
25.2. Keltainen
26.2. Kori
Nämä kuvat julkaisen sunnuntaina 26.2.

27.2. Katu
28.2. Kesä
Nämä viimeiset kaksi julkaisen sunnuntaina 5.3.

Olisi kiva jos mahdollisimman moni innostuisi tulemaan mukaan haasteeseen. Osallistua voi omaan tahtiin, joten ei tarvitse orjallisesti noudattaa tätä aikataulua. 

Linkitä blogisi kommenttikenttään, jotta tiedän tulla katsomaan haastekuviasi.

💙💙💙


29/01/2023

"Katrina", kirja joka vei mukanaan



Nyt tulee pitkästä aikaa kirjasuositus. Näin uutisissa väläyksen Tampereen Työväenteatterissa esitettävästä "Katrina"-näytelmästä. Näytelmä on tehty Sally Salmisen samannimisen kirjan pohjalta. Luulin lukeneeni kirjan joskus kauan sitten, mutta tutkittuani asiaa huomasin etten sittenkään ole sitä lukenut. Näytelmä herätti kuitenkin suuren kiinnostuksen tätä teosta kohtaan ja ilokseni se löytyikin BookBeatista äänikirjana.



Tallensin  itselleni tuon "Katrina"-kirjan ja aloitin kuuntelemisen heti. Kirja on ilmestynyt jo v. 1936 ja se on käännetty yli 20:lle kielelle. Ja se on ollut Nobel-palkintoehdokkaanakin.

Kirja on kertomus Pohjanmaalta lähtöisin olevasta Katrinasta, joka oli aikaansa nähden edistyksellinen nainen. Hän muutti Ahvenanmaalle avioiduttuaan ahvenanmaalaisen merimiehen, Johanin, kanssa.

Kirja tempaisi minut mukaansa niin etten olisi millään malttanut pitää taukoja sen kuuntelussa. Ja kun kirja loppui, olisin voinut jatkaa vaikka kuinka kauan vielä sen kuuntelemista. 

Minulle kirjaa kohtaan tuntemaani mielenkiintoa lisäsi vielä tietysti se, että kirjassa tuli esille paljon minulle tuttuja paikkoja ja siksi olenkin valinnut tähän postaukseen nämä tietyt kuvat.



Kirjassa kuvailtiin mökkiä, jossa Katrina perheineen asui ja uskon sen olleen hyvin samanlainen kuin tämä harmaa pieni mökki, jonka olen joskus kuvannut Eckerössä.

Seuraavat kuvat olen ottanut siltä reitiltä, jota pitkin Katrina ja hänen miehensä Johan kulkivat kotisaareltaan lääkärin vastaanotolle Godbyhyn, jossa siihen aikaan sijaitsi Ahvenanmaan sairaala.




Katrina ja Johan lähtivät soutuveneellä saareltaan ja soutivat Bomarsundiin. Siellä he söivät matkaeväitään ja muistaakseni yöpyivätkin kestikievarissa.



Bomarsundista he kävelivät Kastelholmaan ja sieltä jatkoivat kohti Godbytä.



Kirjassa kerrotaan että he ohittivat Haraldsbyn kylän, joka näkyy kuvassani molemmilla puolilla tietä.



Lopulta he saapuivat Godbyn sairaalaan. Sairaalasta on nykyisin jäljellä vain tämä komea sisäänkäynti. Sairaala muutettiin aikoinaan Maarianhaminaan ja tämä rakennus tuhoutui kokonaan tulipalossa muutama vuosi sitten.



Katrina matkusti vanhoilla päivillään höyrylaivalla Maarianhaminaan ja kulki tätä Esplanadia pitkin. Kirjassa se mainittiin kapeana polkuna, mutta tänä päivänä se on leveämpi kävelytie. Saaristosta ei siihen aikaan ihan joka päivä kuljettukaan kaupunkiin, joten matka oli elämys Katrinalle.

BookBeatissa on monta arvostelua tästä kirjasta:

"Kirja on Nobel-ehdokkuutensa ansainnut. Ihmettelen että on jäänyt vähälle huomiolle" Päivi
"Kirjaa ei voinut lopettaa, se oli luettava heti. Voimakasta kuvausta elämän kovuudesta ja naisen päättäväisyydestä ja selviämisestä" Kaija
"Loistavaa kirjallisuutta, aivan huippua" Jarmo
"Kaunis, karu, rehellinen" Anu
"Hienosti kirjoitettu teksti" Jyrki

Itselleni tämä oli kirja joka kolahti. En muuttaisi kirjassa mitään, niin hieno kuvaus se oli. Annoin täydet pisteet sekä kirjalle että lukijalle.

Ja tulipa nyt houkutus lähteä katsomaan miten tämä on teatterissa toteutettu!


28/01/2023

Blogi vs. Instagram



Vuoden ensimmäiset tulppaanit! Päivät pidentyvät vauhdilla ja nyt alkaa jo hiukan kutkuttaa kevään tulon odotus. Eilen mietin laittaisiko jo verhot kesähuoneeseen. Otan ne aina talveksi pois. En tiedä onko niiden pois ottamisessa mitään järkeä, sillä kesähuoneen sohvalla on kuitenkin ympäri vuoden ihan tavalliset sisätiloihin tarkoitetut pikku tyynyt, eivätkä nekään ole mitenkään kärsineet talvesta, kosteudesta tai pakkasista, joten eivätköhän verhotkin yhtä hyvin siellä selviäisi. Ensimmäisenä talvena, kesähuoneen valmistumisen jälkeen pelkäsin hiukan sitä miten kaikki säilyy siellä talven yli, mutta mikään ei ole mennyt pilalle.



Kevät tulee aina yllättäen ja jonain aurinkoisena päivänä havahtuu yleensä siihen, että kesähuoneessa tarkeneekin jo juoda kahvia, tai vaikka syödä. Tämä tapahtuu yleensä maalis-huhtikuussa ja maaliskuun alkuunhan on enää runsas kuukausi, joten äkkiä tämä talvi taas menee.



Blogini on nykyään päivittynyt hiukan harvempaan tahtiin kuin ennen ja osa siitä johtuu siitä, että olen nykyisin aktiivisempi Instagramin puolella ja lisäilenkin sinne kuvia melkein päivittäin.
Seuraajamäärätkin ovat Instagramissa mukavasti kasvaneet ja äskettäin ylittyi 1000 seuraajan raja, josta olen tosi iloinen. 
Jos et ole vielä kuviani Instagramissa seurannut, niin klikkaamalla Instagramissa hakusanaksi @kristiinakortelahti löydät kuvani. Toivottavasti nähdään siellä!

Blogin pitämistä en kuitenkaan aio jättää, vaan ylläpidän sekä sitä että Instagramia. Rakastan kirjoittamista, mutta rakastan myös kuvaamista. Instagramissa en viitsi puhelimella niin paljon laittaa tekstiä, vaan keskityn kuviin, kun taas blogiin on kiva kirjoittaa enemmänkin.


OIKEIN KIVAA TAMMIKUUN VIIMEISTÄ VIIKONLOPPUA!
💛💛💛 

23/01/2023

Helpompaa järjestyksen pitoa jääkaappiin



Tuttu näky varmaan monen jääkaapissa. Pulloja ja purnukoita on hyllyillä. Vaikka kuinka yrittää pitää järjestystä, niin loppujen lopuksi kaikki ruoka-aineet ovat sekamelskassa, eikä takana olevia näe ilman että nostelee etumaisia pois tieltä.

Taakse jääneet saattavat vanhentua tai niitä ei välttämättä tule käytettyä ajoissa. Meillä sentään on vain kaksi aikuista sekoittamassa jääkaapin järjestystä, mutta lapsiperheissä voin kuvitella järjestyksenpidon vielä työläämmäksi.




Mainoksia  tulee joka tuutista, enkä niistä ollenkaan pidä, mutta tähän mainokseen kiinnitin huomioni. Kyseessä oli pyörivä tarjotin, jota myytiin n. 7€ hintaan.
Tarjottimen sanottiin olevan kätevä juuri jääkaapissa säilytettävien purkkien ja purnukoiden alustana.  Olen itse aiemmin kokeillut puista pyörivää alustaa jääkaapissa samaan tarkoitukseen, mutta se ei ollut hyvä, sillä siinä ei ollut reunoja niin kuin tässä mainoksen tarjottimessa.

Reunat ovat hyvät, sillä ne estävät purkkien liukumisen pois tarjottimelta kun sitä pyöritetään. Tarjottimen alla on pienet imukupit, jotka pitävät tarjottimen tukevasti paikoillaan hyllyllä.

Ostosreissu paikalliseen Clas Ohlsonin myymälään ja nyt meillä on kaksi noita tarjottimia. Niitä on kahta kokoa n. 30cm ja 27cm läpimitaltaan, ja me valitsimme tuon suuremman koon.




Yhdelle tarjottimelle mahtuu tosi monta purkkia ja tarjotin on helpompi pyyhkiä puhtaaksi kuin koko jääkaapin hylly. Kumma miten kaikista hillopurkeista aina tuntuukin valuvan tahmeaa nestettä purkin kylkiä pitkin ja alustalle, aurinkokuivattujen tomaattien purkeista puhumattakaan.




Kaikki jääkaappitavarat eivät tietenkään mahdu noille kahdelle tarjottimelle, eikä ole tarkoituskaan.

Voileipätarvikkeet olen jo kauan säilyttänyt erillisessä laatikossa, joka on helppo ottaa esille kun rupeaa aamupalaleipiä valmistamaan.



Pikku purkkeja säilytän hiukan pienemmässä laatikossa. Näin ne eivät pääse kaatumaan ja läpinäkyvästä laatikosta on helppo nähdä mitä siinä on.



Vihannekset ja juurekset ovat myös samanlaisissa laatikoissa (jotka muuten ostin joskus kirpparilta ihan uuden veroisina).







Nyt on hyvä järjestys jääkaapissa ja kaikki löytyy helposti. Tarjottimet ovat kahdella eri hyllyllä ja hyllyille mahtuu vielä hyvin muutakin tavaraa tarjottimien viereen. Helposti löytyy nyt tarvittavat ruoka-aineet vain tarjotinta pyörittämällä ja jääkaappi pysyy kauemmin siistinä.

Onko sinulla hyviä vinkkejä jääkaapin järjestyksen ylläpitoon? Jos on, niin olisi kiva kuulla.


💙💙💙

20/01/2023

Aamuhämärissä



Aamuhämärissä näkee usein otetun tosi hienoja kuvia ja suuntasin Maarianhaminaan aikaisin aamulla tarkoituksenani kuvata auringon nousua.
Aurinko ei kuitenkaan vielä ollut noussut ja kiertelinkin Merikorttelissa etsimässä sopivaa kuvattavaa.




Merikortteli on suosikkipaikkojani Maarianhaminassa ja olenkin usein esitellyt sitä täällä blogissa. Merikortteli (Sjökvarteret) on lyhyen kävelymatkan päässä Itäsataman vierassatamasta, eli lähes kaupungin keskustassa.

Merikorttelista löytyy käsityöläismyymälä, korupaja, museo ja veneveistämö ja ravintola ja se on suosittu kohde kesävieraille.

Merikortteli löytyy osoitteesta Österleden 110, Mariehamn ja sinne voi mennä koska tahansa, sillä alueelle pääsee kiertelemään vapaasti sekä kesällä että talvella. Tosin myymälöillä ym. on määrätyt aukioloajat.





Mariebadin kylpylä, joka sijaitsee Merikorttelin vieressä näytti houkuttelevalta  valaistuine sisätiloineen. Vesijumppaajat olivat jo paikalla, mutta muita uimareita ei vielä näkynyt. Kiersin koko rakennuksen ja kuljin rakennuksen kiertävällä terassilla, josta olisi päässyt mereenkin uimaan, tai ulko-uima-altaaseen johon pääsee myös sisältä, jos kaipaa raikasta ulkoilmaa sisäaltaassa uimisen lomassa.




Tämä jännä taideteos, joka on Stefan Lindforsin "Radar II", on  Mariebadin lähistöllä. Se näyttää hienolta, ja aamuhämärässä se oli valaistuna ehkä vielä hienompi kuin päivänvalossa.




Sjöfararkapellet (Merenkulkijoiden kappeli) erottui hämärässä ja siellä ikkunalla paloivat led-kynttilät. Kappeli on aina auki, joten sinne voi koska tahansa poiketa käymään.




Aavistus auringonnoususta näkyi jo taivaanrannassa ja kappelin silhuetti erottuu jo selvästi.






Tämän aamun auringonnousu ei ollut niitä kauneimpia, mutta sain sentään jokusen kuvan otettua. Ja kun kiertelimme vähän laajemmaltikin rantaa, niin päivän ulkoilutkin tuli tehtyä.




Merikorttelissa on myös tämä pooki johon pääsee sisälle katsomaan sen aukioloaikoina. Nyt varhaisena aamuna se oli vielä suljettu. Päivä on jo valjennut kun suuntaamme kotia kohti.


Lisää Merikorttelista voit lukea täältä tai täältä.

MUKAVAA VIIKONLOPPUA!
💙💙💙


11/01/2023

Helpotusta yskään ja kurkun karheuteen vesipiippu-inhalaattorilla



Taas on flunssa-aika pahimmillaan. Itsekin sain tartunnan ja jokin aika sitten rupesi kurkkukipu vaivaamaan. Jo sitä ennen oli kurkku tuntunut karhealta ja kurkkua sai selvittää tuon tuostakin. Näin jossain mainostettavan vesipiippua,
jonka käyttöä moni kokeillut kehui tehokkaaksi. Jo silloin mietin auttaisiko se minunkin kurkkuni karheuteen. 

Kun sitten kurkkukipu muuttui yskäksi joka kutitti kurkkua niin ettei yöllä nukkumisestakaan tahtonut tulla mitään, niin marssin apteekkiin ostamaan kyseisen laitteen. Se maksoi parikymppiä, joten kovin kalliina sitä en pitänyt, jos siitä apua saisi.




Vesipiippu on muovia ja siihen laitetaan keittosuolaliuosta kun sitä ruvetaan käyttämään. Minä ostin valmista keittosuolaliuosta apteekista kun halusin olla varma että kaikki menee oikein kun opettelen piipun käyttöä. Nyt kun olen muutaman päivän tuota piippua käyttänyt, niin nuo yksittäispakatut pipetit alkavat olla lopussa ja seuraavaksi teenkin itse tuota suolaliuosta.

Pakkauksen mukana tuli ohje liuoksen tekoon: 1 rkl merisuolaa sekoitetaan litraan vettä. Tämä itse tehty tulee tietysti huomattavasti halvemmaksi kuin nuo valmiit pipetit.




Tuota suolaliuosta laitetaan piippuun n. 5ml, eli vain pieni määrä. Käyttöohjeessa sanotaan että laite toimii myös kylmällä liuoksella, mutta itse olen kokenut lämpimän paljon tehokkaammaksi.

Kun rupean piippua käyttämään, niin kuumennan ensin mukillisen vettä, joko kattilassa tai mikrossa. Sitten upotan upotan piipun, jossa on liuosta, tuohon kuumentamaani veteen, niin että piipun suu jää reilusti veden yläpuolelle.

Pidän piippua koko ajan tuossa mukissa kun hengittelen tuota liuosta. Mukissa pitäminen on sen vuoksi hyvä, että silloin piipun sisällä oleva liuos ei jäähdy niin kuin tapahtuu, jos sitä ei pidä lämpimässä vedessä.

Sisäänhengitys tehdään vesipiipun kautta (imu) ja uloshengitys tapahtuu nenän kautta. Piipusta ei  tule mitään nestettä suuhun, vaan ainoastaan lämmintä höyryä. Laitteen käyttö on hyvin yksinkertaista.

Laitetta käytetään 2-3 min. kerrallaan. Olen käyttänyt sitä useamman kerran päivässä.




Kun olen lopettanut  höyryhengityksen, huuhtelen piipun juoksevalla vedellä ja laitan sen lasiin kuivumaan. Jos haluaa tehokkaamman puhdistuksen, niin piipun voi laittaa kiehuvaan veteen muutamaksi minuutiksi.

Kurkkuni ei tunnu enää karhealta ja kutisevalta ja yskäkin on lieventynyt. Mielestäni tämä vesipiippu-inhalaattori oli hyvä hankinta.

Jos näistä ohjeistani ei oikein selvinnyt miten laitetta käytetään, niin YouTubesta löytyy ohjevideo kun kirjoittaa hakusanaksi: vesipiippu inhalaattori.


Oletko sinä säästynyt flunssalta?


MUKAVAA PÄIVÄN JATKOA!
💧💧💧






09/01/2023

Kolme asiaa



Luin eräästä ruotsalaisesta blogista KOLME ASIAA-haasteen ja minusta se vaikutti niin mukavalta tehdä, että tartuin itsekin haasteeseen.

Postauksen kuvat eivät liity varsinaisesti näihin asioihin, mutta huomasin etten ollut niitä täällä blogissa vielä näyttänyt, vaan ainoastaan Instagramissa, joten laitan ne nyt tähän postaukseen.

Tässä tulee minun KOLME ASIAA - lista:




KOLME ASIAA JOIDEN TEKEMISTÄ OLEN LYKÄNNYT:

1. En ole teettänyt ottamistani valokuvista paperikuvia vuosiin.
  Tämä jos mikä on ollut mielessä jo pitkään. Kuvia on puhelimessa, tietokoneella,
  muistitikuilla ja vielä jossain kovalevylläkin, mutta paperilla niistä ei
  ole montaakaan. Hyvä sentään että muutamista olen teettänyt Ifolorilla
  kirjoja. Noita kirjoja pitäisi tehdä vaan paljon enemmän, tai sitten teettää
  paperikuvia jotka liimataan albumeihin. Silloin niitä (ehkä) tulisi joskus 
  katsottua. Nykyisin kun kuvien ottaminen on niin helppoa ja halpaa, niille
  ei välttämättä anna samaa arvoa kuin silloin kun kaikki kuvat olivat 
  paperikuvia. Toinen asia jossa minun pitäisi ryhdistäytyä, on se, että ottaisin
  enemmän henkilökuvia. Nyt olen keskittynyt luontokuviin, eikä omista
  läheisistä tule otettua kuvia juuri koskaan. Siinä pitää tehdä parannus.


2. Soitan ystävilleni ja läheisilleni aivan liian harvoin.
   En saa otettua yhteyttä puhelimitse jos ei minulla ole jotain todellista asiaa.
   En ollenkaan ymmärrä miten jotkut voivat puhua puhelimessa tunteja ja 
   vieläpä tykkäävät siitä. Tunne aina oloni vaivautuneeksi kun pitää soittaa
   ja teenkin sen vain kun on "pakko" ottaa yhteyttä. En tiedä mitä pelkään,
   tai miksi tunnen oloni epämukavaksi puhelimessa, sillä mikään tuppisuu tai
   ujo en kuitenkaan ole, päinvastoin.
   Sitä vastoin minulla ei ole vaikeuksia soittaa "virallisia" puheluita, koska silloin
   ei synny vaivaannuttavia taukoja, vaan asia puhutaan ja sitten puhelu
   lopetetaan.

3. Viherkasvini ovat aika huonolla hoidolla.
   Olen tosin ottanut tavakseni kastella ne aina tiistaisin. Määrätty viikonpäivä
   on hyvä, sillä silloin kastelua ei unohda. Mutta esim. mullanvaihto tahtoo
   helposti minulta jäädä, vaikka sanotaan että kun ostaa uuden viherkasvin, niin 
   olisi hyvä vaihtaa uusi kasvi saman tien parempaan multaan. Nytkin yksi 
   kituuttaa ostopurkissaan, joka on huonon mullan lisäksi liian ahdas kasville. 
   Onneksi anopinkieli sietää huonompiakin kasvuolosuhteita ja toistaiseksi se on
   kuitenkin hengissä. Ja kohtahan kevään myötä koittaa multien vaihtoaika, joten
   se on jonossa ensimmäisenä saamassa uutta multaa ja tilavamman ruukun.


KOLME ASIAA JOITA KAIPAAN:

1. Kaipaan sitä että taas innostuisin kasvihuoneviljelystä samalla tavalla kuin
  vielä pari vuotta sitten.
  Nyt on tainnut mennä jo kaksi kesää niin, etten ole oikein innostunut 
  kasvattamaan mitään mökin kasvihuoneessa. Mihin se innostus on mahtanut
  kadota? Joskus kasvatin taimiakin siemenestä. Mutta se vaatii paljon tilaa ja
  kasvien koulimista, enkä enää jaksa sitä kaikkea siirtelyä ulos ja sisälle
  keväällä ja alkukesällä kun lämpötilat vaihtelevat.
  Toinen seikka, joka saa innon laskemaan, on se kun yrittää hoitaa kasveja
  niin hyvin kuin pystyy ja kuitenkin joku ötökkä päättää ruveta syömään
  niitä kasveja ja niin sato menetetään.

2. Vaikka tykkään talvesta, varsinkin lumisesta, niin kaipaan jo kevään 
  patikkaretkiä. Onko mitään ihanampaa kuin kuulla ensimmäiset viserrykset
  keväällä ja nähdä miten puut saavat ensimmäiset heleänvihreät lehtensä?
  Kevään lempituoksuihin minulla kuuluu se kun mökillä risuja poltettaessa
  voi haistella savun hajua. Se jos mikä on aina kevään tuoksu. Eikä ensimmäisen
  ulkona nautitun kahvikupposen tuoksukaan huono ole.

3. Kaipaan sitä, että täältä saarelta voisi ajella siltaa pitkin mantereelle.
  Se on kaipaus ja ikuinen haave, joka tuskin koskaan tulee toteutumaan. Miten
  ihanaa olisi jos voisi jonain aamuna vain katsoa kartasta jonkin kivan 
  kaupungin ja päättää että nyt lähdetäänkin sinne. Ajeltaisiin pitkälle, tai lähelle,
  juotaisiin kahvit tai syötäisiin perillä ja kierreltäisiin hiukan ympäristössä. Päivän
  päätteeksi ajeltaisiin takaisin kotiin, tai jospa päätettäisiinkin jäädä hotelliin
  yöksi. Enää ei tarvitsisi istua sitä puuduttavaa 5-6 tunnin laivamatkaa.
  





KOLME ASIAA JOTKA OLEN PANNUT MERKILLE:

1. Kukkapenkissäni on yksi pikku puu, joka ei vieläkään ole pudottanut lehtiään.
  Hakuropaju, jonka viime vuonna istutimme, on pitänyt sinnikkäästi kiinni
  lehdistään. Lehdet ovat kyllä muuttuneet ruskeiksi ja näyttävät ihan kuivilta,
  mutta kun ravistelin oksia ja yritin saada lehtiä irtoamaan, niin mitään ei
  tapahtunut, vaan lehdet pysyivät kiinni oksissa. Mietin, mitä keväällä tapahtuu
  kun uusia silmuja rupeaa tulemaan. Pystyvätkö uudet lehdet kehittymään
  kun vanhat ovat vielä sitkeästi paikoillaan?

2. Instagram-tilini on saanut rutkasti uusia seuraajia.
  Tämän iloisen asian olen huomannut viime aikoina. Uskon sen johtuvan siitä, että
  olen itse aktiivisesti katsellut toisten kuvia ja tykännyt niistä ja ryhtynyt 
  tietoisesti seuraamaan niitä tilejä, joissa on saman tyyppisiä kuvia kuin omani
  ja joilla on suunnilleen saman verran seuraajia kuin itsellänikin. Ja onhan se
  ihan järkeenkäyvääkin, että saman tapaisten kuvien ottajat tykkäävät
  toistensa kuvista. Tosin varjopuolena seuraajien määrän kasvusta on se, että
  kaikenmaailman lentokapteenit, lääkärit ja "God first"-tyypit rupeavat
  seuraajiksi ilman että olisivat yhdestäkään kuvasta tykänneet, mutta nuo
  tyypit on onneksi helppo estää ja poistaa seuraajistaan.

3. Aamu-tv on minulle tärkeä aamun aloitus.
  Tämän olen todennut jo aiempinakin vuosina, mutta nyt kun aamu-tv on ollut
  joulutauolla, niin olen huomannut miten tärkeä osa se minun aamuistani on.
  En tuijota sitä herkeämättä, vaan luen lehteä, selaan tietokonetta ja puhelinta
  sen lomassa, mutta kuulen silti kaiken mitä siellä puhutaan. Nyt kun on 
  mahdollista ottaa aamut rauhallisesti pidemmän kaavan mukaan, niin on kivaa
  kun tuollainenkin ohjelma on olemassa.


KOLME ASIAA JOTKA TEKEVÄT MINUT ILOISEKSI:

1. Kun joku läheisistä tulee yllättäen käymään.
  Tätä ei tapahdu kovin usein, mutta silloin kun joku läheinen poikkeaa
  yllättäen käymään, vaikkapa vain pieneksi hetkeksi, tuntuu aina mukavalta.
  Meillä ei kylläkään ole mitään vierasvaroja kätköissä, mutta voileipää ja
  kahvia löytyy aina, joten sen puoleen ei iske paniikki. 
  Itse olen kuitenkin arka menemään kutsumatta kenenkään luokse. Aina tulee
  epäilleeksi että tulee huonoon aikaan.

2. Kun hammaslääkäri kertoo että kaikki hampaissa ok. 
  Ainahan ainakin jotain pientä laittoa hammaslääkärikäynnillä on, mutta
  viime vuoden lopulla tuli luvattoman monta hammaslääkärikäyntiä sekä
  minulle että miehelleni. Se tuntuu sitten eläkeläisen taloudessa, varsinkin
  kun täällä ei ole mahdollista päästä kunnalliseen hammashoitoon. Onneksi
  sentään hammaslääkäri-ja muutkin lääkärikulut saa vähentää verotuksessa, mitä
  ei tietääkseni mantereella enää nykyisin voi tehdä.

3. Tykkään kun pitkät pyhät ovat ohi ja arki alkoi.
  Toki ymmärrän että suurin osa työssäkäyvistä ei tästä tykkää. Itse tein
  vuorotyötä, joten viikonloput tai arkipyhät eivät olleet useinkaan vapaapäiviä 
  minulle, vaan todennäköisemmin työpäiviä. Luulisi että sitten kun pääsee
  eläkkeelle, olisi yksi ja sama onko pyhä vai arki, mutta ei se kuitenkaan niin
  mene. Arkipäivissä on jotain tiettyä rutiinia, vaikka töihin menoa ei enää 
  olekaan ja siitä tykkään.



KOLME ASIAA JOITA SUOSITTELEN:

1. Äänikirjojen kuuntelu.
  Pitkään kesti minulla ennen kuin opin käyttämään korvakuulokkeita kirjoja
  kuunnellakseni. Mutta kun äänikirjojen makuun pääsin, niin tavallisiin 
  paperikirjoihin ei enää ollut paluuta. On paljon mukavampaa maata
  sängyssä ja kuunnella kirjaa ilman että sitä pitää käsillä kannatella. Ja kun
  liittyy johonkin äänikirjapalveluun, niin luettavien kirjojen määrä on huikea.
  Maksamalla kuukausimaksun saa lukea vaikka kuinka paljon ja ainakin minulle
  on kuuntelun tuntimäärä ollut riittävä, ja tunteja on jäänyt paljon ylikin, vaikka
  päivittäin kuuntelen joskus useita tuntejakin.
  Ainoa miinuspuoli kirjojen lukemisessa kuuntelemalla on itselleni se, että niin
  helposti torkahtaa kesken kuuntelun ja sitten kun seuraavan kerran aloittaa
  kuuntelun, niin ei ole hajuakaan siitä mitä viimeksi on kirjassa tapahtunut.
  Onneksi aina voi kelata taaksepäin!

2. Ulkoile niin paljon kuin mahdollista.
  Mikään ei nosta mielialaa niin paljon kuin reipas ulkoilu. Vaikka aina ei
  houkuttaisi lähteä vaikka kävelylle, niin kun vaan päättää lähteä, niin kotiin
  palatessa on aina hyvä mieli. Itse annan helposti periksi laiskuudelle ja jätän
  lenkin väliin jos sää on sateinen tai muuten huono. Mutta ajattelen (ehkä
  itsepetosta!), että ihan suu irvessä ei kannata kuitenkaan itseään pakottaa
  ulos. Voihan sitten tehdä pidemmän lenkin seuraavalla kerralla :)

3. Käytä liukkaalla kelillä nastakenkiä. 
   Nastakengät moni mieltää vanhojen ihmisten kengiksi, mutta mielestäni ne
   ovat järkevä valinta minkä ikäiselle tahansa ja aika moni nuorempikin näkyy
   nykyään sellaisia käyttävän. Itse en lähde liikkeelle liukkaalla kelillä ilman 
   nastakenkiä.
   Nuorempana en pelännyt liukkautta, mutta nyt tuntuu hyvältä
   kun jalassa on kengät joiden kanssa voi reilusti kävellä, eikä tarvitse varovasti
   sipsutella. 
   




KOLME ASIAA JOTKA HALUAN TEHDÄ PIAN:

1. Järjestää vaatekaappini ja viedä surutta kierrätykseen kaikki sellaiset vaatteet
  joita en käytä.
  Vaikka vaatemääräni ei suuri olekaan, niin silti minultakin löytyy sellaisia
  vaatteita jotka eivät joko mahdu enää päälleni, tai jotka olen hetken huumassa
  ostanut. Kaupassa ne ovat tuntuneet juuri sopivilta, mutta sitten ne eivät
  kuitenkaan ole olleet käytössä sellaisia kuin kuvittelin. Pieneksi jääneitä 
  säilytän kun uskon joskus vielä niihin mahtuvani. Mutta toisaalta kun ajattelee
  järkevästi, niin miten todennäköistä on että ne vielä joskus minulle sopisivat.
  Ja jos onnistuisinkin pienentymään, niin mielestäni silloin voisin suoda itselleni
  sen nautinnon, että ostan uuden vaatteen.

2. Ostaa vuoden ensimmäiset tulppaanit.
  Kevättalven ensimmäisissä tulppaaneissa on aina jotain erityisen hienoa.
  Niin pian kuin ne on asettanut maljakkoon, tuntuu että kevät on paljon
  lähempänä. Seuraava tulppaanikimppu ei sitten enää tuokaan tuota samaa
  tunnetta, vaikka ihana sekin on.

3. Opetella lisää airfryerin käyttöä.
  Olemme molemmat jo päässeet hyvään vauhtiin sen käytössä. Joskus on 
  tullut huonompia onnistumisia, mutta usein lopputulos on ollut odotettuakin
  parempi. Se on niin monipuolinen laite, ettei uskoisikaan mitä kaikkea sillä
  voi valmistaa. Innostuimme jopa niin paljon, että hankimme itsellemme
  uunimallisen airfryerin ja lapsenlapsemme sai lahjaksi entisen pienemmän
  airfryerimme. Nyt pitää kokeilla uusia reseptejä ja tämä laite kyllä innostaa
  kokeiluihin.


Tässä oli tämä haaste kokonaisuudessaan. Pitäisiköhän haastaa muutama
muukin bloggaaja tähän mukaan? Mikä ettei, joten haastan mukaan seuraavat
bloggaajat joiden blogeja seuraan:



Jos luet blogiani puhelimella tai tabletilla, niin oletko huomannut että se näyttää nyt hiukan erilaiselta? Muutin asetuksia hiukan ja nyt blogi näkyy mobiililaitteissakin samalla tavalla kuin tietokoneella luettuna. Nyt pääsee helpommin selaamaan aiempia postauksia klikkaamalla niitä sivupalkissa. Sieltä löytyy myös eri aihealueet joista kirjoitan. 


IHANAA PÄIVÄÄ KAIKILLE LUKIJOILLE!
💛💛💛