sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

LUONNOSSA



Jokakeväinen retki RAMSHOLMENIN luonnonsuojelualueelle tehtiin tänään. Ramsholmen on Maarianhaminasta Eckeröön päin n. 4-5km:n matkan päässä, joten vaikka polkupyörällä sinne pääsee mukavasti ja autolla ihan alueen viereen.

Alueen ympäri kiertää helppokulkuinen polku joka on noin 1,5 km pitkä. Polku kiertää lehtomaisemaa ja varsinkin näin keväällä  valkovuokot ja muut kevätkukat  kukkivat suurina mattoina.

Koska alue on luonnonsuojelualuetta niin sieltä ei saa poimia mitään mukaansa. Siellä täällä on pöytiä penkkeineen joissa voi nauttia omia eväitä. Alue rajoittuu rantaan ja se on myös vesilintujen suosiossa.



Talven myrskytuhojen jälkiä on täällä, niinkuin joka puolellakin Ahvenanmaata vielä näkyvissä. Vanhoja puita oli kaatuneena jonkin verran, mutta ne eivät vaikeuttaneet alueen polulla kulkemista.

Vasta pois lähtiessämme huomasimme kyltin jossa varoitettiin kaatuneista puista joita ei vielä ole ehditty poistaa. Lisäksi mainittiin että kulkija liikkuu alueella omalla vastuullaan. 







Viime postauksessa kyselin tämän kukan nimeä. Se ei ollut keltavuokko joksi itse sitä arvelin, vaan mukulaleinikki. Kiitos lukijat jotka autoitte minua löytämään oikean nimen kukalle.

Näitä oli vaikka kuinka paljon myös tuolla Ramsholmenilla.



Tämä puolestaan on se keltavuokko ja kovin paljon se muistuttaakin valkovuokkoa. 




Keväinen Ramsholmen on kuin satumaa. Paljon linnunlaulua ja  kukkivia valkovuokkoja, jotka eivät vielä tänään olleet ihan parhaassa kukinnassa. Jonkin verran sinivuokkojakin näkyi vielä. Kielot eivät vielä kukkineet.




Tästä puusta oli myrsky vienyt latvan. 



Tämän puun ympärysmitta oli valtava. Sen ympäri eivät yhden aikuisen kädet riittäneet. 



Kolmen ihmisen kädet riittivät juuri ja juuri ympäri puun rungon. 



Kosteikossa olivat irikset jo hyvässä kasvussa, mutta kukkia ei vielä näkynyt. 


Opin yhden uuden kukan nimenkin. Tämä kaunis, mutta myrkyllinen kukka on nimeltään pystykiurunkannus eli corydalis solida. Se kasvaa yleensä Keski-ja Itä-Euroopassa sekä pohjoismaiden eteläosissa. Näitä oli paljon Ramsholmenilla.



Kuljettuamme melkein koko polun löysimme aurinkoisesta paikasta mukavan penkin jolle istuimme ja kaivoimme evästarvikkeet esille. Kyllä maistui kahvi raikkaassa kevätsäässä!

Tänne haluan tulla vielä kun kielot kukkivat.


Miten teillä päin? Vieläkö on joissain paikoissa lunta?






MUKAVAA HUOMENNA ALKAVAA HUHTIKUUN VIIMEISTÄ VIIKKOA!


💜💜💜 

lauantai 27. huhtikuuta 2019

IHANA KEVÄT!



Kaunis lämmin päivä houkutteli ulos kävelylle. Pientareet ovat täynnä keltaisia kukkia, joiden nimeä en tiedä. Keltavuokkoja ehkä? Sinivuokkoja, valkovuokkoja, voikukkia ja jokunen kevätesikkokin jo näkyi.

Kevytkin takki oli liikaa ja shortsit olisivat olleet paikallaan.


Uskaltaisikohan jo luottaa siihen että kevät on oikeasti täällä ja kohta jo kesä!




IHANAA PÄIVÄÄ IHAN JOKAISELLE!

💛💛💛


  




tiistai 23. huhtikuuta 2019

EHDOTUKSIA KASVIHUONEESSA VILJELTÄVÄKSI?


Tähän pyritään ja varmaan päästäänkin, mutta siihen on vielä pitkä matka. Miten ihanaa onkaan poimia kypsiä tomaatteja omasta kasvihuoneesta. En kasvata itse tomaatteja ja kurkkuja siemenestä vaan ostan valmiit taimet. Tomaatteja minulla on yleensä ollut kolme tainta ja kurkkua saman verran.

Nuo kolme tomaatin tainta istutan kunkin omaan, isoon astiaan ja ne täyttävät kasvihuoneen päädyn. Kurkut laitan kasvarin pitkälle sivulle ja siihen mahtuu sitten vielä yhtä ja toista muutakin.
 



Vielä ei kuitenkaan olla istutuspuuhissa, sillä yöt ovat vielä liian kylmiä jotta lämmittämättömässä kasvihuoneessa uskaltaisi tomaattia tai kurkkua kasvattaa.

Viikko sitten kasvarissamme näytti vielä tältä. Pihahuonekalut ym. täyttivät sen.

Punaisen pöydän päällä näkyy kolme puutarhalamppua, jotka toimivat aurinkokennoilla. Niistä olimme syksyllä unohtaneet ottaa paristot pois ja yhtenä iltana kun päivä hämärtyi ihmettelin kasvihuoneesta kajastavaa valoa.  

Valo tuli näistä kolmesta lampusta. Ovatkohan ne koko talven valaisseet kasvihuonettamme? 



Kasvihuoneen vieressä olevat laatikot ovat myös vielä tyhjiä, paitsi viimevuotinen multa on jäljellä ja näkyipä sieltä jo raparperi kurkistavan. Laatikoihin pitääkin sekoittaa uutta multaa ja lannoitetta niin saadaan varmasti taas runsas hernesato. Herneet ovat nimittäin pääviljelytuotteemme näissä laatikoissa.

Tilliä, persiljaa ja salaattia meillä myös näissä yleensä kasvatetaan. Retiisejäkin kokeilin yhtenä vuotena, mutta se ei saanut ihmeempää suosiota, joten sen jätän pois.

Tuo pari vuotta sitten pystyttämämme aita on pitänyt kauriit ja jänikset poissa viljelyksiltämme, vaikka joku ensin epäili sitä liian matalaksi.
 



Hiukan siivousta vielä tarvitaan niin kasvihuoneen sisällä kuin ulkopuolellakin ennenkuin se voidaan ottaa täysillä käyttöön. 





Kasvihuoneemme on tosi aurinkoisessa paikassa joten varjostusta sinne tarvitaan. Olen kokeillut sekä valoverhoilla varjostusta että tällaisia bambukaihtimia ja molemmat toimivat. Bambukaihtimet näyttävät mielestäni kivammilta joten nyt ripustin ne kattoon kiinnitettyihin koukkuihin. Katon ja seinän yhtymäkohtaan on kiinnitetty vaijeri ja sen taakse pujotetaan kaihtimen alaosa. 



Ihan koko katon pituudelle kaihtimet eivät riitä. Tuohon kulmaan ja päätyseinään pitäisi vielä keksiä jotain ettei aurinko liikaa kuumota.

Ainakin ennen kasvihuoneita varjostettiin sivelemällä kattoon ja seiniin piimää. Onkohan kellään tietoa soveltuuko piimä myös muovipintaisen kasvihuoneen pinnoille? 




Kasvihuoneemme katossa on kaksi tuuletusluukkua ja talveksi poistimme automaattiavaajat ja teippasimme varmuuden vuoksi luukut kiinni. Hyvin olivatkin pysyneet kiinni myrskyistä huolimatta, eikä onneksi puita tai oksiakaan kasvihuoneen päälle ollut kaatunut.
 



Nyt on avaajat laitettu paikoilleen ja hyvin toimivat kun kasvihuoneessa lämpötila nousi tiettyyn lukemaan. Bambukaihtimetkaan eivät estä toimimista.
Automaattiset luukunavaajat ovat aivan ehdottomat tällaisessa aurinkoisessa paikassa sijaitsevassa kasvihuoneessa. Ja jos alkaa sataa niin luukut sulkeutuvat itsestään, samoin jos tuuli yltyy myrskyisemmäksi, mikä meillä usein tapahtuu. 



Syksyllä on unohdettu yhtä ja toista kylmän armoille, kuten nämä ruohon siemenet. Mutta eivätköhän ne kuitenkin vielä idä kun maahan heitetään.

Löysin myös salaatinsiemeniä ja kukkasiemeniä jotka ovat koko talven olleet kasvihuoneessa pusseissaan. Aion kyllä kokeilla niidenkin kylvämistä, tuli mitä tuli. 



Tässä pari vuotta sitten otetussa kuvassa on alkukesän tilanne kasvihuoneessani. Silloin olin vielä innostunut kasvattamaan siemenestä kurkkua ja paprikoita, mutta nyt ostan valmiit taimet kun en jaksa sitä edestakaista kantamista sisältä kasvihuoneeseen ja päinvastoin.
 





Tänä vuonna kasvihuoneessamme ja ulkona olevissa laatikoissa viljellään ainakin tomaattia, kurkkua, tilliä, hernettä ja erilaisia salaatteja. Jotain uutta olisi kuitenkin kiva kokeilla.

Onko sinulla ehdotuksia? 



Tänään mökillä olen antanut pensaille kompostimultaa ja toivon että ne jaksavat kasvaa  ja voida paremmin kuin viime vuonna jolloin kuivuus vaivasi.



IHANAA, LÄMMINTÄ KEVÄTVIIKKOA!


💙💙💙 

sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

KIERRÄTYSTÄ PARHAIMMILLAAN

Kierrätys on päivän sana ja sitä voi harrastaa puutarhassakin. Innostuin selailemaan kierrätysaiheista kirjaa jonka olen saanut jo muutamia vuosia sitten. Tässä kirjassa on monia vinkkejä siitä miten kierrätystavaraa käyttämällä voi puutarhassa tehdä yhtä ja toista. Kirja on Heidi Haapalahden ja Teija Tuiskun tekemä ja nimeltään KIERRÄTYSPUUTARHA. Siinä annetaan vinkkejä "turhan tavaran" uuteen elämään puutarhassa.





Minäkin noudatan tässä postauksessa tavallaan kierrätystä, sillä kaikki postauksen kuvat olen ottanut suoraan valokuvaamalla kirjan kuvat. Siitä johtuu etteivät ne ole parasta mahdollista laatua, mutta ajanevat asiansa eli siinä toteutuukin mielestäni kierrätyksen syvin idea.

Kirjassa on esitelty erilaisia kirpputoreilta ja ullakoilta löytyneitä aarteita ja näytetty miten niitä voi käyttää omassa puutarhassaan.

Yläpuolella olevassa kuvassa nähdään kierrätysmateriaaleista rakennettu kasvihuone. 




Kirja on vuodelta 2013, (Kustannusosakeyhtiö Tammi) enkä tiedä voiko sitä vielä ostaa kirjakaupoista. Kirjan ideat eivät ole vanhentuneet vaan ovat vielä tänäkin päivänä hyvinkin käyttökelpoisia. 



Vain mielikuvitus on rajana siinä mitä ja miten omalla pihalla esineitä voi käyttää. Tässä kuvassa on vanha grilli otettu uusiokäyttöön kukka-astiana.

Kirjan ohjeiden innoittamana toteutin itsekin hiukan vastaavanlaisen kukka-astian. Sen voit katsoa TÄÄLTÄ.





Vanhalle sängylle on kerätty monen monta ruukkua erilaisia kukkia. Kun ne ovat näin lähekkäin niin niiden hoito ja kastelu helpottuu.  Pienehköjen ruukkujen kerääminen yhteen paikkaan on monesti näyttävämpää kuin jos ne olisivat ripoteltuina sinne tänne puutarhaan.






"Mustekalastakin" on moneksi. Se taitaa olla melkein yhtä monikäyttöinen kuin jeesusteippi .

Entäs vanhat valoverhot sitten. Ne käyvät kasvihuoneessa varjostukseen ja ulkona pensaiden päällä karkoittamaan lintuja.



Vanhoista kaapelikeloista on monessa puutarhassa tehty pöytiä. Tässä sitä on hyödynnetty kasteluletkun ja -kannujen säilytyspaikkana. Istutuspöytänäkin tuo on mainio. 



Viinipulloteline on oiva apu kun taimia alkukesästä usein joutuu siirtelemään sisältä ulos ja päinvastoin. Telineen avulla saa monta ruukkua siirrettyä kerralla. 



Vanhoista auton pyöränvanteista voi pinota korkeankin kukkapylvään. Hyvältä näyttää kun siihen istuttaa riippuvan kasvin. 



Pinoamalla kattotiiliä kukkapenkin tai kasvimaan reunaksi saa mullan pysymään paikoillaan ja kasvualustan korkeammaksi.



Monenlaisista aineksista voi kukkamaalle tehdä katteen. Aina ei tarvitse turvautua kaupasta valmiina ostettuihin. Mökkirannasta kerättyjä pikkukiviä olen itsekin kokeillut ruukkuistutuksissa.



Vanha räsymatto tuntuu mukavalta paljaiden varpaiden alla. Emalikattila toimii ruukkuna.  Kirjassa on räsymattoa käyttämällä tehty mm. polkuja pihalle, puutarhatuolien istuinpehmusteita ja tyynyjä. Voipa mattoja käyttää katteena vaikka mansikan taimien ympärillä. Taimet istutetaan mattoon tehtyyn viiltoon ja näin estetään paitsi rikkaruohojen kasvu, niin myös kypsyvien marjojen likaantuminen.

Kirjassa tehdään myös rakennelmia romusta, esitellään kekseliäitä kasvatuskeinoja, ja valmistetaan erilaisia tukia kasveille.

Tällaiset oppaat ovat hyviä kierrätysideoitten lähteitä ja selailenkin tuota kirjaa joka vuosi saadakseni uusia kierrätysvinkkejä. Aina sieltä jotain uutta keksii.



Oletko ikinä käyttänyt kierrätystavaraa pihallasi tai puutarhassasi?



LÄMMINTÄ ON LUVASSA VIELÄ USEAKSI PÄIVÄKSI. MUKAVIA PÄIVIÄ KAIKILLE!

💛💛💛







perjantai 19. huhtikuuta 2019

PERSIKKA-RAHKAPIIRAKKA



Tänään meille tulee ruokavieraita. Ruokana on broileriruokaa ja jälkiruokana tietysti mämmiä. Koska kaikki eivät kuitenkaan tykkää mämmistä niin mietin että jotain muutakin pitäisi olla jälkiruokana. Ja niinpä päädyin tähän netistä bongaamaani persikka-rahkapiirakkaan, jossa persikoiden lisäksi maistuu pikkuisen kookos, vanilja ja rahka. Tämä piirakka on raikas makea pala kahvin kanssa. 



Annoksesta tulee n. 35 palaa, riippuen tietysti palojen koosta, joten riittää isommallekin joukolle. 



Jos innostuit tekemään tätä vielä pääsiäisen pyhiksi niin tässä resepti:

PERSIKKA-RAHKAPIIRAKKA

Pohja:
300g voita
2dl sokeria
2 munaa
6dl vehnäjauhoja
1/2dl perunajauhoja
1/2dl kookoshiutaleita
2rkl vaniljasokeria
3tl leivinjauhetta

Täyte:
400g maitorahkaa
3 munaa
1,5dl sokeria
2tl vaniljasokeria
470g säilykepersikoita (= 2prk 410/235g)
1/2dl kookoshiutaleita


Vaahdota pehmeä voi ja sokeri.
Lisää joukkoon munat yksitellen hyvin vatkaten.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan. Sekoita tasaiseksi mutta varo turhaa sekoittamista.
Kauli tai taputtele taikina leivinpaperin päälle tasaiseksi levyksi.
Vedä levy leivinpaperin avulla reunalliselle uunipellille.

Sekoita rahka, munat ja sokerit keskenään.
Levitä rahkaseos pohjan päälle.
Valuta ja viipaloi persikat.
Asettele viipaleet täytteen päälle.
Ripottele päälle kookoshiutaleita.

Paista 200 asteessa uunin toiseksi alimmalla tasolla n.30 min.

(alkuperäinen resepti löytyy TÄÄLTÄ)





Pitihän sitä itse koemaistaa että tietää mitä vierailleen tarjoaa. Hyväksi havaittiin!


Kaipaatko välipalavinkkiä? Klikkaa TÄSTÄ.



HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

💛💛💛 

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

JOS TULET AHVENANMAALLE NIIN KÄY AINAKIN TÄÄLLÄ



Kevät on jo pitkällä ja alkaakin olla aika suunnitella kevään luokkaretkiä tai kesälomamatkoja. Monet koululuokat suuntaavaat kevätretkensä tänne Ahvenanmaalle ja tarvitsevat vinkkejä mielenkiintoisista käyntikohteista. 

Paljon nähtävää täällä onkin, vaikka keväällä ja alkukesällä kaikki paikat eivät vielä ole oviaan avanneet. Mielenkiintoinen ja vuoden ympäri auki oleva paikka on AHVENANMAAN MERENKULKUMUSEO - ÅLANDS SJÖFARTSMUSEUM, joka sijaitsee aivan länsisataman vieressä.

Museo on auki päivittäin klo 11-16 ja kesällä (kesä-elok.) klo 10-17.



Museossa riittää nähtävää kaikenikäisille. Lapsille on järjestetty mm. "Rottajahti", jossa etsitään Ruby-rottaa mitä erilaisimmista paikoista.

Kiertelyn lomassa voi istahtaa hetkeksi kahville museon kahvilaan, jonka yhteydessä on myös pieni kauppa, jossa on myytävänä merenkulkuaiheisia tuotteita. Kotiin viemisiksi löytyy ahvenanmaalla valmistettuja tuotteita. 

Suomen museoliitto valitsi Ahvenanmaan Merenkulkumuseon v. 2016 vuoden museoksi.


kuva Ålands Sjöfartsmuseum

Koululaisryhmille on räätälöity "KOKEILE ITSE TEHTÄVÄÄ"-aktiviteetti, jossa oppilaat saavat itse tehdä erilaisia tehtäviä (mm. kiipeilymasto, merimiessolmut ja laivasimulaattori). Tehtävien suorittaminen kestää n.30-40 min.


kuva Ålands Sjöfartsmuseum

Tällä hetkellä museossa on meneillään mm. näyttely "USKO, TOIVO, RAKKAUS" "Tro, hopp, kärlek", joka on Ruotsin merihistoriallisen museon tuottama näyttely, joka esittelee alkuperäisiä merimies-tatuointeja heidän kokoelmastaan.

Mitä kaikkea muuta Merenkulkumuseossa voit nähdä sitä voit katsella klikkaamalla TÄSTÄ.





Aivan Merenkulkumuseon edustalla on museolaiva Pommern ja sinne pääset samalla lipulla kuin museoon, joten kun museosta on kaikki tullut katseltua niin kävele Pommerniin.

Pommern on ollut parisen vuotta suljettuna ja siirrettynä kauemmas museosta, mutta nyt se on taas vanhassa tutussa paikassaan. Sille on rakennettu hieno telakkapaikka jossa pääsee  katselemaan laivaa myös meren puolelta. 






Museosta pääsee Pommernille suoraan kävelysiltaa pitkin, jota parhaillaan vielä rakennetaan. Pommern aukeaa kävijöille toukokuun alussa. Silloin aukeaa näyttely "POMMERN - 100 PÄIVÄÄ MERELLÄ", joka kuulostaa tosi mielenkiintoiselta jopa maakravunkin korvissa.

Pommern on rakennettu v. 1903 ja sen omistaa Maarianhaminan kaupunki. Merenkulkumuseo-säätiö vastaa laivan kunnostustöistä sekä näyttelyistä laivassa. 



Turhaan ei ole Ahvenanmaan Merenkulkumuseota valittu vuoden museoksi. Niin paljon nähtävää ja koettavaa sieltä löytyy ihan jokaiselle. Museo on pienen kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta, ihan sataman vieressä johon isot Ruotsinlaivat saapuvat, joten sinne on helppo tulla.


Jos sinulle heräsi kysymyksiä tämän postauksen johdosta Ahvenanmaan nähtävyyksistä tai oloista, niin vastaan mielelläni kykyjeni ja tietojeni puitteissa. Joten, kysy rohkeasti!



HIENOA KEVÄTPÄIVÄÄ KAIKILLE! 


💙💙💙