Muuttaessamme nykyiseen kotiimme tuli ajankohtaiseksi hankkia terassille ruokapöytä ja tuolit. Ihastuimme huonekaluliikkeessä harmaa-valkoiseen ryhmään joka näytti mukavalta ja oli myös hyvä istua.
Pöydän korkeus oli sopiva tuoleihin nähden ja pöytälevy oli ns. huoltovapaa, eli kestää vaihtuvia sääolosuhteita ja on helppo pitää puhtaana.
Pöytälevyn materiaali on kai lähinnä komposiittiä eli muistuttaa ulkonäöltään puuta, mutta tuntuu käteen muoviselta. Tuo muovisuuden tuntu oltaisiin vielä hyväksytty, mutta puhtaanapito ei osoittautunutkaan helpoksi, päinvastoin.
Jos pöydälle tipahti vaikka ruokaa, niin jos ei sitä heti kesken ruokailun rientänyt putsaamaan, niin tahran pois saaminen oli miltei mahdotonta. Pöydässä oli useita tummia läikkiä eikä se näyttänyt enää siistiltä.
Pöydän pintaan oli jo lyhyessä ajassa tullut raapuja jotka eivät myöskään pintaa kaunistaneet. Lisäksi muovisuuden tuntu alkoi yhä enenevässä määrin harmittaa.
Pöytälevyn ulkoreunoissa oli paikoitellen naarmuja kun sitä oli jouduttu siirtelemään suojaan talveksi kun emme raaskineet jättää sitä ulos lumen ja pakkasen armoille. Reunat olivat ahtaissa oviaukoissa kuljetettaessa kärsineet.
Katselimme pöytää koko alkukesän ja yritimme putsata sitä saadaksemme sen siedettävän näköiseksi. Mikään ei kuitenkaan poistanut rumia tahroja eikä naarmuja ja niin oli aika tehdä jotain radikaalimpaa pöydälle.
Pöytä"laudat" oli kiinnitetty ruuveilla pöydän jalkaosaan ja ne sai helposti ruuvattua irti. Mietinnässä oli minkälainen levy pöytään laitettaisiin. Mietimme ensin sellaista että olisi kaksi leveää puulevyä vierekkäin ja keskellä olisi rako.
Ihan mieleistä ei kuitenkaan löytynyt ja niinpä ostimme kapeampaa 165mm leveää ja 21mm paksuista lautaa, joka saatiin liikkeestä valmiiksi sahattuna. Yhden laudan pituus on 160cm ja niitä on vierekkäin yhteensä 6 kpl.
Kun kaikki laudat oli ruuvattu paikoilleen alkoi pöytä jo näyttää joltain. Vielä oli mietittävä minkälaiseksi pöydän pinta käsiteltäisiin. Toiveissa oli hiukan tummempi värisävy sillä terassin kesähuoneessa on vaaleaa jo aika paljon, joten tuntui hyvältä valita jotain tummempaa väriä pöytään.
Ostimme petsiväriä nimeltään "Eben tummanruskea". Pöytä käsiteltiin yhden kerran tuolla petsillä. Halusin että pinta jää hiukan epätasaisen väriseksi, joten yksi kerta riitti. Isompia väriepätasaisuuksia tasoitettiin hiukan ja pinta sai kuivua seuraavaan päivään.
Petsauksen jälkeisenä päivänä pinta lakattiin vielä kahteen kertaan puolihimmeällä lakalla ja niin oli pöytä valmis.
Pöydästä tuli oikein hyvä ja juuri sopivan "käytetyn" näköinen. Tässä pinnassa eivät tahrat tai rosot näy yhtä hyvin kuin aikaisemmassa pinnassa ja tämän näköiseen pintaan tietty epätasaisuus sopii ja tuo melkeinpä arvokkuutta pintaan, vaikka vain lautapinnasta onkin kyse.
Tätä voi tarvittaessa vaikka hioa jos siltä tuntuu.
Tältä näyttää uusi vanha pöytämme nyt. Ihan toista kuin alkuperäinen versio, vai mitä tykkäät?
Nyt ei tee mieli piilottaa pöytää ison pöytäliinan alle niinkuin aikaisemmin.
Ja vanhat pöydän laudat odottavat pinoittuina mökille viemistä. Niistä on suunnitteilla ehkä iso kukkalaatikko terassille.