Voiko joulusta enää iloita?

Kovin nihkeästi sujuu bloggailu kohdallani nykyään.  Tämä on vasta ensimmäinen postaus joulukuulle. En ole myöskään kovin ahkerasti vieraillut toisten blogeja lukemassa. Kaikki tuntuu nyt jämähtäneen junnaamaan paikallaan.

Joulu kuitenkin lähestyy vauhdilla ja olenkin laittanut kotia jo joulukuntoon. Kaikki koristelut on tehty ja nyt nautitaan jouluisesta tunnelmasta, mikä tuntuu mukavalta kun ulkona on pimeää. Luonto on luminen ainakin vielä. Saa nähdä säilyykö lumi jouluun asti.

Laitoin jouluvalot pikkuiseen runkotuijaan joka kesän oli ulkona terassilla ja nyt talven kesähuoneessa.

Kesähuoneessa on myös muutama lyhty, joissa led-kynttilät, ja kattoon ripustimme samanlaisen valoketjun kuin tässä tuijassa.

Sisälläkin on noita pikkuvaloja laitettu muutamaan paikkaan.

Ja kuten niin monena vuonna aikaisemminkin on kestokuusemme otettu jo näin aikaisin esille ulkovarastosta. Tänä vuonna, kun maailma ympärillämme on levoton ja sotaisa, halusin koristella kuusen iloisemmaksi ja laitoin siihen pelkästään punaisia palloja ja muutaman olkikoristeen valojen lisäksi.

Moni varmaan miettii voiko ollenkaan iloita joulun lähestymisestä ja kaikesta kivasta siihen liittyvästä kun niin paljon kurjuutta ja pahaa tapahtuu päivittäin. Itsekin pohdin pitkään tämän postauksen julkaisemista.

Tuntuu kuitenkin siltä, että tavallinen ihminen ei voi kovin paljoa vaikuttaa asioihin jotka päivittäin ovat uutisten pääaiheina. Ehkä on hyväkin että pystymme suuntaamaan ajatuksemme välillä kevyempiinkin asioihin, kuten vaikkapa joulun odotukseen. 

Vai miten sinä ajattelet tästä asiasta?

💖💖💖

Vähemmän tärkeitä kysymyksiä

Hei!

Nyt tulee listapostaus, joka on aika pitkä, eikä mitenkään tärkeitä kysymyksiä ja vastauksia pullollaan. Mutta leikki sijansa saakoon, joten tässä kysymyksiä ja vastauksia:

MITÄ OSTIT VIIMEKSI?

Ostin kukkakimpun ystävälle. Tapasimme mukavan "muijaporukan" kanssa eilen ja vein emännälle kukkia.

KUINKA PITKÄ OLET?

Minun kohdallani kysymys voisi ennemminkin kuulua "Miten lyhyt olet". Olen joskus ollut 155cm, mutta nyt taidan olla pari senttiä lyhyempi. Pituus on valahtanut leveydeksi :)

HENKILÖ JOTA KAIPAAT?

Tietysti kaikkia läheisiä jotka eivät enää keskuudessamme ole ja heistä useimmin on mielessä veljeni, joka oli minua pari vuotta nuorempi.

OLETKO ROMANTTINEN?

Enpä taida olla.

ONKO SINULLA SUNNUNTAIAHDISTUSTA?

Ei ole, vaan sunnuntai on mielestäni siitä mukava päivä, että sen jälkeen on taas maanantai, joka on lempiviikonpäiväni.

MISSÄ KAUPUNGEISSA OLET ASUNUT?

Turussa, Kaarinassa, Maarianhaminassa.

KUUNTELETKO PODCASTEJA? JOS, NIIN MITÄ?

En kuuntele, enkä myöskään katsele videoita, kuin joskus harvoin jos jokin ihan erityinen osuu silmään.

OLETKO SOITTELIJA VAI VIESTITTÄJÄ?

Ilman muuta viestittäjä. Viestillä saa asiat nopeasti ja helposti hoidettua. Nopeasti siinä tapauksessa että vastaanottaja lukee viestin melkeinpä saman tien ja myös vastaa siihen edes peukulla tai vastaavalla, niin että tiedän hänen sen lukeneen. Lähetän yleensä tavallisen tekstiviestin sillä WhatsAppista en tykkää ja käytän sitä vain pakon edessä.

MIHIN AIKAAN ILLALLA MENET NUKKUMAAN?

Useimmiten noin puoli yhdeltätoista.

MIKÄ ON ROHKEINTA MITÄ OLET TEHNYT?

Nyt ei tule mieleen oikein mitään. Tai ehkä se, kun Radio Suomen, Turun toimituksesta, soitettiin minulle ja pyydettiin haastatteluun, johon menin mukaan. Jonkin verran uskallusta vaati myös se, että menin laivalla karaokea laulamaan.

OLETKO JOSKUS OLLUT AMBULANSSIKYYDISSÄ?

Ei onneksi ole tarvinnut. Ensiapuun menin omalla autolla.

KUINKA MONTA TYYNYÄ SINULLA ON NUKKUESSA?

Yksi, sillä toisen otan pois lukemisen jälkeen kun rupean nukkumaan.

SYÖTKÖ VITAMIINEJA TAI RAVINTOLISIÄ?

Syön D-vitamiinia, Omega 3 ja monivitamiiniporetabletteja.

MITÄ KIELIÄ OLET OPISKELLUT?

Suomea, ruotsia ja englantia. Suomi on äidinkieleni, joten sitä osaan sujuvasti, ruotsia käytän kotipaikkakunnallani aika paljon, englannin kielen taito on hiukan niin ja näin, ymmärrän paljon, puhun vähän.

MERI/JÄRVI VAI UIMA-ALLAS?

Uima-altaan valitsen, sillä siinä ei tule useinkaan yllätyksiä veden lämpötilan kanssa, eikä altaan pohjassa ole mitään epämiellyttävää, toivottavasti.

OSAATKO VIHELTÄÄ? Tämä on helppo, en osaa.

ONKO SINULLA AJOKORTTI?

On, ja se onkin yksi elämäni parhaita hankintoja. En ollut ihan nuori kun sen suoritin, mutta olen jo ehtinyt ajella autolla nelisenkymmentä vuotta ja tykkään siitä ihan kamalan paljon.

OLETKO USKONNOLLINEN? En ole, enkä kuulu kirkkoonkaan.

ONKO SINULLA TATUOINTI? HALUAISITKO TATUOINNIN?

Ei ole, enkä haluakaan enää tässä iässä. Jos olisin nuorempi, niin ottaisin ehdottomasti.

NIMEÄ RUOKA JOKA MIELESTÄSI ON AINA YHTÄ HYVÄÄ?

Risotto. Se on joka kerta hyvää, riippumatta siitä miten yksinkertaisista aineksista se on valmistettu.

ONKO SINULLA HYVÄ ITSETUNTO?

No ei. Tosin se nyt vanhempana on paljon parempi kuin nuorena.

ONKO SINULLA JOKIN VAATE JOTA OLET KÄYTTÄNYT JO MONTA VUOTTA KYLLÄSTYMÄTTÄ?

Ei sellaista yksittäistä vaatetta joka olisi kestänyt monia vuosia, mutta farkut on aina ne housut jotka päälleni vedän. En viihdy minkäänlaisissa muissa housuissa. Mutta kotona on aina jotkut mukavat löysät, tai ainakin hyvin joustavat housut mukavimmat.

OLETKO UJO?

Lapsena olin tosi ujo ja istuin suurin piirtein pöydän alla kun olimme vieraisilla ihan läheisimpienkin ihmisten luona. Ihmettelenkin miten olen voinutkaan niin paljon muuttua siitä, sillä nyt en koe itseäni ollenkaan ujoksi. 

MITÄ OLISIT 12-VUOTIAANA AJATELLUT AMMATISTASI?

Silloin ajattelin aina, että hoitoala olisi jotain pelottavaa ja saisi nähdä paljon vertavuotavia ja kärsiviä ihmisiä, enkä mitenkään voinut kuvitella itseäni siihen työhön. Perushoitajana kuitenkin sain nähdä yhtä ja toista ja huomasin että jo koulutuksen aikana oppi näkemään ammatin hienot puolet, eikä se niin pelottavaa sitten ollutkaan.

MUKAVAA PÄIVÄÄ!

💜💜💜

Onko kesä jo lopussa, ota kantaa!

Tänään luin paikallislehdestä jutun joka olisi voinut olla mielipiteiltään itseni kirjoittama. Kirjoittaja (Amanda Fagerström, Nya Åland) kirjoitti nimittäin siitä, miten elokuuta pitäisi nykyistä enemmän pitää kesäkuukautena.

Ihan samoin ajattelen itsekin. Joka "syksy", eli heinä-elokuun vaihteessa viimeistään, alkaa sosiaalisessa mediassa, tv:ssä ja lehdissä kesän hyvästely, vaikka kesästä on vielä kolmannes jäljellä.

Olen sen ikäinen, että minun kouluaikanani kesäloma oli kolme kuukautta ja "syksy" tuli vasta ensimmäinen syyskuuta, eli silloin kun koulut alkoivat. Elokuu on useinkin helteinen ja kaunis, ja hämärtyvät illat ovat aivan ihania. 

Silloin kun kesäloma oli tuo kolme kuukautta, olivat tietenkin muut koululaisten lomat jonkin verran lyhyempiä. Mutta onko tosiaan tarpeellista että koululaiset saavat kahden viikon joululoman, niin kuin muistaakseni viime jouluna täällä? Nauttisivatko lapset enemmän siitä, että saisivat pidemmän kesäloman?

Ajat ovat muuttuneet ja nykyisin moni perhe matkaa eteläisiin maihin joulu-ja hiihtolomilla. Sellaisia matkoja ei minun lapsuudessani juurikaan tehty, joten lyhyempi loma riitti. Joten jos talveen tarvitaan noita pitkiä lomajaksoja, niin vielä jää ilmoille sellainen ajatus, että voisiko kesälomia myöhäistää. 

Nyt kun eletään vasta elokuun toista päivää, on jo esim. Maarianhaminan kävelykatu palautettu normaaliin pituuteensa, eli lyhennetty, ja monet kahvilat ovat jo kutistaneet aukioloaikojaan. 

Täällä Ahvenanmaalla nuo kesäkahvilat yleensä availevat vasta juhannuksesta, tai hiukan sen jälkeenkin ja kun ne nyt jo sulkevat oviaan, niin on kausi tosi lyhyt.

Ajattelisin, että kun mantereella koulut keväällä loppuvat useimmiten heti touko-kesäkuun vaihteessa, niin olisi sieltä tulevien matkailijoiden vuoksi hyvä avata kesäkahvilat ym. jo heti kesäkuun alussa.

Ja toisaalta, kun ulkomaiset turistit usein saapuvat vasta heinäkuun loppupuolella, niin heiltä jää kokematta monikin hieno paikka täällä kun monet paikat ovat jo kiinni, tai ainakin supistaneet aukiolojaan roimasti.

Kesä on lyhyt ja vielä lyhyemmältä se tuntuu kun elokuuta ei enää noteerata kesäkuukaudeksi, ainakaan ihan täysin.

Itse, nykyisin ikuisena lomailijana, olen ehkä väärä ihminen puhumaan siitä, miten työssä käymisestä huolimatta voisi kesästä vielä nauttia, mutta kukaanhan ei kai työskentele 24h vuorokaudesta? Vielä jää illat  ja viikonloput, tai vuorotyöläisilläkin kaikki vapaat, aikaa nauttia kesästä, joten pidetään elokuu vielä täytenä kesäkuukautena, niin syksy ja talvikin tuntuvat sitten hiukan lyhyemmiltä.

Mitä mieltä itse olet nykyisestä järjestelmästä? Onko hyvä, vai voisiko sitä jotenkin muuttaa?

MUKAVAA KESÄPÄIVÄÄ SINULLE!

💛💛💛

kuvat: Pixabay

7 ASIAA MINUSTA

Erilaiset listaukset ovat yleensä olleet pidettyjä täällä blogimaailmassa. Tänään lukemassani naistenlehdessä oli eräänlainen listaus ja siitä inspiroituneena päätin tehdä oman listani. Muuttelin vapaasti aihepiirejä.

Kohta 1.  8 tuntia unta. Kuvassa on viime yön, ja parin aikaisemmankin
              yön tuttu tilanne. Eli herään aamuyöllä enkä saa unta moneen 
              tuntiin. Joskus sentään onnistun vielä torkahtamaan tunniksi tai
              pariksi ennen kuin nousen ylös kahdeksan maissa.

             

Kohta 2. 4-5 mukillista kahvia. Se on se määrä minkä tavallisimmin juon
              kahvia päivän aikana. Teetä en juo juuri koskaan. Kahvini juon 
              maidon kanssa. Mutta liian myöhään illalla en kahvia juurikaan juo,
              sillä se tuottaa sitten taas vaikeuksia kohdassa 1.

Kohta 3. n. 15km pyöräilyä. Se on keskimääräinen pituus jonka kerralla 
             pyöräilen. Hankin pari kuukautta sitten sähköpyörän ja nyt olen
             innostunut (kuten varmaan olet havainnut) sillä ajelemaan yhä
             pidempiä lenkkejä. Pisin lenkkini  on ollut 30km, kun poljin mökiltä                          kauppaan ja takaisin. Nyt matkat arvatenkin pidentyvät,
             sillä sain miehenikin innostumaan sähköpyöräilystä ja nyt hänelle
             on tulossa sellainen. Kahdestaan lenkkeily onkin kivampaa. Kaiken
             kaikkiaan kilometrejä on minulle nyt kertynyt elo-syyskuussa 400.

Kohta 4. 18 osoitetta. Muuttolintu kun olen niin laskin asuneeni elämäni
             aikana 18:ssa eri osoitteessa. Kaikkia asumismuotoja on tullut 
             kokeiltua. No, kokeilematta on vielä kota, iglu ja vene :)

Kohta 5. 2015. Se on vuosiluku jolloin jäin virallisesti eläkkeelle. En voi uskoa
             että olen jo viisi vuotta ollut eläkeläinen. Muutamia keikkoja olen
             tosin tehnyt entiseen työpaikkaani, mutta nyt olen keikkailutkin
             jo lopettanut.

Kohta 6. 68. Se on maaginen luku joka kertoo kuinka vanha olen. En voi
             millään käsittää että taas kohta ikä alkaa uudella numerolla. Ja ei,
             ikä ei tosiaankaan ole vain numeroita! Inhoan jo koko sanontaakin.

Kohta 7. 40. Tänään olen ollut kovin suosittu. Olen nimittäin saanut 40 
             puhelua ja vieläpä eri puolilta eurooppaa. On siinä minulla ollut
             kestämistä, sillä puhelimessa puhuminen ei kuulu mielipuuhiini.
             Onneksi nuo soittoyritykset niin Romaniasta, Tanskasta kuin 
             Ranskastakin sai kuitata painamalla punaista luuria.

MINKÄLAINEN MAHTAISI OLLA SINUN

VASTAAVANLAINEN POSTAUKSESI?

💙💙💙

4 KATSOTUINTA

Katselin blogini kävijätilastoja. Tapanani on aina välillä katsella mikä ja minkälaiset postaukset ovat saaneet eniten kävijöitä blogiini. Näiden perusteella on helpompi tehdä vastaisuudessakin sen tyylisiä postauksia joista lukijat pitävät.

Tilastot koostuvat kaikista julkaisemistani postauksista, ja ymmärrettävästi blogin alkuaikoina julkaistut postaukset ovat keränneet yleensä enemmän katseluja uusiin verrattuna, ovathan nuo vanhimmat ehtineet siellä jo kerätä katsojalukuja useamman vuoden.

Koko blogin olemassaoloajan katsotuin postaus tähän mennessä on 19.10.2018 julkaistu postaus  KAHVIA ADVENTTIKALENTERISTA. Mikä sitten selittää juuri tuon postauksen suosion?

Voi olla että se on otsikko, joka herättää uteliaisuuden ja lukija haluaa päästä katsomaan miten adventtikalenterista voi saada kahvia. Ajattelen niin, että tuollainen kahvikalenteri oli silloin, yli kaksi vuotta sitten, ehkä monelle, niinkuin minullekin, ihan uusia asia ja siksi kiinnosti.

Kiva kalenteri tuo olikin ja oli mielenkiintoista päästä maistelemaan erilaisia kahveja ja lukemaan hiukan niiden alkuperästäkin.

Jos haluat katsoa tuon postauksen, niin löydät sen TÄÄLTÄ.

Toiseksi luetuin postaukseni on ollut KAKSITOISTA AJATUSTANI, jonka julkaisin 15.11.2019. Postauksen otsikko on ehkä hiukan harhaanjohtava, sillä se kertoo ehkä enemmän siitä, millainen olen luonteeltani.

Olen huomannut että blogeissa luetuimpien postausten joukko koostuu aika usein sellaisista postauksista joissa bloggaaja vastaa erilaisiin kysymyksiin. Ne ovat bloggaajalle helpohkoja tehdä, sillä kysymykset tulevat usein jonkun toisen blogista, joten aihetta ei tarvitse itse keksiä.

Aiheen keksiminen onkin usein se toiseksi vaikein asia postauksen teossa. Vaikein on osuvan otsikon keksiminen. Sen pitäisi olla uteliaisuutta herättävä, blogitekstiin sopiva, ehkä erikoinenkin, jotta tulee huomatuksi.

Jos ja kun nämä kaksi vaikeinta asiaa on mietitty, on jo suuri osa postauksesta tehty. Kuvia yleensä on valmiina, tai sitten niitä löytää eri kuvapankeista.

Jos haluat käydä katsomassa ajatuksiani niin klikkaa TÄSTÄ.

  

Kolmanneksi katsotuin blogitekstini on 13.11.2019 kiukuspäissäni julkaisemani postaus nimeltä SUOMENKIELEN ASEMA AHVENANMAALLA. 

Tämän postauksen julkaisemista mietin hiukan kauemmin kuin yleensä, sillä olin tosi tuohtunut saamastamme haastattelukirjeestä, joka mielestäni ei ollenkaan sopinut suomenkieliselle, Suomessa syntyneelle ja koko ikänsä eläneelle ihmiselle. 

Kun vielä luin facebookin suomenkieliset Ahvenanmaalla-ryhmästä muiden samalla tavalla ajattelevien kommentteja ko. kirjeeseen, niin olin valmis tämän postauksen julkaisemaan.

Saamistani kommenteista paljastui se seikka, minkä kyllä jo etukäteen tiesinkin, että manner-suomalaisilla ei oikein ole tietoa, tai he eivät halua uskoa, että tämä Ahvenanmaa tosiaankin on ihan laillisesti pelkästään ruotsinkielinen paikka. Tätä sitten selitin vastauksissani ihmettelijöille parhaan kykyni mukaan.

Paljon hyvää täällä asumisessa on, mutta toivomisen varaakin on.

Tämän postauksen löydät TÄÄLTÄ.

Neljänneksi katsotuin postaukseni on nimeltään KYSYMYKSIÄ KODISTA JA YKSI KIRPPARILÖYTÖ, jonka kirjoitin 23.11.2019.

Kirpputoriostoksista, ja varsinkin niiden tuunauksista ovat varsin monet nykyään kiinnostuneita. En ole ihan kaikkein aktiivisin kirppareilla kävijä, mutta silloin tällöin tulee käytyä. Jos sitten vielä tekee mieleisen löydön, niin sitä on kiva muillekin näyttää.

Tuon kirpparipostauksen näet TÄSTÄ.


Kuten sanoin, nämä neljä postausta ovat ne suosituimmat koko ajalta. Viime kuukauden suosituimmat näet klikkaamalla blogin etusivun sivupalkista osiota "Kuukauden suosituimmat".


Minkälaiset tai mistä aiheesta kirjoitetut postaukset ovat eniten sinun mieleesi, tai jos bloggaat itse, niin minkälaiset postaukset ovat sinun blogissasi ne kaikkein luetuimmat?

MUKAVAA, HIUKAN HARMAATA PÄIVÄÄ KAIKILLE!

💓💓💓  

PARATIISI

Taas oli pakko katsoa sarjan kaikki osat heti Yle Areenalta!

Tämä koukuttava sarja on nimeltään PARATIISI. Katsoin ensimmäisen osan viikko sitten sunnuntaina ja tykkäsin ihan mahdottomasti.

En ole ollut Riitta Havukaisen innokkain fani, mutta tässä roolissa hän oli loistava. Ja espanjalainen, aikoinaan Serranon perheen vanhinta poikaa näytellyt Fran Perea on  sympaattinen valinta Havukaisen vastanäyttelijäksi. 

Sarjassa puhutaan suloisessa sekamelskassa suomea, espanjaa ja englantia, mutta kielien vaihtelu sujuu jouhevasti eikä ole lainkaan häiritsevää. 

Sarjan rooleissa nähdään iso joukko tunnettuja näyttelijöitä mm. Risto Tuorila, Armi Toivanen, Niko Saarela, Jukka Puotila sekä espanjalaisista mm. Maria Romeiro.

Sarja on rikosdraama joka kertoo oululaisesta rikostutkijasta Hilkka Mäntymäestä joka lähtee Espanjan Fuengirolaan selvittämään kadonneen suomalaisperheen taustaa. Aurinkorannikolla Hilkka päätyy selvittämään paikallisen poliisin kanssa suomalaisiin kohdistuvaa henkirikosten sarjaa. 

Hilkkaa tarvittaisiin Espanjan lisäksi kipeästi kotonakin, sillä hänen miehensä on dementoitunut eikä oikein pärjää enää yksinään kotona.

Sarjassa jännitys säilyy ihan loppuun asti, eikä sen katsominen jakso kerrallaan viikon välein tahdo onnistua, mutta onneksi on tuo Areena! On se kumma, että jos jonkun sarjan kaikki jaksot voi katsoa heti, niin minä ainakin kuulun heihin jotka eivät millään malta katsoa hitaaseen tahtiin, vaan mieleinen sarja on katsottava heti jakso jakson perään.

Tuttuja tuntemuksia?

Nyt sitten vaan odottamaan uusia jaksoja ykköskauden jatkeeksi.

Jos kiinnostuit sarjasta, niin voit katsoa sitä sunnuntaisin Yle TV 1 klo 21.05. Ensimmäinen jakso tuli viikko sitten.

Meille malttamattomille sarjan kaikki jaksot ovat katsottavissa jo nyt Yle Areenassa.

IHANAA PÄIVÄÄ JA ILTAA TV-NAUTINNON PARISSA!

💙💙💙

Kuvat: Ilta-Sanomat ja Iltalehti

MITEN KÄVI KARKKILAKON?

Joku saattaa ehkä muistaa että aloitin karkkilakon tämän vuoden alusta. Minä, todellinen sokerihiiri, olen aina tykännyt makeasta. Tykkään suklaasta, mutta suurin intohimoni on ollut hedelmä/salmiakki-sekoitukset. 

Minulle makeisten syöminen on ollut aika lailla tapasyömistä. Kun tiedossa on vaikka jokin kiva tv-ohjelma, niin sitä katsoessa on kiva mutustella herkkuja. Ja niitä herkkuja pitää syödä niin paljon kuin pystyy, eli niin että tulee melkeinpä yököttävä olo.

Ja onhan kirjankin lukeminen kivampaa kun saa välillä kurkotella vieressä olevaan karkkipussiin kätensä ja valita sieltä sen kaikkein parhaimman makuisen.

Kun makeisten syömisestä tulee tapa, niin sokeriset herkut alkavat himottamaan kahta enemmin ja tuskin päivääkään menee ettei tekisi mieli jotain makeaa. 

Miten kävi vuoden alusta aloittamani karkkilakon? Sen jonka sovimme yhdessä mieheni kanssa jatkuvan vuoden loppuun asti, ainakin.

Toistaiseksi lakko on sujunut ongelmitta. Ihmeekseni ei kertaakaan ole iskenut ylipääsemätön makeanhimo, eikä oikeastaan ollenkaan ole mieli tehnyt karkkia tai muuta sokerista. Kahvileipää en myöskään ole tämän vuoden aikana syönyt kuin yhden kerran syntymäpäivillä. Sen verran aion jatkossakin joustaa että vieraisilla syön sitä mitä tarjotaan.

Nuutinpäiväksi ostetut suklaa-ja lakritsipatukat ovat keittiön laatikossa vieläkin, sillä meillä kävi vain yhdet joulunsiivoojat. 

Eli hyvin on sujunut karkkilakko ja sokerin vähentäminen yleensäkin. Voi olla että osuutta onnistumiseen on myös sillä että aloitin tammikuun puolivälissä Muutos-valmennus-nettikurssin, joka vaikuttaa erittäin lupaavalta. Kerron siitä enemmän sitten kun olen hiukan pidempään ollut mukana. Siinä on kyse elämäntapamuutoksista, jotka tapahtuvat vähitellen ja lempeästi, eli ei siis ole kyseessä mikään pikadieetti, vaan pienillä muutoksilla saavutettava parempi olo ja siinä sivussa painokin laskee.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti parempaa oloa!

💜💜💜 

(kaikki postauksen kuvat PIXABAY)

12 OHJETTA HYVÄÄN UNEEN

Pari postausta sitten kirjoitin huonosta nukkumisesta. Postaus sai paljon kommentteja toisilta huonosti nukkuvilta. Anteeksi jos aihe tuntuu toistamiselta, mutta en voinut olla jakamatta näitä ohjeita jotka löysin kirjasta  nimeltä

MIKSI NUKUMME - UNEN VOIMA.

Kirjan on kirjoittanut Berkeleyn yliopiston neurotieteen ja psykologian professori Matthew Walker, joka tutkimuksissaan on keskittynyt etenkin unen terveydellisiin vaikutuksiin.

Kirja on mielenkiintoista luettavaa ja siinä selitetään huonon unen vaikutusta erilaisten sairauksien syntyyn. Kerrotaan myös syy siihen miksi teinit menevät myöhään nukkumaan ja heräävät myöskin myöhään. Kirjassa kerrotaan erilaisista tutkimuksista joita unitutkijat ovat tehneet ja kerrotaan miten äärettömän tärkeää on että nukumme tarpeeksi paljon ja tarpeeksi laadukasta unta.

Tässä postauksessa keskityn kirjan loppuosassa oleviin ohjeisiin siitä mitä meidän tulisi tehdä jotta nukkuisimme mahdollisimman hyvin. Unilääkkeitä kirjan kirjoittajaprofessori kehottaa välttämään.

Olen lainannut suoraan tekstit hänen kirjastaan.

12 OHJETTA HYVÄÄN UNEEN 

1. NOUDATA SÄÄNNÖLLISTÄ NUKKUMISAIKAA

- mene nukkumaan ja herää joka päivä samaan aikaan

  Ihmiset ovat tapojensa orjia, joten nukkumisaikojen 

  muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa. Jos muistat näistä 12 ohjeesta 

  vain yhden ja noudatat vain sitä, juuri tämä sen pitäisi olla!

2. KUNTOLIIKUNTA ON HYVÄKSI, MUTTA EI LIIAN MYÖHÄÄN ILLALLA

- yritä kuntoilla ainakin 1/2 tuntia lähes joka päivä, mutta lopeta viimeistään

  2-3 tuntia ennen nukkumaanmenoaikaasi.

3. VÄLTÄ KOFEIINIA JA NIKOTIINIA

- kahvi ja kolajuomat, eräät teelajit ja kaakao sisältävät kofeiinia ja se on

  piriste jonka täydellinen haihtuminen kehosta saattaa kestää jopa 8 tuntia.  

  Niinpä kahvikupponen myöhään iltapäivällä saattaa haitata nukahtamista

  illalla. Myös nikotiini on piriste, jonka vaikutuksesta tupakoitsijat usein

  nukkuvat vain hyvin kevyesti.  

4. VÄLTÄ ALKOHOLIJUOMIA ENNEN NUKKUMAANMENOA

    - alkoholia sisältävä yömyssy saattaa auttaa rentoutumaan, mutta runsas 

      annos vähentää REM-unta ja pitää nukkujan kevyemmissä unen vaiheissa

5. VÄLTÄ RASKAITA ATERIOITA JA RUNSASTA JUOMISTA MYÖHÄÄN ILLALLA

    - pieni yöpala on paikallaan, mutta iso ateria voi aiheuttaa häiriöitä

      ruoansulatuksessa ja häiritä siten nukkumista. Liian runsas nesteiden

      nauttiminen illalla voi aiheuttaa tiheitä herätyksiä ja vessakäyntejä.

6. JOS MAHDOLLISTA, NIIN VÄLTÄ LÄÄKKEITÄ JOTKA VIIVYTTÄVÄT 

    NUKAHTAMISTA TAI HÄIRITSEVÄT UNTA

    - eräät yleiset mm. sydänvaivoihin, verenpaineeseen tai astmaan määrätyt

      lääkkeet sekä eräät yskän, flunssan ja allergioiden hoitoon tarkoitetut

      rohdot voivat häiritä nukkumista. 

       

7. ÄLÄ NUKU NOKKAUNIA ILTAPÄIVÄLLÄ ENÄÄ KLO 15 JÄLKEEN

    - nokkaunet voivat kyllä kohentaa univajeesta kärsivän oloa, mutta

           myöhäiset iltapäivän unet voivat illalla vaikeuttaa nukahtamista

8. RENTOUDU ENNEN NUKKUMAAN MENOA

    - älä täytä päivääsi niin tiukasti, ettei palautumiseen jää lainkaan aikaa.

          esim. lukemisen tai musiikin kuuntelun pitäisi kuulua nukkumaanmeno-

          rituaaleihisi 

9. KÄY LÄMPIMÄSSÄ KYLVYSSÄ TAI SUIHKUSSA ENNEN NUKKUMAAN MENOA

    - ruumiinlämmön aleneminen kylvyn jälkeen voi voimistaa uneliaisuuden

      tuntua ja kylpy voi auttaa rentoutumaan ja rauhoittumaan

10. MAKUUHUONEEN TULISI OLLA VIILEÄ JA SIELTÄ TULISI VIEDÄ
      POIS KAIKKI TEKNISET LAITTEET

      

      - ei meluisia ääniä

      - ei kirkkaita valoja

      - ei epämukavaa vuodetta

      - ei liian korkeaa lämpötilaa

      - pois TV, kännykkä ja tietokone

      - sijoita kello niin, ettei kellotaulu näy vuoteeseen, jotta et seuraisi

        ajan kulumista yrittäessäsi nukahtaa

11. OLESKELE PÄIVÄLLÄ AURINGONVALOSSA

     - päivänvalo on vuorokauden nukkumisrytmin säätelyssä avaintekijä.

       Yritä olla ulkona valoisassa vähintään 1/2 tuntia joka päivä. Käytä

       aamulla kirkasta valaistusta ja himmennä valoja ennen nukkumaan

       menoa

12. ÄLÄ MAKAA VUOTEESSA VALVEILLA

      - jos olet yhä hereillä, oltuasi vuoteessa unta odottamassa jo 20 min.

        niin nouse ylös ja tee jotain rentouttavaa kunnes tunnet olevasi uninen

        

Paljon viisaita neuvoja ja yllättäviä asioita unesta ja unettomuudesta löytyi tästä kirjasta. Kannattaa lukea se jos hiukankin unihäiriöitä esiintyy. Kirjassa oli paljon, paljon muutakin. Joidenkin kappaleiden yli hypin kun eivät mielestäni koskeneet minun nukkumistani, tai nukkumattomuuttani.

Itse luin tämän kirjan e-kirjana, mutta esim TÄÄLTÄ se löytyy.

KAUNIITA JA HYVIÄ UNIA MEILLE KAIKILLE!

🐑🐑🐑

KUN KELLO TIKITTÄÄ

Yhtäkkiä havahdun unesta. Katson kelloa ja se on puoli kolme tai puoli neljä.

Parhaassa tapauksessa se voi olla jopa puoli viisi. Jos se on jo puoli viisi, niin ehkä jo voisi ajatella ylösnousua, unta kun ei kuitenkaan enää saa.

Käännän kuitenkin kylkeä. Pöyhin tyynyä, siirrän peittoa hiukan alemmaksi, potkin jalat peiton ulkopuolelle. Mutta uni ei enää suostu tulemaan.

Nousen huokaisten ylös. Edessä on uusi päivä ja tiedän että viimeistään iltapäivällä silmät lupsahtavat kiinni vähän väliä, ainakin jos yritän vaikka lukea kirjaa.

Voisi äkkiseltään ajatella, että päivällä ottaisi pienet torkut jos väsyttää, mutta siinäpä se ongelma onkin. JOS menen pitkäkseni sängylle, otan silmälasit pois silmiltäni, kaivaudun torkkupeiton alle ja asettaudun mukavasti, niin pling! Olenpa pirteä kuin peipponen, eikä torkahtamisesta ole tietoakaan. Muutaman hetken puristan silmiäni kiinni ja yritän olla ajattelematta mitään, mutta puolen tunnin päästä annan periksi ja nousen ylös.

 

Miksi unen saaminen, ja varsinkin siinä unessa pysyminen on ainakin minun kohdallani niin vaikeaa?

Neuvoja hyvän unen saamiseen on vaikka kuinka paljon ja useimmat niistä auttavatkin, ainakin jonkin verran.

Huoneen lämpötilalla on suuri merkitys itselleni. Nukun parhaiten viileässä ja talvellakin voin pitää ikkunaa raollaan. Paksun peiton alla olisi ihana nukkua, jos ei jo minuutin päästä tulisi niin kuuma että peitto on kiskottava pois pussilakanan sisältä ja nukuttava pelkällä lakanalla. Jalkoja ei kestä pitää ollenkaan peiton alla että saisi edes hiukan viilennystä. Toisaalta, jos joskus sattuisi käymään niin että jalat ovat jääkylmät nukkumaan mennessä, niin silloin on parasta laittaa suosiolla villasukat jalkaan. Mikään ei nimittäin ole niin tehokas nukahtamisen estäjä kuin kylmät jalat toisiaan vasten.

Iltasyöminen ja -juominen. Jos ruokailu on jostain syystä venähtänyt myöhäiseen tai on tullut syötyä liikaa, niin unen laatu kärsii varmasti. Ja jos vielä on nautittu lasi tai pari viiniä tai muuta alkoholipitoista juomaa iltasella, niin aina pahempi. Juoma ehkä auttaisi jos sitä ottaisi sitten ihan tolkuttomasti, tai sitten ei. Ja vaikka illalla ennen nukkumaan menoa joisi vaan vettä taikka mukillisen rauhoittavaa teetä, niin silloin voi olla varma aamuöisestä herätyksestä kun vessa kutsuu. Tästä voidaankin sitten palata postauksen ensimmäiseen lauseeseen, jne.

Hyvä sänky. Hyvä sänky on perusedellytyksiä hyvälle unelle. Minulle hyvä sänky tarkoittaa tarpeeksi leveää sänkyä. Käsille ja jaloille pitää olla tarpeeksi tilaa että niitä voi pitää itselle sopivimmassa asennossa ilman että heti osuu mahdollisesti vieressä nukkuvaan. Usein saa lukea jostain että "me nukutaan ihanasti lusikka-asennossa koko yö". Ainakaan tässä iässä ei tajua miten siinä nukkuminen onnistuu. Ja miten siinä käännytään toiselle kyljelle? Jomman kumman pitää varmaan kierähtää toisen ylitse?! 

Hyvä sänky ei myöskään saa olla kova, mutta ei liian pehmeäkään, eikä se saa missään nimessä päästää pienintäkään narahdusta kun siinä kääntyilee.

Äänet. Tärkeää on siis sängyn ehdoton äänettömyys. Eikä vieruskaverin kuorsaus tai muu puhinakaan auta uneen pääsyssä. Ja mikä voisi olla ärsyttävämpää kuin se että vaikka sinulla on jo vuosikausia ollut sama herätyskello yöpöydälläsi, niin yhtäkkiä sen tikitys, tik-tak-tik-tak... alkaa kuulostamaan niin hermojaraastavalta, että et tiedä mihin sen piilottaisit päästäksesi tuota ääntä pakoon. Liikenteen melukaan ei ole kovin mukavaa kuultavaa jos unen saamisessa on vaikeuksia. Sitävastoin sateen ropina saattaakin yllättäen rauhoittaa ja auttaa nukahtamisessa.

Lääkkeet. Tietysti on olemassa unilääkkeitä ym. vastaavia. Varsinaisia unilääkkeitä en uskaltaisi kokeilla muuta kuin jos ihan äärimmäinen tarve tulisi, mutta melatoniinia olen kokeillut. En kuitenkaan osaa sanoa onko siitä ollut sen suurempaa apua. Oliskohan enemmänkin sellaista placebo-vaikutusta aikaansaanut.

Ikä. Ikääntyessä unen tarve vähenee. Se onkin aika nurinkurista. Nuorena tarvitsisi paljon unta, mutta silloin ei nukkumiseen ole yhtälailla mahdollisuutta kuin vanhempana. Ja lasten ollessa pieniä olisi ollut valmis maksamaan melkeinpä mitä tahansa jotta olisi edes joskus saanut nukkua tarpeekseen. Nyt kun saisi nukkua kyllikseen, niin siihen ei olekaan enää niin suurta tarvetta.

Rauhoittuminen. Selvää on tietysti että jos ajatukset karkaavat ikäviin ja huolestuttaviin asioihin nukkumista yrittäessä ei unen saanti onnistu. Nykyään tarjotaan tähänkin sellaista kovin yksinkertaiselta ja selvältä kuulostavaa ohjetta kuin että "päätä että murehdit kaikki murheesi ja huolesi vaikka muutamaa tuntia ennen nukkumaan menoa ja sen tehtyäsi et ajattele niitä enää". Miten yksinkertaista ja selvää jos tuollainen onnistuisi! Yöllähän nimenomaan huolehtiminen kasvaa mahdottomiin mittasuhteisiin eikä niitä ajatuksia millään tahdon voimalla tai päättäväisyydellä karkoiteta.

Puhelin, tietokone, tv. Niitä ei suositella käytettäväksi illalla juuri ennen nukkumaan menoa, sillä niiden sininen valo vaikeuttaa unen saamista. Tässä kohdassa minun on myönnettävä että teen juurikin suositusten vastaisesti. Katson lähes poikkeuksetta tv:stä suosikkisarjani viimeisen jakson ennen nukkumaan menoa. Tietokoneelta käyn vielä läpi tärkeimmät somemaailman tapahtumat ennen sen sulkemista yöksi.

Sitten otan rakkaan puhelimeni käteen ja asettaudun mukavasti viileähkölle, pehmeähkölle, tarpeeksi leveälle sängylle ja vilkaisen vielä uusimmat instagram-kuvat ja kommentit, kunnes luen pätkän e-kirjaa puhelimen näytöltä. Kun rupeaa nukuttamaan, niin nukahdan yleensä aika vaivattomasti herätäkseni taas puoli kolmelta, puoli neljältä tai jopa vasta puoli viideltä.

Onneksi ei enää tarvitse lähteä aamutuimaan töihin, niin voin aamupalan jälkeen vaikka nukahtaa vielä pariksi tunniksi.

  

Nyt on kello kymmentä yli seitsemän aamulla ja olen tätä postausta rustaillut jo parisen tuntia. Ja olen tosi pirteä. Tänään en taida mennä uudestaan nukkumista yrittämään.

Tuttuja tuntemuksia?

IHANAA PÄIVÄÄ!

😀😀😀