Näytetään tekstit, joissa on tunniste helmipihlaja-angervo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste helmipihlaja-angervo. Näytä kaikki tekstit

05/07/2020

AVOIMET PUUTARHAT KOTIPIHALLA



Tänään oli jokavuotinen  Avoimet Puutarhat- päivä. Täällä Ahvenanmaallakin oli kolme (vain kolme!) tähän tapahtumaan osallistunutta puutarhaa ja aikomuksenamme oli mennä ainakin yhteen niistä, mutta meno peruuntui.

Siispä piti vain tyytyä oman pihan kasvien kuvaamiseen. 
 



Kotipihamme on vain kaksi vuotta vanha ja meidän pläntti siitä on vaan kahden kukkapenkin kokoinen, joten kovin paljoa siihen ei kasvamaan mahdu. Keväällä näytti siltä kuin tyhjää olisi eri kasvien välillä ihan liikaa, mutta nyt on paikoitellen jo ihan ahdasta. Ainakin hopeahärkki ja ketoneilikka ovat vallanneet aivan liikaa alaa ja olenkin repimällä repinyt niitä estääkseni niiden leviämisen ihan holtittomasti.

Koska kukkapenkissä alkaa olla ahdasta, niin kaivoin ylös keijunkukan (Heuchera "Peach Flambe). Se oli jäänyt ihan hopeahärkin varjoon eikä voinut ollenkaan hyvin. Istutin sen nyt ruukkuun ja ajattelin ottaa sen kesähuoneen suojiin talveksi. Nyt se kuitenkin on ulkona osittain katoksen alla ja tuntuu kuin se jo nyt olisi hiukan paremman näköinen. Kun kaivoin sen ylös maasta, niin sen juuripaakku oli kovassa savensekaisessa kokkareessa. Ruukkuun laitoin puutarhamullan ja bokashimullan sekoitusta ja uskon että nyt keijunkukka alkaa kasvaa toden teolla.

Keijunkukan vieressä olevassa ruukussa kasvaa höyhenheinä jo toista vuotta. Keväällä se näytti enemmän kuolleelta kuin elävältä, mutta leikkasin sen rohkeasti alas ja kohta rupesikin ruskeiden, kuivuneiden, viimevuotisten varsien seasta ilmestyä vihreitä, hentoja varsia. Nyt heinästä on kasvanut iso ja se kukkii hienoilla tähkillä.

Istutin sen viime syksynä maahan kun en tiennyt voiko se talvehtia ruukussa, mutta tänä syksynä taidan nostaa sen ruukkuineen päivineen kesähuoneeseen talvehtimaan. Ehkä ruukku pitää suojata pakkasilta?
  




Heinän takana näkyy helmipihlaja-angervo (Sorbaria grandiflora "Maia"), joka myös on kasvanut ihan valtavasti. Vauhdikasta kasvua osasin odottaakin, mutta nyt saisi pysyä tuon kokoisena. Siinä on juuri nyt kauniit kukat ja pörriäiset tuntuvat tykkäävän niistä.

Kukkapenkin reunassa kasvaa peittokurjenpolvi (Geranium cantabrigiense "Karmina") joka on vaatimaton kasvi ja on levinnyt sopivasti kukkapenkin reunalle, mutta ei kuitenkaan tunnu tukahduttavan muita kasveja. 




Valkoinen ketoneilikka (Dianthus deltoides "Albiflorus") reunustaa toista kukkapenkkiä. Sen takana siemenestä kasvattamani kääpiösamettikukka (Tagetes tenuifolia) jota minulla on ollut jo monena vuonna mökillä. Nyt näiden maassa olevien lisäksi kylvin niitä terassille kukkalaatikkoonkin.

Pitkät varsien päässä näkyvät kukat ovat mehitähden kukintoja ja niiden takana näkyy hiukan viiruhelpin (Phalaris arundinacea "Picta") varsia. Sen istutin ihan mitenkään rajaamatta, joten nähtäväksi jää miten paljon se valtaa alaa muilta kasveilta.  





Täällä kotonakin kasvatan laventelia, mutta se ei ole vielä ehtinyt yhtä reheväksi kuin mökillä pidempään kasvaneet. Hopeahärkki lähestyy sitäkin uhkaavasti. 




Kylvin keväällä pelargonin siemeniä ja sitten luin että kukkimiseen menee puolisen vuotta. Olin mielessäni kuitellut miten kaikki kymmenen pelargoniani kukkivat kauniina jo kesällä ja hiukan pettynyt olin kun luulin että näen niiden kukintaa vasta myöhään syksyllä. Ostin muutaman pistokkaankin jotta saisin nähdä edes jotain kukkivaa jo kesällä.

Nyt ovat pistokkaat ja siemenistä kasvattamani kaikki yhtä suuria ja melkein kaikissa näkyy jo nuppuja. En enää tiedä mitkä ovat siemenistä ja mitkä ostin pistokkaina, mutta sillä ei ole suurta väliä kun hyvin ovat kaikki kasvaneet.
  




Helteiden aikaan vein kaikki kukat kesähuoneesta ulos, mutta nyt on muutama sisällä. 





Ja mikä hienointa, meillekin on saatu sadetta. Vettä on tullut tynnyrit täyteen ja ylikin parina viime päivänä. Ja kyllä olikin tarpeen. Sade on tullut sopivalla voimalla, ei rankkasateena, joten se on tehnyt tosi hyvää luonnolle. 



Etualalla harmaassa ruukussa kasvaa härkäpapua. Sitä en ole koskaan ennen kasvattanut, enkä edes syönyt. Se kukki kauniilla valkoisilla kukilla, mutta mitään pavun näköistä en ole siinä nähnyt, joten en tiedä saako niistä syötävää. 

14/05/2020

MAANPEITTOKASVEJA KUKKAPENKKIIN



Etupihallemme paistaa aamuaurinko ja niinpä jos jotain siellä teen, niin tekeminen tapahtuu aina ennen puoltapäivää. Sitten aurinko siirtyy toiselle puolelle taloa eikä tässä etupihalla enää haluta olla kun lämpöilat ovat niinkin alhaiset kuin mitä ne viime päivinä ovat olleet.



Helmililjat ovat nyt kauneimmillaan. Tykkään niiden yksinkertaisesta, kauniin värisestä kukinnasta. Muistelin että minulla olisi ollut sinisen lisäksi valkoisiakin, mutta mihin lienevät häipyneet, sillä niitä ei tänä keväänä ole näkynyt.

Laitoin viime vuonna kukkapenkkien reunuksiksi muovireunusnauhaa. Olin niin myöhään liikkeellä että en enää löytänyt muun väristä nauhaa kuin räikyvän vihreätä. Sitä sitten katselin koko loppukesän ja talven, kunnes tänä keväänä olin ajoissa liikkeellä ja onnistuin löytämään harmaata reunusnauhaa joka sopi paljon paremmin eikä pistä silmään niinkuin tuo vihreä.

Vaan, kun nurmikko tänä vuonna ensimmäistä kertaa leikattiin niin kun menin katsomaan kukkamaata sen jälkeen, niin nauhasta oli paikoitellen vain riekaleet jäljellä! Kuvassa näkyvässä kohdassa nauha on ehjä kun se rajoittuu asfalttiin.

Vertasin tätä harmaata nauhaa siihen kirkkaan vihreään ja tämä olikin paljon ohuempaa laatua kuin se vihreä. Eli pitkäaikaista apua mullan pysymiseen kukkapenkissä tästä ei ollut.




Eikähän muovin käyttö puutarhassa muutenkaan ole kovin suositeltavaa, joten mietin jotain muuta keinoa kukkapenkin rajaamiseen. Hain mökiltä lastillisen kiviä ja reunustin niillä kukkamaan. Hain vielä toisenkin lastin ennekuin sain kivet riittämään molempien kukkamaiden ympärille. Vieläkin on parissa asfalttiin rajoittuvassa paikassa tuota muovia jäljellä, mutta kiviähän riittää, joten niitä pitää hakea vielä lisää. 




Olen tosi tuskastunut näihin laukkoihin. Niin kauniit kukinnat kuin niissä onkin, niin lehdet ovat tosi rumat. Ne ruskistuvat aina osittain. Luulin että tein jotain väärin kun tuollaisiksi menevät, mutta kuulin että tuo ruskistuminen on niiden ominaisuus. Viime vuonna leikkasin noita ruskeita osia pois, mutta ei siitä pitkäaikaista iloa ollut sillä ruskistuminen jatkui leikkaamisen jälkeenkin.

Ainoa keino saada nuo ruskeat lehdet pois näkyvistä taitaa olla se että istuttaa jotain korkeampaa noiden ympärille, niin että vaan itse kukinnot näkyvät, ne kun kasvavat noita lehtiä pidemmiksi.

Tästä klikkaamalla voit katsoa miltä ne kukkiessaan näyttävät.



Pääsiäiseksi ostamani narsissit kukkivat vieläkin kauniisti. Taidan istuttaa ne ruukkuun syksyllä niin niistä saa nauttia sitten ensi keväänäkin. 



Tämän heinän, hentohöyhenheinä Pony Tails (Stipa tenuissima) hankin viime kesänä. Tykkään siitä kovasti ja se olikin ihana kun heilui tuulessa. Kesällä se oli vihreä ja syksyn tullen muuttuui ruskeaksi. Sen pitäisi olla yksivuotinen, mutta kokeilin talvettaa sitä ja siirsin sen syksyllä maahan kasvamaan. Tänä keväänä huomasin ilokseni että heinä on kasvattanut uutta vihreää. Istutin sen takaisin ruukkuun. Leikkasin pois ruskeita kuivuneita osia ja toivon että nuo vihreät innostuvat lisääntymään. Saa nähdä kuinka käy. 



Patjarikko on levinnyt mukavasti ja kukkii juuri nyt tosi kauniin värisillä kukilla. Odotan sen leviävän niin että paljaat paikat kukkapenkissä täyttyvät. Hopeahärkki tosin leviää kovaa vauhtia penkin toisessa reunassa. Olen sitä jo karsinutkin kun leviää jo kivetylle käytävällekin.



Tänä vuonna hankimme kukkamaiden täydennyksiksi muutaman havukasvin. Tämä on sinikataja (Juniperus squam. "Blue Carpet"). Ei kyllä ainakaan vielä ole yhtään sinertävä ja saisi vihreänä pysyäkin. 

Lisäksi ostimme pari pallotuijaa. Nyt on talvellakin jotain vihreää kukkamaassa. 



Helmipihlaja-angervot voivat hyvin. Ne istutin alunperin laatikkoon terassille, mutta totesin varsin pian etteivät ne siinä tule viihtymään ja niinpä istutin ne viime vuonna tähän kukkapenkin reunaan. Nyt ne antavat kohta hiukan näkösuojaakin. Liian suuriksi en kuitenkaan halua antaa niiden kasvaa. Niihin tulee myöhemmin kauniit valkoiset kukat.

Kun nyt katson näitä kivireunuksia, niin taidan tykätä näistä kovastikin. Näitä ei ainakaan trimmeri saa rikottua palasiksi! Taidan hakea vielä muutamankin kerran lisää kiviä ja laittaa niitä ehkä vielä paljaiden paikkojen peitteeksi.


Mitä sinun tämän päivän puuhiin kuuluu?



💚💚💚