Miten voit itse tehdä verhot valokatteeseen

Valkoisia lakanoita pino. Ja mielessä jotain mitä näistä ehkä voisi tehdä. Alunperin olin ajatellut ainakin osan näistä kutoa matoksi, mutta kutomiset olen nyt ajatellut jättää toistaiseksi, joten nämä joutaisivat johonkin muuhun projektiin.

Osa näistä on hankittu kirpparilta ja muutama on meillä jo vuosikausia palvellut. 

Kun idea oli syntynyt, niin pakko oli kaivaa ompelukone esille. Ei ihan kauheasti innostanut ompelun aloittaminen, mutta kun suunnitelma oli viety jo näin pitkälle, niin ei auttanut muu kuin aloittaa.

Miten se lanka taas pujotettiinkin koneeseen? Onneksi on tuo automaattinen langan leulansilmään viejä tässä koneessa, sillä muuten ei millään onnistuisi lankaa pujottamaan pienen pieneen reikään.

Ja onkohan meillä tarpeeksi valkoista lankaakaan? Onneksi löytyi lisäksi beigeä. Se saa kelvatata jos valkoinen loppuu kesken.

Kun on mitattu oikea leveys ja otettu huomioon saumanvarat, mitattu oikea pituus ja laskettu kuinka paljon tarvitaan saumanvaroihin, niin huomaan ettei yhden lakanan pituus millään riitä siihen mihin sitä aion laittaa ja niin on jatkettava kangasta. Leveyttä sensijaan on liikaa, joten kankaasta on leikattava aikamoinen suikale. Muistelin että repimällä saa kankaan lankasuoraan, mutta näissä Ikean lakanoissa ei mikään mene suoraan, vaan hiukan sinne päin.

Ja kun kone ei suostu siksakia ompelemaan, niin on tehtävä puskusauma, vai mikä sen nimi olikaan. Miten se käsityönopettaja siellä Vasaramäen koulussa neuvoikaan?

Loppujen lopuksi saan ommeltua kankaan haluamani kokoiseksi ja rupean mittamaan sitä. No eikös se olekin viisi senttiä liian pitkä. Mitäs nyt? No yksi sauma lisää jotta saadaan piilotettua viisi senttiä liikaa kangasta jonnekin. Hyvä siitä tuli lopulta.

J oli puolestaan sahannut kymmenen sopivan pituista pyörörimaa. Kun minä olin saanut kaikki saumat ommeltua sopiviksi oli aika pujottaa rimat kankaisiin.

Saumakohdat olivat tietysti sen verran paksuja, että muutama neula vääntyi tai jopa katkesi ennenkuin sain kaikki ommeltua.

J:n tehtäväksi jäi rimojen sahauksen lisäksi ruuvata koukut rimoja varten kesähuoneen kattoon.

Puurimat pujotettiin ompelemieni kankaiden päiden kujiin ja tämän jälkeen verhot ripustettiin paikoilleen kesähuoneen valokatetta varjostamaan.

Kuvasta selvinnee miten kiinnitys tapahtui.

Tässä on ensimmäinen verho paikoillaan.

Tällaiselta näyttää kesähuoneen katto kun kaikki varjostavat verhot ovat paikoillaan. Pariin jouduin tekemään jatkopätkän, sillä kaikki lakanat eivät olleet tarpeeksi pitkiä riittääkseen koko katon pituudelle. Kattoa kannattavien palkkien väliin tuli siis jokaiseen yksi verho joka on leveydeltään n. 99cm ja pituudeltaan vajaat 250cm.

Hyvin tuntuvat suodattavan suuren osan auringonsäteistä, joten saadaan viilennettyä kesähuoneen lämpötilaa kuumimpina päivinä.

Tällaiseen itsetehtyyn katettuun terassitilaan ei taida olla mitään valmisratkaisuja, joten kekseliäisyys oli tarpeen. Mietittiin kyllä jos jonkinlaisia purjeita tai vastaavia, mutta tämä oli helppo ja halpa keino järjestää varjostusta. Homma sujui hyvin, jos ei oteta huomioon muutamaa ärräpäätä ja muutamaa katkennutta tai vääntynyttä ompelukoneen neulaa.  Muutama tunti aikaa näiden mittaamiseen, leikkaamiseen ja ompelemiseen meni, ja J:ltä koukkujen kiinnittämiseen ja rimojen sahaamiseen, sekä verhojen kattoon kiinnittämiseen.

Mutta itsetehdystä tuli taas hyvä mieli ja rahaa säästyi kun käytettiin jo kotona olevia materiaaleja (lakanat) sekä parin kympin verran rimoihin ja koukkuihin.

💛💛💛

 

Kannattiko terassin lasitus ja kattaminen?

Usein meiltä on kysytty että olemmeko käyttäneet paljon viime kesäksi rakentamaamme kesähuonetta, eli katettua ja lasitettua terassin osaa.

Ihan empimättä vastaus on että olemme viettäneet siellä tosi paljon aikaa ja olemme tyytyväisiä tuohon tilaan.

Mihin tuossa huoneessa sitten olemme erityisen tyytyväisiä ja mitä voisi vielä parannella?

Erityisen tyytyväisiä olemme siihen että sinne on saatu mahdutettua kaikki ne toiminnot joita halusimmekin. Ruokailu onnistuu täällä jo aikaisin keväällä ja vielä syksymmälläkin. Suunnitteilla on syksyn viileämpiä päiviä ja iltoja varten hankkia tänne jonkinlainen seinään kiinnitettävä lämmitin.

Ei haittaa ollenkaan vaikka ulkona sataisi ja myrskyäisi kun halutaan täällä istua, päin vastoin, silloin on kiva kuunnella sateen ropinaa.

Ruokapöytämme täällä ei ole suuren suuri, mutta kuusi henkeä mahtuu siihen hyvin ruokailemaan. Kesähuoneen ulkopuolella on vielä vapaata tilaa toiselle ruokailuryhmälle jos sellainen halutaan.

Huoneeseen mahtuu myös rottinkisohva ja sohvapöytä. Sohvalle voi vaikka nukahtaa päiväunille, tai miksei yöksikin jos sisällä tuntuu liian kuumalta.

Miinuksena, ja oikeastaan ainoana sellaisena, on se että kesähuoneessamme tulee helposti liian kuuma. Valokate suodattaa jonkin verran auringon säteitä, mutta ei tarpeeksi estääkseen lämpötilan nousemisen liian kuumaksi hellepäivänä.

Valokatteen hyvänä puolena on se ettei se pimennä olohuonetta johon on kulku kesähuoneesta.

Jonkinlaista markiisikangasta tai muuta suojaa olisi hyvä saada kattoon, mutta vielä ei olla keksitty minkälainen tähän sopisi ja auttaisiko se lämpötilan alentamisessa. Kokemuksia?

Länsiseinämän ikkunoissa on bambuverhot, jotka ovatkin osoittautuneet hyviksi,  sillä ne eivät pimennä tilaa, mutta auttavat auringonsäteiden suodattamisessa.

Ehdottoman hyvä hankinta oli myös tämä hyönteisverkko-ovi. Se on varustettu saranoilla ja magneetilla, joten se on helppo avata ja sulkeutuu hyvin. Ja kesti talvisetkin olosuhteet. Hyvä apu kun haluaa avata lasioven kokonaan auki, mutta ei halua päästää sisälle itikoita.

Jotta saadaan tarvittaessa aikaan ristivetoa, avataan myös tämä ikkunaluukku, joka myös on varustettu avattavalla hyönteisverkolla.

Takaseinän hyllyllä oleva peili on melkein kuin  ylimääräinen ikkuna ja antaa mukavasti ilmavuutta ja avaruutta huoneeseen.

Koska lämpötila nousee ajoittain aika lämpimäksi, ei eläviä kasveja voi keskikesällä kesähuoneessa pitää. Se on toinen miinus kesähuoneelle. Olenkin laittanut pari feikkikasvia vihreyttä tuomaan, tosin en tykkää niistä erityisesti.

Mietinkin jos ensi kesäksi hommaisi tänne kaktuksia. Mahtaisivatko ne viihtyä kovassa lämmössä? Niiden kanssa ei tarvitsisi kastelunkaan kanssa stressata.

Katettu tila on myös hyvä talvisäilytyspaikka pihahuonekaluille. Tällä hetkellä säilytän siellä kukkasipuleita jotka on tarkoitus syksyllä istuttaa takaisin maahan.

Viime talvena otettiin terassilla olevat huonekalut tänne sisälle ja grillikin oli talven yli täällä suojassa.

Viime kesänä meillä ei vielä ollut sadevedenkeräilyä katetun osan katolta, mutta nyt sekin on kunnossa. Ja hyvä se onkin, sillä viime kesänä huomasin että terassin lattia pysyi märkänä sateen jälkeen tosi kauan siltä osalta johon sadevesi kesähuoneen katolta valui. Ja taitavat jotkut määräyksetkin vaatia että sadevedet johdetaan talon vedenpoistojärjestelmiin.

Jonkinlainen valaistuskin on mukava olemassa. Me emme kovin myöhään terassilla istu, mutta näyttää kivalta sisältäkin katsottuna kun kesähuoneessa aurinkokennoilla varustetut valaisimet valaisevat tilaa.

Ja lyhdyt ja kynttilät tuovat myöskin tunnelmaa terassille.

Parin kesän kokemuksella voi todeta että kesähuone on tosi paljon plussan puolella, eikä siitä haluttaisi missään nimessä luopua. Huonoa tosin on se ettei mökille meno enää houkuta niin paljon kun ennen kun kotonakin on niin ihanaa!

Kesähuoneen rakentamisprosessia voit katsoa täältä, täältä, täältä ja täältä.

💗💗💗