Vain kolme kuvaa - tammikuu

T niin kuin tulppaani

Nyt tulee ensimmäinen kuvasarja haasteeseeni Vain kolme kuvaa kuukaudessa.

Koska on tammikuu, niin kuvien aiheet alkavat T-kirjaimella.

Aikomukseni oli julkaista tämän haasteen postaukseni aina kuun viimeinen päivä, mutta koska teiltä lukijoilta on jo tullut joukko tammikuun kuvia, niin ajattelin että ehkä on parempi itsekin julkaista jo vähän aikaisemmin kuin ihan viimeinen päivä.

Ensimmäisessä kollaasissa on lempikukkani tulppaani. Joka kevättalvi on tulppaani minulle se varsinainen kevät-tunteen tuoja. Tykkään tulppaaneista kaikissa väreissä. Tämän vuoden ensimmäiset tulppaanit pöydällämme ovat tuliaisina ystäviltä.

Jotta tulppaanit säilyisivät mahdollisimman pitkään, laitetaan ne mielellään oikein kylmään veteen, johon voi halutessa pudottaa muutaman jääkuutionkin.

 Tulppaaneille leikataan päivittäin uusi imupinta, mieluiten veitsellä. Maljakkoon laitetaan niukasti vettä, sillä jos vettä laittaa runsaasti kasvattavat tulppaanit  liiaksi vartta.

Täältä löydät lisää vinkkejä siitä miten tulppaanit saa kestämään kauemmin.

T niin kuin tupa, torppa tai tuija

Tuijat ovat tosi suosittuja aina vihreitä puita. Ne sopivat aidoiksi, yksittäisiksi puiksi, näkösuojaksi, kukkapenkkiin ja ruukkuun. Itselläni on pallotuijia kukkamaassa ja ruukussa terassilla.

Ystävälläni Orvokilla on tuijia kesätorppansa pihalla  ja ne antavatkin kauniin vihreän näkösuojan. 

Orvokin mökkiin pääset kurkistamaan täältä.

T niin kuin talvi

Tämä meneillään oleva tammikuu on ollut tosi vaihteleva säiden suhteen: on ollut lumimyrskyjä, vesisateita, aurinkoa, jäisiä tienpintoja ja sitten taas paljasta maata.

Vaihtelevuus ei ainakaan omasta mielestäni ole kovin kivaa. Tykkäisin enemmän jos olisi sellainen talvi että olisi muutama aste pakkasta ja reilusti lunta, mutta sitten kun se sulaisi, niin se myös pysyisi poissa.

Nastakengät ovat olleet tosi tarpeeseen jäisillä kaduilla ja onneksi olen pysynyt pystyssä, kop, kop.

Tässä olivat minun tammikuun kolme T:llä alkavaa kuvaa. Helmikuussa kuvaamme H:lla alkavia asioita. 

Jos et vielä tammikuussa ehtinyt mukaan haasteeseen, niin ei haittaa. Voit aloittaa osallistumisen kun sinulle sopii.

Tähän mennessä haasteeseen ovat tehneet oman postauksensa:

Kieltenopen kotiblogi, Rikkaruohoelämää, Tikusta asiaa, Kaikkea muuta, Ruusuperhonen, Puikoillanikin, Sweets & Socks, StanstaLandia, Sara - Villa Emilia, Arkisin/Jenni, Satavuotiaan sylissä, UMINOMAT, Enkulin käsityöt, Repolainen reissaa ja räpeltää, MaaritKoo Retkiä & Hetkiä, Näpertelijä, Hiidenkiven puutarhassa, Kuvakirjeitä Karsikonperältä, KOTONASI, Suvikumpu, Anun puutarha, Tauvonpaikka, Pian ja nopeasti, Silmukka soikoon

Klikkaamalla blogien nimiä pääset näkemään heidän kuvansa!

 Päivitän listaa sitä mukaa kun uusia postauksia lukijoilta haasteen tiimoilta ilmestyy.

💜💜💜

Hyvä apuväline liikkumisen lisäämiseen

Hei!

Lupasin kertoa teille mikä sai minut innostumaan entistäkin enemmän liikkumisesta.

Tässä ylläolevassa kuvassa on tuo laite eli älykello. Etsin sellaista kelloa joka olisi yksinkertainen käyttää ja näyttäisi kivalta. Plussaa oli vielä edullinen hinta ja se, että Telia, jonka sivuilta tuon kuvankin nappasin, lähettää Ahvenanmaalle. Läheskään kaikki firmat eivät nimittäin tänne lähetä, kun tuo veroraja tekee lähettämisestä hankalan. 

Postaus ei ole  mainospostaus, vaan oman mielipiteen mukaisesti tehty.

Rannekkeen värivaihtoehtoja oli kolme: musta, vihreä ja vaaleanpunainen. Valitsin vihreän ja tykkäänkin väristä kovasti. Mustakin kävi mielessä, mutta kun aina tulee valittua musta, niin halusin muuta väriä.

Kellon merkki on Doro Senior Watch. Nimikin jo sanoo että se on tarkoitettu meille hiukan varttuneemmille, mutta en näe syytä miksi se ei sopisi nuoremmillekin. Kellon ulkonäössä mikään ei kilju että laite olisi sopiva vain senioreille.

Tosin senioreille, jotka saattavat tarvita apua esim. kaaduttuaan, on kellossa nuppi (näkyy kuvassa punertavana), jota painamalla saa yhteyden valitsemaansa henkilöön avunpyyntöä varten. Minä en ole sitä toimintoa aktivoinut vielä, sillä uskon pystyväni soittamaan apua tarvittaessa ihan normaalisti puhelimella. Tai, no jos kaadun kotona ja saan vaikka lonkkamurtuman, niin onhan tuo nappi hyvä olemassa, sillä puhelin ei välttämättä ole aina ihan käsien ulottuvilla onnettomuustapahtumassa.

Minulle tärkeintä oli se että pystyn seuraamaan liikkumistani tästä aina ranteessa olevasta kellosta. Monta kertaa on harmittanut kun mökillä olen tehnyt pihahommia ja olisin halunnut tietää paljonko askelia kertyi vaikkapa nurmikon leikkaamisessa. Puhelimessa tuo askelmittari on, mutta en osaa pitää puhelinta taskussa kun teen hommia, joten tämä kello on kätevä siinä tapauksessa.

Ja kotonakin, ihan sisätiloissa, tulee otettua paljon askelia päivän mittaan. Nyt näen ne tästä kellosta.

Toinen asia joka minua huonounista kiinnostaa, on se kuinka nukun yöni. Tämä laite näyttää montako tuntia olen nukkunut ja millaista uneni on ollut, kevyttä vai syvää. Jotta unen määrän ja laadun saa mitattua, kello on tietysti pidettävä ranteessa yöllä. Hiukan pelkäsin etten osaa nukkua se ranteessa, mutta hyvin se on sujunut. Vaikka kellotaulu on suhteellisen iso, niin siihen ei kiinnitä huomiota kun se ranteessa on, eikä se häiritse nukkumista ollenkaan.

Kello kertoo että viimeisen viikon aikana olen nukkunut keskimäärin 6 tuntia 53 min/yö. Syvää unta tuosta ajasta on ollut 43% ja kevyttä unta 56%.  Tuo tuntimäärä yötä kohti vaikuttaa yllättävän paljolta minulle. Koska herään joka aamu aikaisin, vaikka menisin miten myöhään tahansa nukkumaan, niin olen yrittänyt mennä nukkumaan viimeistään puoli yhdeltätoista että uniaika tulisi mahdollisimman pitkäksi. Tuohon tuntimäärään sisältyy kuitenkin useita heräämisiä, sillä joinakin öinä katson kelloa tunnin välein, joten tuntimäärä ei ehkä anna ihan oikeaa kuvaa. Tosin jos yöllä valvoo niin kello tietää senkin ja se näkyy kaaviokuvassa eri värisena viivana.

Kellotaulun ulkonäkövaihtoehtoja on monia. Taustakuvaksi voi valita vaikka itse ottamansa valokuvan. Minä valitsin omaan kellooni digitaalisen kellotaulun. Voin tietysti vaihtaa sen vaikka kuinka monta kertaa jos siltä tuntuu.

 

Kuvassa kello jostain syystä näyttää paljon suuremmalta kuin mitä se on. Mutta ranteessani se ei ole ollenkaan liian iso.

Kello näyttää mm. 

- sykkeen

- askeleet ja niihin käytetyt matkat

- kalorit

- unen seurannan

- veren happipitoisuuden

Yksi toiminto jota kellossa käytän on ihan mahtava. Kellon voi nimittäin halutessaan ajastaa muistuttamaan kerran tunnissa että on aika liikkua. Kellosta pystyy valitsemaan sen, miten monta askelta haluaa tunnissa liikkua (muun liikkumisen lisäksi).

Siis jos vaikka onkin käynyt kävelemässä tai juoksemassa itselleen asettamansa päivittäisen askelmäärän, niin loppupäivää ei ole hyvä pelkästään viettää sohvalla. Jos olen liikkumatta tunnin, niin kello muistuttaa että pitäisi jotain tehdä. Niinpä nousen ylös ja otan 350 askelta eli se on  askelmäärä jonka  olen itse valinnut. 

Kellossa on vielä joitain muitakin toimintoja, mutta mielestäni ei kuitenkaan mitään turhaa jota en käyttäisi. Siksikään en halunnut monipuolisempaa kelloa, koska tiedän kokemuksesta että jos laitteessa on kaikenlaisia hienouksia, niin minun ei tule niitä käytettyä.

Kaiken kaikkiaan olen jo viikossa liikkunut tosi paljon enemmän tämän kellon ansiosta ja todennut ettei tämä todellakaan ole mikään turhake. Parhaana päivänä olen kävellyt 

12.791 askelta ja keskimäärin 7624 askelta / päivä.

Olen ladannut google play-kaupasta Doro Companion -appin puhelimeeni ja sieltä on helppo seurata saavutuksiani. Pystyn näkemään ja vertailemaan tuloksia pitkältä ajalta.

Perampaa ja hyödyllisempää apuvälinettä liikkumisen lisäämiseen en olisi voinut hankkia!

💙💙💙

Kyllä kelpasi kulkea

Mukavaa uutta viikkoa kaikille!

Täksi päiväksi oli luvattu vesisadetta ja lähdin heti aamukahdeksan jälkeen kävelylenkille, kun tuntui epävarmalta millaiseksi sää kehittyy päivän mittaan. 

Ilokseni huomasin että kävelytiet olivat puhtaan lumesta ja ne oli hiekoitettu tosi tunnollisesti. Pakkasta ei ollut, mutta tuuli oli melkoinen. Muutamia pienempiä teitä ei vielä oltu hiekoitettu, mutta hyvin pääsin niilläkin liukastumatta kulkemaan kun oli nastakengät jalassa. Hiukan pirskotteli vettä, mutta hyvältä tuntui kun tuli tehtyä lenkki heti aamusta.

Kinokset ovat madaltuneet huomattavasti ja jos enemmän vesisadetta saadaan, niin pian on maa taas paljaana.

Pitäisikin ottaa tavaksi tehdä heti aamulla tuollainen lenkki. Tuntui että piristyin huomattavasti lenkistä. Askelien kerääminen on viime päivinä tullut minulle oikein intohimoksi.

Mikä tuon intohimon sai aikaan? Siitä kerron ensi kerralla.

💚💚💚

Asioita joita rakastan

Satu, Kukkapilli-blogista oli tehnyt mukavan tuntuisen postauksen, jossa aiheena oli "Asioita joita rakastan". Aivan kuten hänkin totesi, niin rakastaa-sana on ehkä hiukan liian voimakas minunkin mielestäni tähän. Ehkä ainakin omalle kohdalleni sopisi paremmin tykkään-sana. Tässä omat listaamani asiat aakkosjärjestyksessä. Kumma kun joihinkin kohtiin keksin vaikka kuinka monta vaihtoehtoa, mutta jotkut sitten taas jäivät kokonaan ilman.

A

Aamupala. Aamupala on päivän tärkein ateria sanotaan. Itselle se ainakin on niitä parhaita hetkiä päivässä, kun on noussut ylös, ja saa nauttia aamupalaa kahvin kanssa ja lehteä lukien.

B

Bokashi. Bokashi on erinomainen menetelmä valmistaa hyvälaatuista multaa ihan itse. Olen sitä käyttänyt jo muutaman vuoden ja parhaillaankin on kaksi satsia valmistumassa. Blogissani olen tuota menetelmää mainostanut useammankin kerran.

C, D

C-ja D-vitamiinit  otan purkista joka aamu. Syön monipuolisesti, mutta haluan varmistaa riittävän vitamiinimäärän saannin, joten siksi nämä. 

E

e-kirja . Olen tykästynyt e-kirjoihin, enkä aikoihin ole paperikirjoja lukenutkaan. Parhaillaan kuuntelen Joonatan Tolan kirjaa "Punainen planeetta". Hän kirjoittaa kivalla tyylillä omasta lapsuuden perheestään. Huomasin että hänellä on jatkoakin tähän kirjaan, joten sen kuuntelen ehdottomasti sitten kun saan tämän loppuun kuunneltua. Viime vuonna kuuntelin 69 kirjaa.

edit: Aloitin Tolan toista kirjaa, mutta se ei yltänyt mielestäni samaan tasoon kuin tuo ensimmäinen, joten jätin kesken.

F

Farkut. Farkut ovat olleet suosikkihousuni jo 60-luvun lopusta lähtien. Silloin niitä kutsuttiin nimeltä Jamekset. James taisi olla ainakin Suomessa ensimmäisten farkkujen merkki.

G

Geisha-suklaa. G:llä alkavaa sanaa oli vaikea keksiä. Ajattelin ensin kirjoittaa google, mutta sitten tajusin, että vaikka google tarpeellinen onkin, niin Geisha-suklaa maistuu kuitenkin paremmalle.

H

Huonekasvi. Tykkään kaikesta vihreästä sisustuksessa ja huonekasveja haluaisin vaikka kuinka paljon, jos vain olisi enemmän tilaa niitä varten. Nyt minulla on vain muutama kasvi ja nekin sellaisia ,jotka viihtyvät melkein minkälaisella hoidolla tahansa. Kesällä huonekasvini saavat tulla toimeen melkein omin nokkinensa kun viihdyn paremmin ulkona kasvavien kasvien parissa.

 

I

Ikkunat. Voisin valokuvata melkeinpä pelkästään ikkunoita, sillä niihin huomioni aina kiinnittyy kun jossain kuljen kuvaamassa. Ikkunoita on melkein minkä muotoisia ja kokoisia, yksinkertaisia ja koristeellisia, siinä niiden viehätys on.

J

Junamatkustus. Junalla matkustaminen on niin harvinaista herkkua saaressa asuvalle, että kun harvoin pääsee junaan niin nautin täysillä. Erityisen mukavaa on matkustaa yöjunalla ja nukkua hytissä. Junan vessoista en kuitenkaan tykkää.

K

Kahvi. Kahvi kuuluu aamuihini ja iltapäiviin, mutta illalla en kahvia juurikaan juo ellen sitten ole kyläilemässä ja siellä tarjotaan kahvia. Iltakahvittelun jälkeen on vaikeaa saada nukuttua. Vaikka kahvinjuontini rajoittuukin pariin mukilliseen päivässä, niin elämä ilman kahvia tuntuisi mahdottomalta.

L

Lapset ja lastenlapset. Heitähän ei voi olla rakastamatta. Lapsia minulla on kaksi ja lastenlapsia viisi. Kaikki nämä sijoittuvat ikävuosiin 10-48.

M

Mehikasvit. Mehikasveja minulla on sekä kotipihalla että mökillä. Ne ovat helppohoitoisia ja kivan näköisiä ja niitä on tosi helppo lisätä. Ihan ensimmäiset mehikasvien alut sain joskus 80-luvulla naapuriltani ja ne olivat alkuna nykyisillekin kasveilleni, joita kasvatan  kukkapenkissä, kivikossa ja ruukuissa.

N

Neulominen. Neulominen/kutominen on mielipuuhiani talvisin. Silloin syntyy sukka jos toinenkin. Mitään vaativampaa en ole edes yrittänyt tehdä, ihailen vaan Instagramissa toisten ihania neulepuseroita ym.

O

Ovet. Ikkunoiden lisäksi suosikkikuvauskohteisiini kuuluvat ovet. Ja erityisesti vanhojen kivikerrostalojen koristeelliset ovet herättävät kuvausintoni. Kun kävimme Helsingissä, niin löysin paljon hienoja ovia kuvattavaksi, mutta täällä Ahvenanmaalla niitä ei ole niin paljoa.

P

Porraskäytävät. Erityisen kauniita ovat mielestäni myös vanhojen kerrostalojen porraskäytävät. Niissä on kauniita kaiteita, koristeltuja seiniä ja lattiatkin ovat usein varsin kauniita.

Helsingissä käydessä yövyimme hotellissa jonka porraskäytävä oli erityisen kaunis.

Q -

R

Rakennukset. Kaikenlaiset rakennukset kiinnostavat minua. Olenkohan ollut aikaisemmassa elämässäni arkkitehti? Katson TV:stä kaikenlaiset talojen rakentamisesta kertovat ohjelmat. Rakennukset saavat olla moderneja tai vanhemman tyylisiä. 

Nythän keksin mikä sana tähän olisikin kuulunut minun laittaa, nimittäin rakennusinsinööri, sillä sellaistahan minä rakastan!

S

Syksy. Syksy on hieno vuodenaika ja tulee vuosi vuodelta minulle mieluisammaksi. Keltaiset lehdet näyttävät kauniilta, mutta niiden haravoiminen ei ole kovin hauskaa.

T

Talvi. Ei jää talvikaan jälkeen syksystä. Tykkään oikeastaan kaikista vuodenajoista enkä mitään niistä antaisi pois. Juuri nyt meilläkin on valtavasti lunta ja lisää on luvassa.

U

Ukonilma. Ukkosella on nautinnollista katsella ulos ikkunasta, enkä pelkää sitä salamointia ja jyrinää. Vaarallinenhan salama on jos se kohdalle osuu, mutta onneksi sellaista en ole joutunut kokemaan. Tuntuu uskomattomalta että ukonilma aiheuttaa niin voimakkaita jyrähdyksiä.

V

Vuoristomaisemat. Vuoristomaisemista tykkään melkeinpä yhtä paljon kuin merimaisemista. Aina matkoilla huomaan maisemissa ensimmäiseksi vuoret. No, niitä ei voi ollakaan huomaamatta, niin mahtavan näköisiä ne ovat.

X -

Y

Yhdessäolo/yksinolo. Kokoontumiset perheen tai ystävien kanssa ovat ihania ja niitä kaipaa silloin kun tapaamisten väli on venynyt turhan pitkäksi. Mutta yhtä lailla tykkään olla ihan itseksenikin, mutta en kovin pitkiä aikoja. 

Z -

Å

Åland - Ahvenanmaa on nykyinen kotipaikkani. Siitä olen tehnyt satoja postauksia tänne blogiin ja välillä tuntuu että kaiken olen jo kertonut mitä Ahvenanmaasta tiedän. Varmaan löytyy kuitenkin vielä sellaista, josta en ole kertonut. Pitääpä terästäytyä ja etsiä sellaisia kohteita täältä jotka voisivat kiinnostaa lukijoita.

Ä

Älypuhelin on uskollinen seuralaiseni missä vaan liikunkin. Siitä kuuntelen e-kirjoja, luen sähköpostit, hoidan pankkiasiat ja otan kaikki kuvat blogiin ja instagramiin. Sillä luen myös välillä uutisia. Joskus jopa soitan sillä jollekin. En kuitenkaan nauti puhelimessa puhumisesta  ja useimmiten lähetänkin viestin. Puhelimesta voin seurata kulkemani päivittäiset askelmäärätkin. Eli se on monipuolinen laite josta en ikinä voisi luopua. Joskus olen miettinyt pitäisikö laskea kuinka montaa kertaa päivässä otan puhelimen käteeni. Luku voisi olla aika suuri!

Tähän Ä-kohtaan olisin voinut yhtä hyvin laittaa äskettäin hankkimani älykellon. Siitä on myös tullut suosikkilaitteeni. Juuri minuutti sitten se muistutti minua että on aika nousta ylös tuolista ja liikkua. Ja kyllä olen liikkunutkin paljon enemmän sen jälkeen kun sen hankin. Eläköön älylaitteet!

Postauksen kaikki kuvat ovat täältä.

IHANAA PÄIVÄN JATKOA SINULLE!

💛💛💛

Puutarhaystäväni-kirja

Nyt tulee talven ja lumen keskelle kesäisempiä kuvia. Anun puutarha-blogissa

 oli kiva haaste nimeltään Puutarhaystäväni-kirja johon haluan tällä postauksella osallistua. Haasteessa kerrotaan hieman taustatietoa omasta puutarhasta.

Minun mökkipihaani ei voi puutarhaksi ehkä edes kutsua, mutta kun tykkään puuhailla pihalla, niin voin ehkä osallistua puutarha-haasteeseen kuitenkin.

Tässä tulevat vastaukseni ystäväkirjakysymyksiin:

Nimeni/nimimerkkini:  Kristiina K

Puutarhani nimi:  Pihallani ei versinaista nimeä ole, mutta kun mökkipaikan nimi on Villa Fräkenvik, niin olkoon piha myöskin saman niminen. Fräkenvik on muuten ruotsinnos sukunimestämme.

Puutarhani syntymäaika:  Mökki valmistui v. 1995 ja sen jälkeen aloimme pikkuhiljaa raivata aiemmin metsäistä tonttia toisenlaiseksi. Kiviä, kiviä ja taas kiviä on riittänyt.

Puutarhassani seikkailevat:  Perhe ja ystävät

Lempivärini puutarhassa:  Valkoinen, roosa ja sininen. Tosin nykyään olen tykästynyt yhä enemmän vihreään, kuten erilaisiin heiniin.

Lempityökalu: Kottikärryt. On aina yhtä ihanaa kärrätä täysi kottikärryllinen muhevaa multaa sinne missä sitä tarvitaan.

Lempipaikkani puutarhassa:  Se on kasvihuoneen ja lavakauluksien vieressä oleva pergola, josta näkee koko pihan ja mökin ja jossa voi vain istuskella tai nauttia vaikka päivällistä.

Näistä kukista/kasveista pidän hyvin paljon:  Siemenistä kasvatettavat unikot, varsinkin pioniunikot ovat kauniita, mutta kukkivat vain lyhyen aikaa. Erilaiset maanpeittokasvit miellyttävät myös silmääni. Uusin tulokas pihassani on kissanminttu jonka istutin viime kesänä. Siinä on kaunis vaaleanliilahtava väri ja siitä eivät kauriit tykkää, joten se saa rauhassa meidänkin pihassa kukkia.

Aina ihania ovat erilaiset heinät, joita lisäänkin aina sopiviin väleihin kukkapenkeissäni.

Näistä puutarhakirjoista pidän:  Eipä ole nyt nettiaikana paljoa tullut puutarhakirjoja avattua, vaikka niitä jokunen kirjahyllyssäni on. Puutarhalehdet kuitenkin kiinnostavat ja ostan tai lainaan niitä ahkerasti.

Hauskin puutarhapuuhani:  Uusien kasvien istutus on aina mukavaa. Mutta suurimman mielenkiintoni nykyään saa kompostointi. Viime kesänä ostimme uuden lämpökompostorin vanhan yksinkertaisemman lisäksi. Kotona kompostoin biojätteet Bokashilla. 

Ikävin puutarhapuuhani:  Se kun huomaa että jokin kasvi ei ollenkaan viihdy siinä paikassa johon sen olen istuttanut ja se pitää kaivaa ylös. Rikkaruohojen nyppiminen kukkapenkkiä ympäröivien kivien välistä ei myöskään paljoa innosta.

Rentoudun puutarhassani:  Kasvihuoneessa on monet kahvikupposet tullut nautittua samalla kun voi silmäillä tomaattien kasvua.

Onnistunein asia puutarhassani:  Ehdottomasti se kun J ympäröi kasvimaan lavakaulukset aidalla niin etteivät jänikset ja kauriit pääse nauttimaan vihreistä herkuista. Tuo aita näkyykin tämän postauksen viimeisessä kuvassa.

Asia jonka muuttaisin puutarhassani:  Tilaisin kuorma-autollisen multaa niin että saisin tarpeeksi paksun multakerroksen johon kylvää nurmikon siemenet. Nyt sitä on aivan liian ohut kerros eikä nurmikko kasva rehevänä ja vihreänä.

Unelmieni kevät:  Unelmieni kevät alkaisi jo maaliskuun lopulla. Silloin olisi kaikki lumi poissa, eikä sitä sitten enää tulisi lisää niin kuin usein käy.

Unelmieni kesä:  Kesällä saisi vuorotellen sataa ja paistaa, eikä liian helteistä olisi ollenkaan. Kaikki kasvaisi (paitsi rikkaruohot) ja kukoistaisi.

Unelmieni syksy:  Voisi todeta että kaikki kasvatukset onnistuivat hyvin ja ettei puista pudonneita lehtiä tarvitsisi haravoida, vaan ne lentäisivät itsekseen jonnekin muualle.

Unelmieni talvi:  Sopiva määrä lunta, joka peittäisi kaikki rumat näkymät. Eikä saisi olla niin kylmää että kasvit kärsivät.

Jos vuodessa olisi lisää pelakuu:  Tämä oli mielestäni outo kohta johon en osaa vastata mitään. Siinä tarkoitetaan varmaan että jos saisi vuoteen yhden kuukauden lisää, niin mitä sitten haluaisin?

Haaveilen:  Haaveilen tosi rehevästä puutarhasta, jossa olisi mukava käyskennellä ja ihailla kättensä töitä. Puutarhassa olisi erilaisia osioita ja penkkejä siellä täällä niin että aina löytyisi sopiva istuskelupaikka joko auringossa tai varjossa. Lisäksi olisi valoja niin että puutarha pimeälläkin olisi mielenkiintoinen ja kaunis katsella.

Hyvä olisi myös se jos puutarhaan paistaisi sekä aamu- että ilta-aurinko.

RAPSAKKAA PAKKASPÄIVÄÄ!

☃☃☃

Ei ihan onnistunutkaan

Aurinko paistoi tänään kauniisti ja viimeiset jouluun viittaavat jutut otettiin pois. Kuusi ja kyntteliköt meiltä lähtivät jo uudenvuodenpäivänä, mutta pihan ja terassin valonauhat olivat vielä paikoillaan.

Kuten kuvasta näkyy, lunta on meillekin tullut aika paljon. Viime päivinä on lämpötila kuitenkin ollut sen verran kylmä, että lumenluonti terassilta on jäänyt. Syksyn kukkaistutuksistakaan ei näy muuta kuin hiukan punaisia tupsuja lumen alta.

Tein käytävän kaiteen viereen jottei ihan hangessa tarvinnut rämpiä. Tästä osasta kaidetta olen jo valonauhan poistanut. Olimme kiinnittäneet ne nippusiteillä ja onnistuin irroittamaan ne aika helposti, vaikka kaiteiden päälläkin oli lunta. 

Kesähuoneen katolta on tippumassa kohta lisää lunta terassille ja aurinko on sulattanut hienoja jääpuikkoja räystäälle.

Aurinko lämmitti jo kivasti ja tein polun koko terassin mitalle. Kunhan hiukan lämpenee vielä, niin loputkin lumet saa poistettua.

Tai ei ihan kaikkea ehkä vielä sittenkään pois saa, kun paikoin on lumen alla kovia jääkokkareita joita ei pysty poistamaan ennenkuin ne alkavat sulaa.

Nyt kävi sitten niin etten saanutkaan valoja kokonaan pois sillä paikoitellen lamppujen johto oli jäätynyt kiinni, enkä uskaltanut sitä väkisin ruveta irrottelemaan. Laitoin jo irroitetut muovikassiin ja loppu nauhasta on vielä kaiteessa kiinni odottamassa jään sulamista.

Ihailin vielä auringon viime säteitä lumella. Kaunista on, vaikkakin kylmää. Meillä ei tosin ole sellaisia lukemia ollut kuin manner-Suomessa, mutta kun tuuli on ollut raaka, niin palella on saanut täälläkin. Supersäästä luin että kun meillä nyt on -13, niin tuntuu kuin olisi -19 eli aika paljon tuo tuuli vaikuttaa lämpimyyden tuntuun. 

Ensi viikolla maanantaina luvataan jo plussakeliä, joten ehkä silloin saan irroitettua loput valoista ja voin pakata ne joulukoristelaatikkoon.

KIVAA VIIKONLOPPUA!

💙💙💙

Vain kolme kuvaa kuukaudessa

HEI!

Uusi vuosi on pyörähtänyt käyntiin ja aloitan vuoden haastamalla lukijat osallistumaan haasteeseen, joka on saman tapainen kuin viime vuonna tekemäni. Tähän haasteeseen voi osallistua joko blogilla, tai Instagramissa, mutta miksei myös facebookin kautta. 

Jos tulet mukaan, niin kerro siitä täällä blogini kommenteissa, niin tiedän tulla katsomaan sinun kuviasi!

Viime vuonna haastoin lukijoita osallistumaan haasteeseen, jonka nimi oli Helmikuun kuvahaaste. Siinä kuvattiin K-kirjaimella alkavia kohteita joka helmikuun päivä.

Monilla kuitenkin oli aikapula, eivätkä he siksi ehtineet toteuttaa haastetta vaikka halua olisi ollut, joten tänä vuonna ajattelin tehdä haasteesta vähemmän haastavan.

Tein haasteesta tällä kertaa sellaisen että joka kuukausi julkaistaan kolme kuvaa. Kuvat saavat esittää vaikka mitä, mutta kuvan aiheen tulee alkaa meneillään olevan kuukauden nimen ensimmäisellä kirjaimella eli tammikuun kuvien aihe alkaa T:llä, helmikuun H:lla jne. 

Kuvat voivat esittää esim. maisemia, rakennuksia, tapahtumia, esineitä, eläimiä, ruokalajeja, juhlia........ 

Kun joka kuukausi julkaistaan vain kolme kuvaa, niin kiireisimmällekin on helpompi ehtiä mukaan. Ja kun lisäksi tietää jo etukäteen seuraavan kuukauden kirjaimen jolla kuvien aiheen tulee alkaa, niin on helpompi suunnitella kuvien ottoakin.

En tiedä saiko tästä selittelystäni mitään tolkkua, mutta kysymyksiä saa ja pitää esittää jos jokin jäi epäselväksi.

Nuo valitsemasi kolme kuvaa voit sitten näyttää meille muille kuukauden lopulla. Itse ajattelin näyttää omat kolme kuvaani aina kuun viimeinen päivä.

Eli nyt kuvaamaan kaikkea T:llä alkavaa.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA - GOTT NYTT ÅR!

💙💙💙