Sivut

maanantai 19. lokakuuta 2020

OLIPAHAN VIIKONLOPPU!


Enpä tiennyt torstai-aamuna mitä viikonlopulla tulisi tapahtumaan. Olin jo muutaman päivän tuntenut tuttuja kipuja rintalastassa, kylkiluissa ja selän puolella. Sehän oli TIETZEN-syndrooma johon olen saanut diagnoosin pari vuotta sitten.

Mikä on TIETZEN-syndrooma? Se on kylkiluiden ja rustojen tulehdus, joka tulee ja menee ilman että tiedetään mikä nuo kohtaukset laukaisee. Se voi olla erittäin kivulias, eikä salli oikein minkäänlaista asennon muutosta ilman että sattuu. Mikään asento ei ole hyvä, eikä makuullakaan oikein pysty olemaan. Kun taas nousee ylös niin hetken päästä on päästävä pitkälleen.

Syytä tähän sairauteen ei tunneta, eikä sitä voida parantaa. Oireita voi lievittää särkylääkkeillä. Itselläni on aikaisemmin ainakin hiukan helpottanut erilaiset venyttelyt ja rintakehää avaavat liikkeet, mutta nyt niistä ei ollut apua. Onneksi tämä tauti on vaaraton.

Tällä kertaa oireet olivat kuitenkin tavallista kivuliaammat. Ne säteilivät myös selkään lapaluiden seutuville. Särkylääkkeitä otin, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Koska Tietzenissä on hyvin samanlaisia oireita kuin sydänkohtauksessa, rupesin miettimään jospa kuitenkin olisi kyseessä sydänperäinen vaiva.

Sain heti ajan terveyskeskukseen, jossa otettiin EKG, joka oli kuitenkin ihan normaali. Särkylääkereseptin kanssa menin takaisin kotiin.

Kärvistelin iltaan saakka särkylääkkeitä napsien, mutta olo ei vaan helpottunut. Lisäksi oli tullut huonovointisuutta ja oksensinkin kerran. Kipu tuntui nyt myös ylävatsalla ja säteili vyötärön molemmin puolin. Kaikki tuoksut ja ruoan ajatteleminenkin sai voimaan pahoin.

Vihdoin päätin soittaa akuutille ja kysyä neuvoa mitä tehdä. Muutaman kysymyksen esitettyään sairaanhoitaja jonka kanssa puhuin, kehoitti tulemaan sinne. Ajoimme kaupunkiin keskussairaalaan ja pääsin tutkimuksiin. Useampi tunti niissä meni kun aina piti odottaa jotain tuloksia. Taas otettiin sydänfilmi, verikokeita ym. Korona-testikin otettiin.

Lääkäri päätti ottaa minut sisälle osastolle tarkempia tutkimuksia varten, mistä olinkin helpottunut.
 




Osastolla pääsin neljän hengen huoneeseen, jossa onneksi ei muita ollut, joten sain olla kuin yksityishuoneessa. Tippa laitettiin ja annettiin särkylääkettä tiheään tahtiin. Välillä tuntui että olo paranikin, mutta sitten kivut taas palasivat. Osasyy kipuihin oli tuo Tietzen, mutta se ei selittänyt vatsan kipuja ja pahoinvointia.

Olin CT-kuvauksessa., minkä jälkeen lääkäri uskoi että kivut johtuvat sappeen (vai oliko se sappitiehyeisiin) kertyneestä sakasta. Nesteytyksellä asian pitäisi hoitua. Pääsin kotiin ohjeella ottaa Buranaa ja Panadolia neljä kertaa vuorokaudessa ja jollei olo parannu niin uudestaan yhteys akuutille.

Kotona perjantain ja lauantain välinen yö oli yhtä tuskan taivallusta, sanoisinko suoraan että helvettiä. Kivut olivat kovat eikä helpotusta tullut mistään. Särkylääkkeet eivät auttaneet yhtään, yökötti, missään ei saanut oltua. Aamun koittaessa päätin että uudestaan sairaalaan on mentävä. Soitin sinne taas ja kehottivat tulemaan sinne. Kysyivät tarvitsenko ambulanssia, mutta J vei minut sinne. 

Samat toimenpiteet kuin edelliselläkin kerralla. Korona-testin otto oli nyt suorastaan kivulias, vaikka edellisellä kerralla ihan siedettävä. Negatiivista näytti nytkin. Enemmän verikokeita ja muuta. Vatsan palpoimista niin että on arka vieläkin. Nyt kipu tuntui selvästi sapen kohdalla, oikeassa kyljessä. Diagnoosin tekemistä vaikeutti varmaankin se että mulla oli sekä noita Tietzen-oireita että nämä vatsaoireet.

Tälläkin kertaa monen tunnin tutkimusten jälkeen päädyttiin siihen että minut otetaan osastolle.

 



Nytkin pääsin samaan huoneeseen kuin edelliselläkin kerralla ja muita ei ollut tälläkään kerralla. Tiesin jo rutiinit joten ei enää kaikki ollut yhtä uutta kuin edellisellä kerralla. En ole ollut aikaisemmin potilaana sairaalassa, jos ei lasketa kahta kertaa kun olen synnyttänyt.

Päivä meni enimmäkseen nukkuessa, sillä väsymys oli kova kun en kolmeen yöhön ollut pystynyt nukkumaan. Nyt piti olla myös syömättä kun ei tiedetty mitä tutmuksia vielä otettaisiin. Antibiootti aloitettiin ja ravinto tuli tippapullon muodossa. Vähitellen aloin jopa tuntea itseni nälkäiseksi, mitä tunnetta ei muutamaan päivään ollut ollut. Olinkin ollut kaksi päivää syömättä, sillä mitään ei pystynyt suuhunsa laittamaan.

Päivän kohokohta oli kun illalla sanottiin ettei tarvitse enää paastota ja kysyttiin mitä haluaisin syödä. Kun tarjotin tuotiin eteeni tuntui kuin siinä olisi ollut juhlaillallinen, vaikka ateria koostuikin juustovoileivästä, jogurtista, tuoremehusta ja teestä. Yritin syödä varovasti ja kuulostelin tuntemuksiani ettei vaan olisi taas ruoka tullut ylös.

Yö meni hyvin, heräsin vain muutaman kerran ja yhden kerran pyysin lisää kipulääkettä. Aamulla oli vuorossa aamupala ja aamutoimet ennen lääkärinkiertoa.

Lääkäri kertoi perusteellisesti mistä kivut johtuvat ja selitti vaikka mitä. Osa varmaan meni minulta ohi, mutta pääosin uskon sisäistäneeni mistä on kysymys.
Sain kahdet antibiootit kotona otettaviksi ja lisäksi särkylääkettä. Tulossa on vielä neljän viikon päästä tehtävä sapen ultraäänitutkimus.



Sunnuntaina pääsin kotiin parempikuntoisena kuin muutamana viime päivänä. Kovin hyvä vointi ei vieläkään ollut, mutta siedettävä. Apteekin kautta kotiin lepäilemään. Illalla jaksoin jo kiinnostua tv:stäkin, joten parempaa kohti toivottavasti ollaan menossa.

Yö meni hyvin vaikkakin särkylääkettä jouduin yölläkin kerran ottamaan.

Sairaalaan en välttämättä enää haluaisi, mutta kyllä täytyy kiittää sairaalahenkilökuntaa kaikesta hyvästä hoidosta ja huolenpidosta. Olette mahtavia, kiitos!

Uskon että tervehtyminen vie vielä muutaman päivän, sen verran kuitti olo vielä on. 


MUKAVAA UUTTA VIIKKOA!

💚💚💚

 

32 kommenttia:

  1. Voi apua, millainen viikonloppu Sinulla on ollut ja mitä kipuja ja koettelemuksia olet joutunut kokemaan! Toivottavasti kaikki on ohimenevää ja toivut pian. Vaikka hitaastikin, mutta varmasti ❤️Onneksi sait kuitenkin hyvää hoitoa ja kohtelua. Kuinka kiitollinen saakaan olla, kun taas on terve.
    Pikaisiin paranemisiin ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kovin mukava viikonloppu. Hoito ja huolenpito oli kyllä ihan parasta.
      Kiitos Maija<3

      Poista
  2. No ei ollutkaan mikään leppoisa sairaalareissu. Toivottavasti seuraavat "eka kertaa elämässä" - kokemukset olisivat sieltä positiivisemmasta päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei ollut. Sairaalahan melkein kävis hotellista jos ei olisi kaikkia kipuja ja epätietoisuutta siitä mistä on kysymys.Saisi tulla miellyttävämpiä "eka kertaa elämässä"-kokemuksia.

      Poista
  3. Kylläpä kuulostaa hurjilta nuo kivut! Toivottavasti nyt paraneminen on alkanut ja saisit kivut pois. Voimia sinne ja halaus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit uskoa ettei ne kivoja ollut. Parempaan päin ollaan menty ja toivon tietysti että antibioottikuurien jälkeen olo olisi niin kuin aina ennen. Uusiutumisen riski tietysti on olemassa.
      Kiitos Outi<3

      Poista
  4. Onpa ikävää! Toivottavasti olosi kohentuu ja kokemus on muisto vain. Onneksi sait hyvää hoitoa ja ei ollut koronaa. Paranemisterveisin Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Olo on jo huomattavasti paljon parempi ja tänään olen jaksanut olla ylhäällä melkein koko päivän. Sairaalan henkilökuntaa on kiittäminen.

      Poista
  5. Hui kurjuus :-(

    Nyt vain lepoa ja voimien keräämistä.
    Hienoa, että vointisi on parantumassa ja että kyse ei ole mistään vieläkin dramaattisemmasta.

    Paranemisia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitään ihmeempää en aio lähipäivinä tehdä, tassuttelen vaan tässä kotosalla ja popsin lääkkeitä. Onni todella ettei ollut kyse sydämestä.
      Kiitos Susanna<3

      Poista
  6. Voi miten ikävä viikonloppu sinulla onkaan ollut kovine kipuineen ja kaikkineen. Onneksi sait hyvää ja asiantuntevaa hoitoa ja syykin selvisi. Paljon tsemppiä Sinulle ja pikaista paranemista. Lepo on nyt varmasti tarpeen. 👍👍👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä yksi huonoimmista viikonlopuista elämässäni, tai ainakin kivuliaimmista. Hoito oli hyvää ja toipumista tapahtuu koko ajan. Levätään!

      Poista
  7. Herranjestas mitä olet kokenut ja kärsinyt ja olen ymmärtänyt, että nuo tuskat on aivan valtavat. Toivottavasti saat lääkkeistä helpotusta ja tällaista ei tapahdu enää. <3

    Halaus Kristiina. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos halauksesta.<3 Eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa paremmaksi tule.

      Poista
  8. Minullakin on ollut Tietzen-syndrooma ja tiedän sen olevan erittäin kivulias. Voi hyvin kuvitella kärsivänsä sydänkohtauksesta. Sinun kipusi kuulostavat kyllä moninkertaisilta. Toivottavasti olosi paranee, eikä moinen ruljanssi toistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samanlaiset on oireet tässä kuin sydänperäisissä oireissa. Onneksi tämä ei yleensä kestä kovin monta päivää. Kyllä se varmaan vielä tulee, mutta toivottavasti lievempänä.

      Poista
  9. Onpas kurjaa. Toivottavasti voit nyt jo paljon paremmin. Kuulostaa kyllä ihan kamalalta ja se, kun mikään ei oloa helpota. En ole aikaisemmin kuullut tästä oireyhtymästä ja kuulostaa ihan pelottavalalta. Pikaista paranemista Kristiina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mulla tuli kaksi vaivaa samalla kertaa, Tietzen ja sappikivut. Onneksi olo jo parempi, mutta ei normaali vielä.

      Poista
    2. Tosi hyvä juttu, että tutkittiin perusteellisesti ja selvisi. Olen kuullut, että sappikivet ovat todella tukalat, kipeät. Nyt vain toipumista!

      Poista
    3. Sapen ultraäänitutkimus on vielä ja niinkuin jo osastolta lähtiessä lääkäri kertoi, niin parin viikon päästä mulla on aika vielä kirurgian polille. Eiköhän asiat selviä ja parane!

      Poista
  10. No hui kamala sentään! Tietzenistä en ole aiemmin kuullut (eikä mun puolesta moista tautia tarvittaisikaan), mutta sappikipuja kokeneet on kertoneet, että kivut tosiaan ovat ihan helvetillisiä (tässä kohden mikään lievempi ilmaus ei riitä).

    Luojan kiitos sait asiantuntevaa ja ilmeisen asiallista kohtelua ❤️. Toivon, ettet joudu vastaavia viikonloppuja enää uudestaan käymään läpi vaan vaivat ymmärtää pysyä poissa ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä ollut minäkään Tietzenistä kuullut ennenkuin pari vuotta sitten sain sen diagnoosin. Luulen ettei se ole kovin yleinen. Sappikivut olivat tosi tuskalliset.
      Asiantuntemuksen ja kohtelun puolesta ei ole mitään huomautettavaa, hyvin pitivät huolta. Pidetään peukkuja ettei vaivat palaa.

      Poista
  11. Jopas oli kuulumisia kerrassaan! Tuollaisesta diagnoosista en ole aiemmin tiennytkään. Minulta on poistettu sappirakko, joten tuttua juttua nuo kivut ennen sappirakon poistamista. Pikaista toipumista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietzenin syndrooma ei taida olla kovin tunnettu. Saa nähdä jos lisätutkimukset sapen kohdalla antavat aihetta lisätoimiin. Leikksuksen jälkeen ei ainakaan tarvitsisi pelätä uutta kohtausta.

      Poista
  12. Oivoi, sun viikonloppu kuulosti superkurjalta :-( Toivottavsti voit jo paremmin eivätkä kivut ole enää palanneet. Mukavampaa loppuviikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se mukava ollut. Voin jo paremmin ja tänään tuli aika ultraan ja lopputarkastukseen.
      Oikein kivaa loppuviikkoa sinnekin<3

      Poista
  13. Voi Kristiina minkälainen viikonloppu sinulla on ollut <3 Ei kuulosta yhtään mukavalta joutua kivuissa sairaalaan makaamaan. Isälläni oli epämääräisiä kipuja sen jälkeen kun hänellä repesi aortta ja jouduttiin avosydänleikkauksessa laittamaan sinne stentti. Väläytettinin myös tuota Tietzenin syndroomaa kun kivut eivät hellittäneet ja ne eivät olleet sydänperäisiä. Toisaalta avosydänleikkaus on niin iso juttu, että varmasti "sisäosat" ovat kipeitä pitkään. Onneksi kipu helpotti eikä ole uusinut.

    Toivotaan ettei tilanne toistu sinulla ja todella hyvä, että sappi ultarataan.

    Pikaista toipumista Kristiina <3 ja parempaa vointia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, isälläsi olikin sitten jo tosi kyseessä! Tietzenin syndrooman oireet sopisivat moniin muihinkin sairauksiin, joten vaikeaa on varmaan lääkäreilläkin tietää mikä milloinkin on kyseessä. Sappi ultrataan 3.11.
      Kiitos Marjo<3

      Poista
  14. No olipa kurja viikonloppu!
    Toivottavasti tämä viikko ja nyt tuleva viikonloppu saavat sujua mukavammissa oloissa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli. Olo on jo hyvähkö, mutta väsyttää, mikä johtuu varmaan noista kahdesta antibiootista.
      Kivaa viikonloppua sinullekin!

      Poista