MYYSÄILLÄÄN

Flunssaisen ja huonosti nukutun yön jälkeen eilen aamulla vedin verhot auki. Ja ah ja voi, maisema oli niin valkaistunut. Poissa näkyvistä olivat tummuneet, liiskaiset lehdet jotka teiden pinnoilla maatessaan ovat suoranainen liukastumisvaara.

Sitä ne ehkä ovat vieläkin vaikka tuon valkoisen kuorrutuksen alta niitä ei näekään. Puiden oksillakin näkyi valkoinen kerros ja pakkasta oli pari astetta.

En ymmärrä miksi joku ei tykkää tällaisesta näystä.

En voisi kuvitellakaan viettäväni talvea etelässä ainaisessa kesässä. Voin käydä siellä lyhyellä matkalla, mutta kaipaan elämääni vuodenaikojen vaihtelua.

Asumme seudulla jossa talvet eivät aina ole valkoisia, vaan vettä sataa jopa ihan sydäntalvena. Se ei ole kovin mieltä ylentävää. Lunta pitää talvella olla. Ei voi olla kauniimpaa näkyä kuin kunnon talvi lumineen, niin kuin Lapissa.

Kun ollaan kaamoksessa, joka ei suinkaan ole yhtä tummaa pimeyttä, vaan jossa hienot hämärän sävyt saavat lumen valkoisuuden korostumaan. Toisinaan lumi näyttää jopa siniseltä oikeassa valossa.

Pohjoisen pakkaslukemat tosin ovat toisinaan niin hurjia, etten niistä välittäisi, mutta toisaalta täällä meren keskellä sää saattaa tuntua paljon mittarin näyttämiä asteita kylmemmältä kun melkein aina tuulee.

Meillä ei kaamosta ole, mutta päivien lyhyyden huomaa täälläkin. Siinäkin on oma viehätyksensä. Koskaan ei itsestäni tunnu masentavalta kun illat pimenevät aikaisemmin ja aikaisemmin. Päinvastoin. Silloin on lupa nauttia sisälläolosta ja myysäilystä. Myysäilyhän tarkoittaa ruotsalaisille samaa kuin tanskalaisille hyggeily, mutta suomen kielestä ei oikein tunnu vastaavaa tarkoittavaa sanaa löytyvän. Tai löytyyhän sentään, kotoilu.

Oletko muuten koskaan miettinyt mistä noita uusia sanoja ja sanontoja aina syntyy? Minä mietin useinkin ja mietin myös sitä että miten yht äkkiä ruvetaan sanomaan asioita eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi teettämisen sijaan sanotaan teetättäminen eli pidennetään alkuperäistä sanaa.

Mutta sitten taas nykyisin ei sanota pitkäjännitteinen vaan se on lyhennetty pitkäjänteiseksi. Ja näitä vastaavia esimerkkejä on enemmänkin.

Tarraudun aina kaikenlaisiin kieliopillisiin seikkoihin esim. uutisia kuunnellessani niin että itse uutinen saattaa jäädä kuuntelematta.

Nyt puolestani eksyin ihan aiheen ulkopuolelle, joten takaisin valkoiseen maisemaan.

  

Kun lumi, edes tällaisena ohuena kerroksena peittää maan, aistii hiljaisuuden. Tuntuu kuin lumi vaientaisi luonnon ja liikenteen melunkin. Ovatko linnutkin menneet piiloihinsa torkkumaan kun edes harakoita tai variksia ei näy. On ihan hiljaista.

Mutta niin kuin aina, ensilumi hävisi nopeasti. Tänään on taas nurmikko vihreänä ja pihan istutukset roikkuvat masentuneen näköisinä ja tummina. Kunhan sytytän kynttilän palamaan ulkolyhtyyn niin kaikki näyttää taas paljon mukavammalta.

Mutta vielä sitä lunta varmaan tulee meidänkin nurkille. Ainakin tammi-helmikuussa. Tai jopa toukokuussa, niinkin on käynyt.

Kärsitkö sinä pimeydestä ja lähtisit mieluummin etelän lämpöön?

 

MUKAVAA VIIKONLOPPUA, JOKO LUMELLA TAI ILMAN!

💙💙💙