Kävin sitten minäkin sen katsomassa, mutta mitä pidin?

Kävin sitten minäkin monien jahkailujen jälkeen tämän suurta suosiota saavuttaneen filmin katsomassa. Jokainen, jonka kanssa tästä elokuvasta olen puhunut, on kehunut sitä.

Saimme hyvät paikat elokuvateatterissa, joka oli puolillaan täynnä. Monta viikkoa tämä filmi on jo meidän paikallisessa elokuvateatterissa pyörinyt, joten suuren määrän katsojia se on täälläkin saavuttanut.

Ja miksei olisi, onhan tässä filmissä näkyvissä paljon tuttuja paikkoja Ahvenanmaalla asuville, on Merikorttelia, Jan Karlsgårdenia ja muita tuttuja paikkoja. Ja minulle kiva yllätys oli se, että filmissä poikettiin Turun vanhallasuurtorillakin  kauppaa tekemässä.

Jos vertaa tätä aiempaan tv:ssä näytettyyn Myrskyluodon Maija-sarjaan, niin näyttelijät olivat tässä lahjakkaita ja onnistuivat osissaan hienosti, kun taas tuossa aiemmassa versiossa näyteltiin amatöörivoimin, mikä jonkin verran laski sen filmatisoinnin tasoa.

Tässä uudessa versiossa ei tietenkään voitu kaikkia tv-sarjassa kuvattuja  tapahtumia kuvata, koska filmi oli jo näillä tapahtumilla pitkä, lähes kolme tuntia. Mielestäni sota-aikaa kuvaavaa osuutta olisi voinut supistaa, sillä siinä kohtaa tuli minulle pienoinen pitkästymisen tunne.

Näyttelijäsuoritusten lisäksi hienoa tietysti oli ahvenanmaalainen luonto, joka ei ehkä täällä asuvalle ole niin suuri kokemus kuin muualla asuvalle, näemmehän sen joka päivä.

Jos jotain negatiivista, tai ainakin ihmettelyä herättävää filmistä haluaisi mainita, niin minun mielestäni Maijan sukelteleminen ei oikein tuntunut istuvan sen ajan maalaisnaisen kuvaan. 

Ja toinen kummastelun aihe itselleni oli se, että miten se lehmä saatiin pysymään lypsävänä kallioisella luodolla, jossa ei näyttänyt olevan mitään syötävää sille ja se oli enimmän aikaa liekaan kytkettynä?

Kaiken kaikkiaan on sanottava, että olihan filmi mahtavan hieno. Uskon että minun silmissäni sen arvoa hiukan alensi se, että olen nähnyt vanhan version useamman kerran, joten juoni oli jo ennestään tuttu.

Jos en olisi nähnyt tuota vanhaa Myrskyluoto-sarjaa, niin olisin varmasti antanut tälle elokuvaversiolle 10+ arvosanan, mutta nyt ehkä 9+.

OLETKO SINÄ NÄHNYT TÄMÄN FILMIN?

💙💙💙

Miten lisätä positiivisuutta elämään?

Siinäpä viisaita sanoja, kun vaan aina osaisi muistaa tuon.

Tuo yllä oleva mietelause ja muutama muukin löytyy tästä kirjasta, jonka hankin pari päivää sitten. Siihen on tarkoitus kirjoittaa päivittäin iloa tuottaneet asiat, joiden ei tarvitse olla maailman suurimpia ja mahtavimpia, vaan mitä vaan mistä olet saanut iloa ja kokenut tyytyväisyyttä.

Kirjan alussa on esimerkkejä siitä, mitä voisi kirjoittaa eli ihan tavallisia pieniä asioita, kuten "puhtaat lakanat sängyssä", "puhelu äidin kanssa" jne.

Kirjassa on varattu tilaa kolmelle asialle päivässä, mutta jos enemmänkin ilonaiheita päivää kohti löytyy, niin voi jatkaa seuraavaan päivään. Kirja on paksu, ja kun joka sivulle mahtuu neljän päivän asiat, niin pitkälle se riittää.

Itse olen kirjannut joka päiväisten  tapahtumien lisäksi myös keräämäni askeleet.

Olen ottanut tavaksi kirjoittaa ylös päivän kivat asiat ennen nukkumaan menoa. Näin siitä on muodostunut joka päiväinen iltarutiini, jonka muistaa tehdä. 

Kirjasta löytyy runsaasti tilaa myös muille muistiinpanoille.

Oliko kallis ostos? No ei mielestäni ollut sillä maksoi 9,90€. Mistä ostin? No Clas Ohlsonilta.

POSITIIVISTA PÄIVÄÄ!

💛💛💛

Kuinka suuri merkitys on hotellilla matkakohdetta valittaessa?

Olen usein miettinyt mikä matkustamisessa on tärkeää. Matkakohde tietysti on yleensä se ensimmäinen asia mikä valitaan. Itselle ei useinkaan ole jokin tietty kohde se tärkein valintakriteeri, vaan useimmiten ehdolla on ollut muutama saman tapainen kohde.

Sitten kun sitä halutuinta ruvetaan valitsemaan, niin aika tärkeää on se, miten kauan sinne kestää matkustaa ja mitä se maksaa.  Matkakohteessa pitää tietysti olla nähtävää, tekemistä ja kivoja ruokapaikkoja. Jos tykkää osallistua järjestetyille retkille, niin ne voivat olla yksi matkan houkutuksista, samoin ostosmahdollisuudet.

Olemme muutaman kerran lomailleet Thaimaassa ja lentomatka sinne on ollut yhtä tuskaa. Matka taisi kestää jotain kymmenen tai yksitoista tuntia  ja siinä oli kyllä kestämistä. Paitsi että jalkani ovat aina levottomat kun joutuu hiukankin kauemmin istumaan paikoillaan, niin ahtaat penkkirivien välit tekevät mahdottomaksi sen että saisi suoristettua jalkojaan välillä. Ja minä olen sentään lyhyt, en voi kuvitellakaan miten hankalaa pitkän ihmisen on istua paikoillaan pidempiä aikoja.

Lentokoneen käytävillä olikin koko ajan jaloittelevia matkustajia.

Ehkä tuon pitkän lentomatkan vaivat korvautuivat sillä, että perillä meitä odotti ehkä paras hotelli missä olemme koskaan yöpyneet. Tervetuliaistoivotuksena hotellihuoneessa oli hedelmiä täynnä oleva vati ja kuohuviinipullo.

Huone oli upea ja siitä pääsi suuret lasiovet avaamalla suoraan uima-altaalle. Ei tarvinnut kävellä askeltakaan, vaan voi pulahtaa suoraan veteen. Allas oli kivan mallinenkin, sillä se oli rakennettu siten, että siinä pystyi uimaan ympäri  takaisin omalle huoneen ovelle.

Hauska yksityiskohta oli se, että huoneeseen pystyi tilaamaan vaikka illallisen jos ei halunnut mennä hotellin ravintolaan syömään. No, se ei sinänsä ole kovinkaan ihmeellistä, mutta kun olimme tehneet tilauksen ja ateria oli valmiina, niin terassin ovelta kuului koputus. Avattuamme oven näimme tarjoilijan, joka oli pukeutunut perinteisen thaimaalaisesti ja hän oli tullut pienellä veneellä uima-allasta pitkin ja toi näin ruoan meille. Näky oli aika hieno ja toi oman kivan lisän ateriointiin.

Tuossa hotellissa jokaiseen huoneeseen kuului oma pieni ulko-alue aurinkotuoleineen, eikä siihen nähnyt muualta kun kasvillisuutta oli istutettu sopivasti, mutta kuitenkin niin että auringostakin pääsi nauttimaan.

Auringosta olen nauttinut liiankin kanssa, ja nyt eivät aurinkolomat enää houkuta. Sain nimittäin ihooni ns. aurinkokeratoosin. Tai sellaisena sitä aluksi hoidettiin. Myöhemmin otettiin näytepala toisesta korvalehdestä ja tulos osoittautui basalioomaksi eli tyvisolusyöväksi. Se ei onneksi ole etäpesäkkeitä lähettävä syöpä ja se pystyttiin poistamaan kokonaan. Tästä lähtien tulen käyttämään aurinkovoidetta ahkerasti ja aion hankkia jonkinlaisen aurinkohatunkin joka ainakin pihatöitä tehdessä täällä kotimaassakin on tarpeen. Aurinkoa en ole ottanut enää moneen vuoteen. Ja viimeisestä aurinkolomastammekin on jo tosi monta vuotta, eikä tuo yllä oleva kuvakaan ihan tuore ole.

Nyt meillä kummallakaan ei ole voimassa olevia passeja, emmekä kai sellaisia enää hankikaan, sillä jos vielä ulkomaille matkustamme, niin useimpiin maihin pääsee henkilötodistuksella ja kotimaahan vielä ilman sitäkin. Ja paljon katsomista riittää täälläkin.

MUTTA HOTELLIN PITÄÄ OLLA HYVÄ. SEN VARMAAN JO ARVASITKIN LUETTUASI POSTAUKSENI :)

💛💛💛

10 iloa tuottavaa asiaa juuri nyt

Nadine oli Via Per Aspera Ad Astra-blogissaan listannut kymmenen asiaa jotka ilostuttavat juuri nyt. Idea oli mielestäni niin hauska että halusin itsekin tehdä samanlaisen listan omista iloa tuottavista asioista juuri nyt.

1. Yllä olevassa kuvassa näkyykin yksi tällä hetkellä iloa tuottava asia. Nimittäin

 näin kun kevät on jo melkein ovella, niin heti rupeavat puutarhalehdet kiinnostamaan.

Vielä muutama viikko sitten ei ollut mitään kiinnostusta niiden selailuun, mutta kummasti tuo innostus vaan nostaa päätään kun ollaan kohta jo helmikuun lopussa.

2. Toinen iloa tuottava asia on lumien ja jäiden sulaminen. Tänä talvena ollaan saatukin kipitellä nastakengillä jatkuvasti ja jos on ollut meno johonkin sellaiseen paikkaan, johon nastakengillä ei voi mennä, niin kyllä on olo tuntunut turvattomalta kun tavallisilla kengillä yrittää pystyssä pysyä.

3. Lintujen visertely, varsinkin aamuisin, on aina yhtä riemukas kevättalven merkki. En tiedä löytävätkö linnut jo nyt luonnosta enemmän syötävää, sillä tuntuu ettei talipallojen menekki enää ole yhtä suurta kuin aikaisemmin talvella.

4. Kesän kasvatusten suunnittelu. Jokakeväinen mukava juttu on se kun saa suunnitella mitä rupeaa kasvattamaan kasvihuoneessa ja lavoissa. Mitään siemeniä en ole vielä hankkinut ja taitaa mulla vielä olla muutamia pusseja viimevuotisiakin siemeniä tallessa. En esikasvata mitään, vaan kaikki mitä kasvatan on sellaista minkä voi kylvää suoraan maahan tai kasvihuoneeseen. Unelma olisi että olisi jokin lämpötilaltaan sopiva, suuri ja valoisa tila, jossa voisi esikasvattaa taimia.

5. Uusi harrastus. Viikko sitten aloittamani postcrossing-harrastus, josta kerroinkin edellisessä postauksessani, on nyt mielessäni melkein koko ajan. Odotan malttamattomasti että ensimmäiset lähettämäni kortit tulevat perille. Ne ovat nyt olleet matkalla viime viikon torstaista lähtien.

6. Liikkumisen lisääntyminen. Liikkumiseni on uuden älykellon myötä lisääntynyt roimasti. Paitsi että liikkumisen lisääminen vaikuttaa fyysisesti, niin olen huomannut sen vaikutuksen myös mielialaan. Tunnen itseni paljon pirteämmäksi ja jaksavaisemmaksi.

7. Kahvittelu. Kahvihetket ovat aina mukavia, tapahtuivatpa ne ulkona, kotona sisällä, ystävän kanssa, tai jossain kahvilassa. Ikivanha kahvinkeittimemme rupesi reistailemaan ja sammutti itsensä vaikkei kahvi ollut vielä ollenkaan ehtinyt tippua valmiiksi. Niinpä edessä oli uuden keittimen hankinta. Moccamaster on meillä ollut jo ties kuinka kauan keittimen merkkinä ja samaan merkkiin päädyimme taaskin.

Menimme niitä katsomaan kolmeen eri liikkeeseen ja lopulta näimme tämän ihanan värisen keittimen erään kaupan hyllyllä. Hyllyllä oli monta pahvilaatikkoa joissa oli tämän merkkisiä keittimiä, mutta eipä ollut juuri tätä väriä, eikä sitä heidän varastostaankaan löytynyt. Kysyimme saisiko tämän esillä olleen keittimen ostaa kun halusimme juuri sen värisen ja se onnistui. Saimme tingittyä hinnasta 20€ kun tämä oli ollut esillä. Tyytyväisin mielin ajelimme kotiin ja sijoitimme tämän kaunokaisen paikoilleen. Tietysti piti heti keittää kahvit sillä. Toivottavasti tämä kestää yhtä kauan kuin edeltäjänsä. Takuuaika on kymmenen vuotta.

8. Ensimmäiset kevätkukat. Kevään ensimmäiset kukat ovat aina suuri ilonaihe. Ensimmäiset ilmestyvät yleensä jo melkein lumen keskelle. Vielä en ole sattunut niitä näkemään, mutta kohta varmaan sekin onnistuu.

9. Valon lisääntyminen. Päivät ovat jo pidentyneet huomattavasti ja pari kertaa olemme jo saaneet muuttaa ajastimeen kesähuoneen lamppujen syttymis-ja sammumisaikoja.

Kohta taitaa olla niin valoisaa, ettei niitä enää tarvitse sytyttää ollenkaan. Saavat kuitenkin olla koristamassa kesähuonetta myös kesällä, vaikka valoa niihin ei laitetakaan.

10. Viherkasvit. Kevään lähestyessä katselee viherkasvejaankin eri tavalla kuin talvella jolloin ne usein, ainakin minulla, ovat hiukan nuupahtaneita ja pölyisiäkin. Jollain tavalla ne kuitenkin ovat selvinneet talven yli ja nyt kun olen suihkuttanut ne, ja vaihtanut uudet mullat ,on vihreys lisääntynyt huomattavasti ja uusia heleän vihreitä varsia näkyy siellä täällä.

MITÄ ILON AIHEITA SINULLA ON TÄLLÄ HETKELLÄ?

💚💚💚

Postcrossing - mitä se on? - Postcrossing, vad är det?

Kaipaatko uutta harrastusta, jota voit harrastaa omaan tahtiin? Siihen voit käyttää paljon aikaa, tai sitten tosi vähän; ihan niin kuin sinulla riittää aikaa ja halua.

Oletko kuullut postcrossingista? 

Postcrossing sai alkunsa v. 2005 portugalilaisen Paulo Magalhaesin toimesta.

Minäkin harrastin n. 10 vuotta sitten postcrossingia, mutta sitten jostain syystä lopetin. Olin jo lähettänyt satoja kortteja maailmalle ja saanut yhtä monia itselleni. Harmittaa että olen poistanut silloisen tilini, olisinhan voinut jatkaa sen kanssa nytkin. Mutta nyt siis aloitin ihan nollasta.

Nyt tuo vanha harrastukseni herätti kiinnostukseni taas ja menin Suomen postcrossingyhdistyksen sivuille , joissa kerrotaan mm. miten tässä harrastuksessa pääsee alkuun. Luin itse ohjeet, sillä kymmenessä vuodessa olin jo unohtanut miten tämä tarkalleen toimii.

Postcrossingsivuston kieli on englanti, mutta itselleni, keskikouluenglannin lukeneelle, ei ole tuottanut vaikeuksia selvitä sivuston käytöstä. 

Letar du efter en ny hobby som du kan göra i din egen takt? Du kan lägga ner mycket tid på det, eller väldigt lite; precis som du har tid och lust. Har du hört talas om postcrossing? Postcrossing startades 2005 av portugisen Paulo Magalhaes. 

Jag gjorde också postcrossing för ungefär 10 år sedan, men sedan slutade jag av någon anledning. Jag hade redan skickat hundratals kort till världen och fått lika många till mig själv. Det är synd att jag raderade mitt konto då, jag kunde ha fortsatt med det nu också. Men nu börjar jag om från början. Nu har den gamla hobbyn väckt mitt intresse igen och jag gick till Finlands Postcrossingförbunds webbplats, som bland annat berättar hur man kommer igång med den här hobbyn. Jag läste instruktionerna, för på tio år hade jag redan glömt hur det här fungerar exakt. Språket på Postcrossing-webbplatsen är engelska, men för mig, som studerade engelska på gymnasiet, har det inte orsakat några svårigheter att förstå hur man använder webbplatsen.

Postcrossingiin liittyminen eli rekisteröityminen:

- valitse itsellesi haluamasi nimimerkki, kirjoita oma osoitteesi ja halutessasi

  muutama sana itsestäsi julkiseen profiiliin. Huom. osoitteesi ei ole julkisesti 

  luettavissa!

- kun olet rekisteröitynyt voit pyytää ensimmäisen osoitteen johon lähetät

  kortin. Sivusto arpoo tällöin sinulle yhden osoitteen satojentuhansien joukosta.

  Siihen osoitteeseen lähetät ensimmäisen korttisi.Osoitteen lisäksi saat

  ID-eli tunnistenumeron joka sinun pitää kirjoittaa korttiin. Tähän ID-numeroon

  perustuu postcrossing-korttien kierto.

- kun korttisi saapuu määränpäähän, sen saaja kirjautuu sivulle ja rekisteröi

  kortin käyttäen siinä lukevaa ID-numeroa. Rekisteröinnistä saat sähköpostiviestin

  ja vastaanottajan tervehdysviestin.

- sitten on jännityksen paikka, sillä korttisi perille meno tarkoittaa sitä, että

  pian sinä saat postia jostain päin maailmaa.

- kun sinä saat kortin, sinä kirjaudut sivuille, naputtelet ID-numeron ja lähetät

  terveisiä lähettäjälle. Näin ketju jatkuu, yhdistäen ihmisiä ympäri maailman.

Tällä hetkellä postcrossingissa on yli 800.000 jäsentä 208:ssa maassa. Sivustolta näin että Ahvenanmaalla on 41 postcrossingin harrastajaa, muualla Suomessa 16.479.

Gå med i Postcrossing eller registrera dig: - välj ett smeknamn, skriv din egen adress och, om du vill, några ord om dig själv i din offentliga profil. Obs: din adress är inte läsbar för allmänheten! - när du har registrerat dig kan du begära den första adressen du ska skicka kortet till. Webbplatsen kommer då att dra en adress åt dig av hundratusentals. Du skickar ditt första kort till den adressen.

Utöver adressen får du ett ID, eller identifikationsnummer, som du måste skriva på kortet. Cirkulationen av Postcrossing-kort baseras på detta ID-nummer. - när ditt kort anländer till sin destination loggar mottagaren in på webbplatsen och registrerar kortet med ID-numret på det. 

Du får ett e-postmeddelande och ett hälsningsmeddelande från mottagaren vid registreringen. - sedan är det spänningen, eftersom ankomsten av ditt kort innebär att du snart kommer att få post från någonstans i världen. - när du får kortet loggar du in på webbplatsen, skriver in ID-numret och skickar hälsningar till avsändaren. 

Och så fortsätter kedjan och förbinder människor över hela världen. För närvarande finns det över 800 000 medlemmar inom postcrossing i 208 länder. Från webbplatsen såg jag att det finns 41 postcrossing-entusiaster på Åland och 16 479 i resten av Finland.

Minä liityin postcrossingiin neljä päivää sitten ja postitin saman tien ensimmäiset korttini. Sain järjestelmän kautta viisi nimeä ja osoitetta joihin lähetin kortit. Yksi kortti lähti Hollantiin, toinen Saksaan, kolmas Amerikkaan, neljäs Taiwaniin ja viides Kiinaan.

Ennen kuin valitsin vastaanottajille kortit, kävin tutustumassa heidän profiileihinsa. Profiilissa voi esittää mahdollisia toivomuksia siitä minkälaisia kortteja toivoo. 

Itse kerroin omassa profiilissani että tykkään majakkakorteista, luontokorteista, kasvikorteista, puutarhoista, rakennuksista, ovista ja ikkunoista.

Nyt odotan että ensimmäiset kortit tulevat pian perille.

Kuvassa olevaan, minulla ennestään olleeseen laatikkoon, rupean saamiani kortteja keräämään. Nyt siihen mahtuvat vielä nekin kortit jotka minä tulen lähettämään maailmalle.

Tässä harrastuksessa kivointa on minun mielestäni se kaikki toiminta jota tässä saa harrastaa, eli korttien rekisteröiminen ja toisten harrastajien korttien katseleminen. Omalle postcrossingseinälle tulevat näkyviin saamani kortit sitä mukaa kun niitä rekisteröin. 

Jag gick med i Postcrossing för fyra dagar sedan och skickade direkt mina första kort. Jag fick fem namn och adresser genom systemet som jag skickade korten till. Ett kort gick till Holland, ett annat till Tyskland, ett tredje till Amerika, ett fjärde till Taiwan och ett femte till Kina. 

Innan jag valde korten för mottagarna gick jag till deras profiler. I profilen kan du göra eventuella önskemål om vilken typ av kort du vill ha. Jag sa själv i min egen profil att jag gillar fyrkort, naturkort, växtkort, trädgårdar, byggnader, dörrar och fönster. Nu väntar jag på att de första korten ska komma snart. I lådan på bilden, som jag redan hade, ska jag börja samla de kort jag har fått. Nu kommer den också att få plats med de kort som jag ska skicka ut i världen. Enligt min mening är det roligaste med den här hobbyn alla aktiviteter som man kan göra här, dvs. registrera korten och titta på andra entusiasters kort. Korten jag får kommer att synas på min Postcrossing-vägg allt eftersom jag registrerar dem.

Jos harrastaisi postimerkkien keräilyä, niin tämän harrastuksen kautta niitä saisi kivasti kerättyä. Itse en merkkejä kerää, mutta kun kävin niitä ostamassa, niin ihailin niiden kauneutta. Tuo mehiläismerkkikin on aivan ihana.

Jos tästä harrastuksesta jotain negatiivista haluaa sanoa, niin se on ehdottomasti tosi korkeat postimaksut. Hirvittää kyllä se, että eurooppaan menevien korttien postimaksu on 3€, samoin muualle maailmaan. Kotimaahan kortti menee 2,70 eurolla. Onneksi liittymällä jäseneksi Suomen Postcrossingyhdistykseen voi postimerkkejä ostaa paljon halvemmalla.

Kortteja sitä vastoin voi saada hyvinkin halvalla. Ostin itse kirpparilta kauniita (ks. ylimmäinen kuva) , ensiluokkaisessa kunnossa olevia kortteja edullisesti. 20 kpl kortteja maksoi yhteensä vain 2€.  Ennen kuin älysin etsiä kortteja kirpparilta ostin viisi korttia ruokakaupasta ja siellä niiden hinta olikin sitten ihan toista luokkaa. Jopa postista sain ostaa halvemmalla kortteja, kuin sieltä.

Onneksi tässä harrastuksessa voi lähettää kortteja niin harvakseltaan kuin itse haluaa, tai ehtii. 

MAHTAAKOHAN JO HUOMENNA ENSIMMÄINEN LÄHETTÄMÄNI KORTTI TULLA PERILLE

Om du är frimärkssamlare skulle du kunna samla dem genom den här hobbyn. Jag samlar inte själv på frimärken, men när jag skulle köpa dem beundrade jag deras skönhet. Det där bifrimärket är helt underbart. 

Om det finns något negativt att säga om den här hobbyn så är det definitivt det riktigt höga portot. Det är hemskt att portot för kort till Europa är 3 euro, och detsamma gäller för andra platser i världen. Ett kort till Finland kostar 2,70 euro. Men är man medlem i Suomen Postcrossingyhdistys får man köpa frimärk mycket billigare. Kort, å andra sidan, kan köpas väldigt billigt. Jag köpte vackra (se den översta bilden) kort i förstklassigt skick på en loppmarknad till ett bra pris. 20 kort kostade totalt bara 2 euro. Innan jag tänkte på att leta efter kort på en loppmarknad köpte jag fem kort i en mataffär och priset där var helt annorlunda. Jag kunde till och med köpa kort billigare på postkontoret än där. Som tur är kan man inom den här hobbyn skicka kort så sällan man vill eller har tid med. 

KANSKE DET FÖRSTA KORTET JAG SKICKAD KOMMER IMORGON.

💚💚💚