 |
Olen äänikirjojen uskollinen kuuntelija ja tämänkin vuoden aikana olen kuunnellut jo kolmisenkymmentä kirjaa. Välillä tuntuu ettei tahdo löytää oman maun mukaista kirjaa ja aloitan jonkin kirjan kuuntelun, mutta hetken kuunneltuani lopetan kuuntelun. Kuuntelun lopettamiseen voi olla monta syytä, kuten lukijan ääni tai tapa ääntää joitakin sanoja. Harmittavimpaa on se, jos lukija ääntää henkilön nimen väärin. Se pistää korvaan niin ettei kuuntelua voi jatkaa kun tuo asia vie kaiken huomion. Välillä löytyy niin mielenkiintoisia kirjoja että se on kuunneltava miltei yhdeltä istumalta. Näin kävi ylläolevan kirjan kanssa. Se on ruotsalaisen Moa Herngrenin kirjoittama RUOTSALAINEN AVIOERO, joka on kuvaus avioeroa läpikäyvästä pariskunnasta. Mielenkiintoisen juonesta tekee se, että kirjassa annetaan kummallekin osapuolelle mahdollisuus kertoa prosessista omalta kannaltaan katsottuna. Ensin puhuu Bea ja hänen ajatuksiinsa on helppo yhtyä ja hän saa ainakin minun sympatiani. Mutta kun puheenvuoron saa toinen osapuoli Niklas, ei enää tiedä kumman puolella asiassa olisi. En ole vielä kuunnellut kirjaa loppuun, joten en tiedä miten se päättyy. Äänikirjan lukija sopii tähän kirjaan paremmin kuin hyvin, eikä mikään hänessä ärsytä, joten innolla haluan kuunnella kirjan loppuun. Katsoin jo olisiko samalla kirjailijalla muitakin kirjoja kuunneltavaksi, mutta ainakaan minun käyttämästäni äänikirjapalvelusta niitä ei löytynyt. |
 |
Ihan toisenlainen on tämä Heikki Hietalan kirja TUHKAT. En ole erityinen humorististen kirjojen ystävä ja tämäkin meinasi jäädä aloittamatta sen vuoksi. Olihan siinä humoristisiakin kohtia, mutta paljon muuta myös. Kirja kertoo Pekasta jolla on vastuullinen työ, joka viekin suuren osan hänen ajastaan. Pekan isä on asunut vuosia Espanjassa eikä Pekka juurikaan ole kanssakäymisissä hänen kanssaan. Isän yllättävä puhelu kuitenkin muuttaa Pekan elämän suuresti ja hän lähtee Espanjaan asioita selvittämään ja ottamaan selvää miksi isä haluaa tavata hänet. Tämä kirja on saanut huippupisteitä äänikirjojen kuuntelijoilta ja hyvä oli että minäkin luin noita arvosteluja ja ne saivat minut kiinnostumaan siitä. Annoin itsekin täydet pisteet kirjalle. |
 |
Kolmas huippupisteet, niin minulta, kuin muiltakin kuuntelijoilta, sai tämä Dirie Warisin ja Cathleen Millerin kirjoittama kirja AAVIKON KUKKA. Siinä kirjailija kertoo omakohtaisista kokemuksistaan. Kirjassa kuvataan miten Somaliassa syntynyt tyttö aiotaan naittaa jo 13-vuotiaana vanhalle miehelle. Tyttö karkaa kotoa ja päätyy lopulta kotiapulaiseksi Lontooseen. Kun eräs valokuvaaja kiinnittää häneen huomionsa, hänen kasvonsa näkyvät kohta lehtien kansissa ja hänestä tulee maailmankuulu huippumalli. |
Onko joku näistä kolmesta kirjasta sinulle tuttu? Kaikki nämä kirjat löytyvät tietysti myös paperisina.
💜💜💜
Ensinnäkin kiitos kirjavinkistä, otin kuvakaappauksen Ruotsalaisesta avioerosta tulevia lukuhetkiä varten.
VastaaPoistaOlen yrittänyt kuunnella kirjoja moneen otteeseen eikä se tunnu onnistuvan. Lieko keskittymiskyvyn puutetta vai mitä. Paremmin on sujunut lukeminen puhelimella, mutta sitten on tullut vastaan se etten haluaisi käyttää puhelinta yhtään enempää kuin mitä nyt eli luen nyt sitten edelleen konkreettisia kirjoja. Lomamatkoille olen ottanut kuukauden jakson BookBeatia, sillä silloin voi rauhassa etsiä mieleistä lukemist - ja juu, minäkin jätän kesken heti ellei kirja miellytä.
Samaistun sinuun huumorikirjoissa, ei tunnu omalta jutulta.
On kyllä ihanaa, että kirjat ovat läsnä vahvasti arjessa :)
Suosittelen kyllä tätä ruotsalaiskirjaa. Minäkin ensin luin puhelimella, mutta kädet väsyy kun puhelinta pitää pitää kädessä, samoin käy paperikirjojen kanssa. Minä nimittäin haluan lukea/kuunnella makuuasennossa. En käytä korvakuulokkeita vaan kuuntelen ihan "suoraan" puhelimesta.
PoistaIlman kirjoja ei voisi elää!
Se on niin totta, että nimien väärin ääntäminen harmittaa. Etenkin, jos se on vaikkapa päähenkilön kotipaikka tai jonkun henkilön nimi, joka esiintyy kirjassa vähän väliä. Joskus olen sisulla kuunnellut loppuun asti, kun olen halunnut kuunnella tarinan, mutta kyllä se riepoo :-D
VastaaPoistaKiitos vinkeistä. Aavikon kukka on tuttu blogeista ja tutun lukemana, mutta en ole sitä itse vielä lukenut.
Kun sen väärän ääntämisen kuulee, niin siihen jää väkisinkin kiinni ja se toden totta häiritsee. Aavikon kukka oli tosi hyvä ja ajatuksia herättävä, vaikka kirjan nimi onkin aika "hömppämäinen".
PoistaMinäkin olen himo äänikirjojen kuuntelija. Aavikonkukan olen kuunnellut,tosi mielenkiintoinen.Pitääpä kuunnella seuraavaksi tuo Ruotsalainen Avioero,kun niin hyvät kehut annoit.
VastaaPoistaMukavia kuunteluhetkiä sinulle🥰
Ruotsalaisesta avioerosta voi myös saada erilaisen alkuvaikutelman kirjan kannesta päätelle, mutta on aika hieno teos.
PoistaKiitos, samoin sinulle!
Aavikon kukan olen lukenut. Paikoin hyvin pysäyttäviä asioita. Hienoa, että Dirie Waris lähti ajamaan tärkeää asiaa.
VastaaPoistaOn kyllä kunnioitettavaa että tarttui asiaan ja toivottavasti saadaan pikku hiljaa muutoksia näihin asioihin.
PoistaEn ole lukenut noita kirjoja, huom! lukenut. Haluan kirjat lukea paperisina, olen niin vanhanaikainen. En myöskään pystyisi keskittymään kahteen asiaan samaan aikaan, joten en pystyisi vaikka tiskatessa kuunnella äänikirjoja. Kiitos kirjavinkeistä!
VastaaPoistaEnnen minäkin halusin aina paperikirjan, enkä käsittänyt ollenkaan että joku kuuntelee kirjoja. Mutta nyt nautin kun voin maata sängyssä ja kuunnella äänikirjaa puhelimella. Kuulokkeita kuitenkin käytän aniharvoin, enkä koskaan tee mitään muuta silloin kun kuuntelen.
PoistaEn ole lukenut noista ainuttakaan, mutta tuon viimeisen olen nähnyt elokuvana. Hyvää alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaMinä en ole sitä nähnyt elokuvana. Nuo kaksi muutakin kannattaa ehdottomasti lukea.
PoistaSinulle myös, oikein hyvää viikkoa!
Kiitos! Märkää on.
PoistaStansta; ja meillä tosi tuulista.
PoistaKuuntelin myös nuo kaksi ylintä kirjaa. Ajattelin tuosta Ruotsalainen avioero että olisi nimensä perusteella jotain hömppää mutta yllätyin perusteellisesti. Tykkäsin myös, oli helppo kuunnella ja molempien kertomukset hienoja. Minä ärsyynnyin naisen jatkuvasta takertuvuudesta ja puuttumisesta miehen päätöksiin ym..mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Tuhkat kuuntelin myös ja tykästyin kovasti. Dekkareita ja hömppä romantiikkaa en jaksa kuunnella. Elämäkerrat käy myös.
VastaaPoistaTuosta avioero-kirjan nimestä voi tosiaankin saada ihan väärän käsityksen. On helppo samaistua molempien osapuolten tuntemuksiin. Dekkareista tykkäsin ennen kovastikin, mutta nykyään en ollenkaan kuuntele niitä, enkä myöskään hömppää.
PoistaAavikon kukan olen lukenut vuosia, vuosia sitten, kun se tuli kirjakerhon kuukauden kirjana.
VastaaPoistaEn ole ennen tästä kirjasta kuullutkaan, mutta nyt "törmäsin" siihen äänikirjana. Onkohan kirjakerhoja vielä olemassa? Joskus aikoinaan olin minäkin niiden aktiivinen jäsen.
PoistaSuuri suomalainen kirjakerho ainakin on olemassa. Olin joskus sen jäsen, samoin Johannan. Lapsille tuli omat kirjansa Lasten omasta kirjakerhosta. Se loppui vuonna 2016 ja jatkuu verkkokauppana. Rp
PoistaMinäkin olin Suuren Suomalaisen kirjakerhon jäsen ja nyt kun muistutit tuosta Johannasta, niin taisin olla jonkin aikaa siinäkin mukana.
PoistaEn tunne noita kolmea kirjaa ennestään, mutta kivalta kuulostavat.
VastaaPoistaMinä laitoin juuri äänikirjapalvelun pois, kun kuuntelu ei ole hetkeen inspiroinut. Luulen tarvitsevani vähän taukoa ja ehkä palaa sitten taas. Nyt kuuntelen käsitöiden seurana podcasteja ja Yle Areenaa (esim. Maarit Hurmerinta -sarjaa). Tiedän mitä tarkoitat, että väärin ääntäminen ärsyttää. Minulla loppui kirjan kuuntelu siihen. Värillä tuli ihailtua lukijan ääntämistä. Viimeisenä kuuntelin Dostojevskin Rikos ja rangaistus (Lukija: Markus Niemi). Lukija oli mahtava. Tekstissä on venäjän, saksan ja ranskan kielisiä nimiä ja sitaatteja ja kaikki onnistui. Toinen mahtava lukija on Anna Saksman. Häneltä olen kuullut Lapin murretta useammassa teoksessa.
Kaikki kolme ovat mielestäni hyviä, kuten jo postauksen otsikostakin voi päätellä :) Väärät ääntämiset tosiaan harmittaa, vaikka en mikään kielten taitaja olekaan. Mutta kuuntelin taannoin yhden ruotsalaisen kirjailijan kirjoittaman kirjan (suomeksi) ja lukija äänsi yhden nimen niin päin honkia ettei sitä voinut raivostumatta kuunnella. Kirja oli kuitenkin niin hyvä, että taistelin sen loppuun. Anna Saksman on hyvä ja Jukka Pitkänen. Anna Saksman lukee juuri tämän Ruotsalainen avioero-kirjan ja hänen äänensä on ihan napakymppi tähänkin kirjaan.
PoistaKivoja kirjavinkkauksia. Tuosta ruotsalaisesta avioerosta olen kuullut somesta, täytyy varmaan laittaa kirja varaukseen kirjastosta.
VastaaPoistaMä kuuntelin nonstoppina vuodesta 2019 äänikirjoja vuoteen -21 tai -22 asti mutta sitten iski kyllästyminen ja äänikirjojen 'suorittaminen' kun pitäisi kuunnella kun maksaa palvelusta. Vielä vuonna -22 taisin ottaa euron tai kymmenen sentin tarjouksia mutta nyt en enää niitäkään ole ottanut. Päätin keskittyä ihan fyysisiin kirjoihin ja lainailen kirjastosta sopivia kirjoja. Lukeminen on hitaampaa mutta eipä tässä kiire ole. Välillä kuuntelen kirjaston äänipalvelusta jos tekee mieli kuunnella mutta se on toki suppeampi kuin kaupalliset palvelut.
Kannattaa varata kirjastosta. Meillä, ruotsinkielisellä alueella kun asun, on kirjaston suomenkielisten kirjojen valikoima niin suppea että en löydä sieltä enää mitään luettavaa, joten äänikirjapalvelu sopii minulle hyvin. Pystyisin kyllä lukemaan ruotsinkielisiäkin, mutta omalla äidinkielellä on kuitenkin kivampi kuunnella.
PoistaHei, olipa kiva postaus. Laitan tuon "tuhkat" kirjan itselleni tilaukseen kirjastoon. En osaa kuunnella, tai en ole ikinä kuunnellut yhtäkään, kirjoja vaan minun tarvitsee saada pitää sitä kädessä ja kääntää sivuja itse.
VastaaPoistaHaluan uppoutua kirjaan täysillä.
Taidankin napata kiinni ideasta ja kuvata muutaman kirjan, jotka ovat jääneet mieleen, hyvässä tai pahassa.
Tuhkat on kyllä hyvä, vaikka en ensin sitä uskonut kun kuvailtiin humoristiseksi.
PoistaKiva jos annoin idean postaukseen.
En ole vieläkään saanut aikaiseksi kuunnella äänikirjaa, vaikka olen ollut kirjojen suurkuluttaja jo lapsesta lähtien. E-kirjoja luen nykyään, paperikirjoista olen luopunut pienen fontin takia.
VastaaPoistaÄänikirjoissa pelottaa se, ettei voi säilyttää omaa vauhtia ja kontrollia lukemisessa. Lukiessa usein palailen taaksepäin ja kertailen tapahtumia. Elokuvia katsellessakin joudun usein kelailemaan taaksepäin, kun niin moni asia menee ohi. Tykkään sulatella asioita ja mietiskellä välillä.
Äänikirjojen "vauhtia" saa säädettyä hitaammaksi tai nopeammaksi, ihan mikä itselle parhaiten sopii. Samoin taaksepäin kelaus onnistuu helposti. Kannattaisi ehkä kokeilla, ehkä tykkäisit.
PoistaMikään näistä kirjoista ei ollut tuttu. Johtunee lähinnä siitä että kuuntelen dekkareita....mutta pitää laittaa muistiin nuo kirjat, että voi katsoa mitä mieltä minä olen kirjoista. Tuo aavikon kukka ja tuhkat, rupesi tekstisi mukaan kiinostamaan.
VastaaPoistaMinäkin yhteen aikaan luin ainoastaan dekkareita, mutta nyt en ole pitkään aikaan niistä innostunut. Sekin aika vielä varmaan koittaa. Kaikki kolme olivat mielestäni ihan huippuja!
PoistaKiitos vinkeistä.
VastaaPoistaMinä en ole ollut oikein sinut näiden äänikirjojen kanssa. On vain sattunut väärät kirjat.
Aika usein käykin niin että aloittaa jotain kirjaa, mutta hetken kuunneltuaan lopettaa, sillä uusia on niin helppo löytää.
PoistaKiitos vinkeistä. Nappasin keskimmäisen äänikirjajonooni.
VastaaPoistaHieno kirja, eivätkä nuo kaksi muutakaan jää siitä jälkeen. Kummankin kansi voi antaa sen kuvan, että ovat ihan hömppää, mutta eivät sitä ole.
Poista