 |
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi"
Tuo lausepari on varmaan tuttu useimmille. Se kuvaa joulunajan pituutta, eli joulu alkaa Tuomaan päivänä 21.12. ja loppuu Nuutin päivänä 13.1.
Nuutinpäivän viettoperinne on tullut Suomeen Ruotsista. Nuuttipukit, jotka entisaikaan kiersivät talosta taloon naamioituneina, kerjäsivät olutta ja ruokaa ja olivat siihen aikaan aikuisia, sekä miehiä että naisia. Naamioituneita he olivat ettei heitä tunnistettaisi.
Nuuttipukkiperinne on vanha ja nimensä se sai tanskalaisesta pyhimyksestä Knut Pyhästä.
Nykyisin nuuttipukkeina kulkevat lapset. He koputtavat oveen ja kysyvät saavatko tulla siivoamaan joulun pois. Tästä "siivoamisesta" he saavat palkkioksi makeisia tai ehkä pienen rahasumman.
Täällä Ahvenanmaalla tuo nuuttipukkiperinne vielä jatkuu, joskin tuntuu että se viime aikoina on vähentynyt.
Onko sinun kotiseudullasi tätä perinnettä?
Tänään siis joulu virallisesti päättyy.
HYVÄÄ NUUTINPÄIVÄÄ!
💚💚💚 |
13/01/2020
ONKO TÄMÄ PERINNE SINULLE TUTTU?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei niin minkäänlaista kokemusta Nuutinpäivän perinteistä. Nyt tiedän ikkuisen pikkaisen enemmän :-)
VastaaPoistaEn totta puhuen ollut minäkään Nuuttipukkeihin törmännyt ennen kuin tänne Ahvenanmaalle muutimme.
PoistaSiis ihan uusi juttu minulle, siis tuo nuuttipukkiperinne. Asumme täällä ruotsinkielisellä alueella ja enkä ole kuullut tästä.
VastaaPoistaMuuten Nuutti vie meidän joulun pois myös! Tänä vuonna meidän joulu lähti pois jo loppiaisena. Mukavaa viikkoa sinulle :)
Olisin kyllä kuvitellut että siellä Pohjanmaalla näitä kanssa näkyisi. Meidän joulu pakattiin jo ennen loppiaista varastoon.
PoistaSamoin sinulle !
Kiitos Suvi. En sentään välitä nyt joulusta vähään aikaan. Joka toisen voisi vaikka hypätä ylikin :)
VastaaPoistaEi ole tuttu perinne, joten mukava oli lukea tällaisesta tavasta. Sen tiedän, että joulu päättyy vanhojen perinteiden mukaan Nuutinpäivään. Meillä joulu päättyy loppiaiseen, mikä on periytynyt tavaksi omasta lapsuuden kodistani. Mukavaa viikon jatkoa sinulle!
VastaaPoistaLoppiainen oli/on meilläkin joulun päättymisen aika. Tosin nykyään kun kuusi ym. tuodaan meille jo joulukuun puolessa välissä, niin joulu päätetäänkin yleensä Uuden vuoden jälkeen.
PoistaKiitos samoin sinulle!
Olen kuullut Nuutti pukista, mutta en tienyt perinteestä näin. Kiva kun kerroit tästä. Täällä lapset käyvät ovella virpomassa pääsiäisenä ja muutama uskalias yritti tulla karkkia pyytämään Halloweenina.
VastaaPoistaKivaa viikkoa sinulle Kristiina <3
Virpominen ei ole täällä päin tunnettua,mutta Halloweenina ovat nyt lapset täälläkin alkaneet käydä karkkia pyytämässä. Ehkä tuosta Halloweenin tulosta johtuen tämä Nuuttipukkeilu onkin vähentynyt roimasti.
PoistaOikein kivaa viikkoa sinullekin <3
Sanonta on tuttuja perinne Nuutipukeistakin tuli tutuksi, kun asuin nuorena Porissa. Sielläkin nuo pukit kiertelivät ovelta ovelle Nuutinpäivänä. Mutta perinne on näköjään Länsi-Suomessa tutumpi kuin Keski-Suomessa.
VastaaPoistaTurussa ei Nuuttipukkeilua ollut ainakaan ennen, jos ei nyt sitten ole sinnekin levinnyt. Jännä kuulla että niinkin lähellä Turkua kuin Porissa se on tuttu perinne.
PoistaLapset kyllä saavat aikaan erityisen joulun tunnelman, mutta onhan se kuitenkin muutenkin, vaikka ihan aikuisten kesken, aika ihanaa aikaa. Vähemmän vaan kun osais hössöttää.
VastaaPoistaNuuttipukkiperinnettä ei ole täällä Keski-Suomessa. Ainakaan itselle ei ole tuttu. Pääsiäisen alla virpominen on täällä edelleen suosiossa, mutta tuntuu että sekin on vähenemään päin.
VastaaPoistaMukavaa viikon jatkoa sinulle <3
Taitaa olla enemmän rannikkoseutujen perinne tuo Nuutipukki.
PoistaOikein kivaa ja kaunista viikkoa sinullekin <3
Sanonta on tuttu kyllä mutta täällä meillä en ole koskaan kuullutkaan että kukaan olisi tavannut nuuttipukkia. 😀
VastaaPoistaNe ovat kai kaikki paenneet tänne :)
PoistaTuttu juttu tuo nuuttipukkeilu. Asuin Piikkiön ja Paimion rajamailla lapsuuteni ja nuoruuteni. Nuuttipukkeina kuljimme talosta taloon veljeni ja minä sekä naapurissa asuvat samanikäiset sisarukset. Vanhemmat huolehtivat vaatteet,jotka puimme päälle. Olihan se niin jännää aikaa, että vieläkin tulee mieleen ne reissut. Senkin muistan, että kyllähän meidät tunnettiin. Kaikenlaista hauskaa on elämän varrella ollut.
VastaaPoistaOho, olet itse ollut nuuttipukkina! On pakko olla niin, että nuuttipukkeja näkyi enimmäkseen maaseudulla. Paimio ja Turkuhan ovat lähellä toisiaan ja kuitenkin minä turkulaisena en ollut koskaan nuuttipukkina esiintymisestä kuullut.Varmaan jännä kokemus.
PoistaVain kuullut nuuttipukeista, enkä koskaan ole kuullut, että niitä kuljeskelis!
VastaaPoistaEhkä eivät niin yleisesti kuljeskelekaan kuin mitä täällä meillä päin luulisi. Tuntuu että enemmistö lukijoista ei niitä luonnossa ole nähnyt, vaikka onkin kuullut sellaisten olemassaolosta.
PoistaErittäin vahva perinne Satakunnassa, itsekin olin lapsena joka vuosi. Folkloristiikan opinnoissa tutkimme asiaa ja katselimme perinnekarttoja tästä. Katsoimme myös jotain 80-luvulla tehtyä dokumenttia asiasta, siinä tutkittiin perinnetta mm. Äetsässä (jos nyt muistan oikein, ainakin siltä seudulta) ja siellä tosiaan miehet silloinkin pitivät perinnettä yllä, aikuiset miehet tulivat perimään joulusta jääneitä sahteja.
VastaaPoistaNyt olen huvittuneena seurannut, kun tänne Ahvenanmaalle muualta muuttaneet ovat ihmetelleen tätä perinnettä - itselleni tämä on ollut niin tuttu.
Porissa päin ilmeisesti tunnetaan nuuttipukit. Kumma että tämä perinne on niin rajoittunut tietyille alueille ja muualla sitten ihan tuntematonta.
PoistaMeillä joulu on aina purettu lapsuudenkodissa Nuutinpäivänä ja sama perinne jatkuu myös omassa kodissani. Nuutti-pukkeja ei pääkaupunkiseudulla ole näkynyt, mutta edesmennyt isoäiti kertoi heistä aina. Ihanaa, että tällainen perinne jatkuu :)
VastaaPoistaJa meillä vietiin joulu pois loppiaisen jälkeen. Sinulla sentään on jonkinlainen haju nuuttipukeista.
PoistaHuomasinkin nyt vasta tämän postauksen, joka on niin mielenkiintoinen! Onpa kiva kuulla, että teillä siellä vielä on voimissaan edes jonkin verran tuo perinne. Olen kotoisin itäisestä Varsinai-Suomesta, Kiskosta ja lapsuudestani muistan nuuttipukit, naapurin nuoret, jotka kulkivat nimenomaan pukeiksi naamioituneina talosta taloon. Ja minä tietysti pelkäsin. Itse en ole koskaan ollut nuuttipukkina. Siinä kohtaa jossakin alkoi meillä päin tuo perinne kadota. Joulu niin lapsuudenkodissa kuin meillä nytkin on loppunut aina Nuuttiin.
VastaaPoistaPelottavilta nuo pikit näyttävätkin. Onneksi en lapsena sellaisia nähnyt, Turussa päin kun ei nuuttipukkeina käyty kiertelemässä😊
Poista