Mitä sininen väri kertoo?

Nyt tulee ihan sinistä väriä kun osallistun näillä kuvilla Repolainen reissaa ja räpeltää VÄRIHAASTEESEEN

Kuvat olen poiminut omista valokuvistani, joten eivät ole ihan tänä päivänä otettuja. Eilisellä kävelylenkillä etsimällä etsin sinisiä kuvattavia, mutta eihän niitä tahtonut löytyä. Jokusia kevätkukkijoita näkyi, mutta en tohtinut mennä maahan makaamaan jotta olisin saanut ne kauniisti kuvattua. Muita sinisiä kohteita olivat talot ja suojatiekyltit. Nekin jätin kuvaamatta. Taivaskaan ei eilen ollut sininen, joten laitoin tämän viime vuonna ottamani sinitaivaan kuvan, jossa sinisen eri sävyt näkyvät kauniisti.

Orvokit ovat kevään kukkia. Tänä vuonna ostin muutaman keltaisen orvokin pääsiäiskukiksi. Istutin ne ruukkuun joka minulla on ulkona. Alkuun näytti siltä etteivät ne tule selviytymään kylmistä päivistä, saati lumisateesta, mutta hyvin ovat pärjänneet.

Nämä siniset orvokit ovat viime vuodelta.

Mökkimaisemaan sinistä löytyy yleensä niissä kuvissa joissa kuvaan merta. Aina ei merikään näin siniseltä näytä, vaan se voi esiintyä harmaana tai vihreänäkin. 

Sinistä meillä löytyy kotona ainakin muutaman seinän värinä ja mökillä ruokapöydän tuolit ovat siniset. 

Sininen kuuluu lempiväreihini ja miellän sen kesän väriksi.

Google kertoo: "Sininen on harmonian, luotettavuuden ja sympatian väri. Sininen edustaa luotettavuutta ja voimaa, mutta myös vakauttaa ja rauhoittaa. Siniseen väriin liitetään myös yleviä tunteita ja sen sanotaankin edustavan menestystä sekä auktoriteettia.

MUKAVAA PÄIVÄÄ!

💙💙💙

Vain kolme kuvaa: Hujan hajan, huoltoasema ja hiekkatie

Huhtikuun "Vain kolme kuvaa"-haasteen kuvat alkavat H-kirjaimella.

Omat kuvani tulevat tässä:

HUOLTOASEMA

Kylässämme on kaksi huoltoasemaa, joista toisen torni näkyy kuvassa. Huoltoasemat eivät ole mikään kaunistus maisemassa, mutta tarpeellisiahan ne ovat ja kauas näkyvätkin nämä tornit joista voi katsoa polttoaineen päivän hinnan.

HIEKKATIE

Tämä hiekkatie kuuluu sille reitille jota kuljen useamman kerran viikossa. Tämä tienpätkä taitaakin olla ihan ainoita hiekkateitä siinä taajamassa jossa asun. Ja jos asutus tien varressa lisääntyy, niin varmaan tämäkin osa saa peitteekseen asfaltin.

HUJAN HAJAN

Hujan hajan olivat terassihuonekalumme kun aamulla vilkaisin ulos ikkunasta. Nuo tuolit ovat kevyitä, joten niitä on helppo siirtää esim. kun talveksi kannamme ne varastoon ja taas keväällä takaisin terassille.

Mutta keveydellä on myös huono puoli. Aina kun tuuli on hiukankin kovempi käy niin että ko. tuolit löytyvät vääristä paikoista. Onneksi terassilla on nuo kaiteet niin etteivät sentään ympäri pihaa pääse lentelemään.

Myös terassilla olevan laatikon kansi oli irronnut ja tuuli oli sen lennättänyt onneksi vain laatikon ja terassikaiteen väliin. Laitoin sen takaisin laatikon päälle, mutta siihen laitoin painavahkon kiven painoksi ettei taas kohta lentele.

Mutta noiden tuolien paikalleen pitämiseen en vielä ole ratkaisua keksinyt.

Jos haluat itsekin tulla mukaan tähän hyvän suosion saaneeseen haasteeseen, niin TÄÄLTÄ löydät ohjeet haasteeseen osallistumiselle. 

Huhtikuussa haasteeseen ovat jo vastanneet seuraavat blogit ja täydennän listaa sitä mukaa kun uusia ilmestyy:

Arkisin, Näpertelijä, StanstaLandia, Ruusuperhonen, Enkulin käsityöt, Kaikkea muuta, Satavuotiaan sylissä, Tikusta asiaa, Kuvakirjeitä Karsikonperältä, Puikoillanikin, Uminomat, Tau(v)on paikka, Villa Emilia, Sweets & Socks, Silmukka soikoon, Kotonasi, Kieltenopen blogi, Rikkaruohoelämää, Hetkiä ja retkiä, Suvikumpu, Pian ja nopeasti, Marjatan kirjat ja mietteet, Maijun tekeleitä,

Lappalainen etelässä, Anun puutarha

Kesän suurin tapahtuma Ahvenanmaalla

Tulevana kesänä saapuvat suuret purjelaivat taas pitkän tauon jälkeen Maarianhaminaan kun järjestetään The Tall Chips Races. Viimeksi Maarianhamina oli mukana yhtenä etappisatamana v. 1988.

Laivat saapuvat Maarianhaminan länsisatamaan ja ovat siellä nähtävinä 24.7-27.7.

Paljon muutakin ohjelmaa tapahtumaan liittyy ja kaikki tapahtumat ovat Maarianhaminan keskustassa n. 1 kilometrin säteellä.

Maarianhaminaan saapuu aluksia isoista pienempiin. Kilpailun sääntöjen mukaan laivojen miehistöstä on vähintään puolet oltava 15-25-vuotiaita.

Klikkaamalla TÄSTÄ pääset katsomaan minkälaisia laivoja Maarianhaminaan on tulossa. Postauksen kuva on myös sieltä.

Tämän vuotisen isojen purjelaivojen etappisatamat ovat:

Klaipeda, Liettua 27.6-30.6

Helsinki 4.7-7.7

Tallinna 11.7-14.7

Turku 18.7-21.7

Maarianhamina 24.7-27.7

Szczecin, Puola 2.8-5.8

Kiinnostuitko? TÄÄLTÄ voit varata matkan, hotelliyöpymisen ym. ja näet mitä kaikkea muuta Ahvenanmaalla tapahtuu kesällä 2024. Googlaamalla The Tall Ship Races 2024 löydät paljon mielenkiintoista luettavaa tapahtumasta.

Tervetuloa Maarianhaminaan, ehkä tapaamme!

💙💙💙

Tämän päivän kortit nähtävänä toisessa blogissani!

Ylistys Aino-jäätelölle

Lähikaupassa oli taas vaarallinen tarjous, jossa Aino-jäätelöä sai kolme purkkia, oliko se nyt kympillä.

Tietäähän sen, että kun sitä ostaa noin paljon kerralla, niin se sitten meneekin, no ei ihan kerralla, mutta ei paljon puutukaan.

J kävi ostamassa tuota jätskiä kun tietää että se on minun herkkuani. Tai no, ei mikä tahansa Aino-jäätelö, vaan nimenomaan, ja ainoastaan suolainen kinuski.

Olen yrittänyt taistella vähentääkseni herkkujen syöntiä ja olen onnistunutkin, paitsi pääsiäisenä meni överiksi mämmien, kermojen, sokerien ja näiden jäätelöiden kanssa.

Mutta miten voi olla niin, että vain tuo suolainen kinuski-maku on se joka houkuttaa? Ollaan kokeiltu muitakin, kuten karpalo&kinuski, mutta se muistuttaa liikaa sorbettia josta en välitä. Kaikki tuollaiset marjaiset jätskit saavat minulta miinuksen. 

Valkosuklaasta tykkään kyllä, mutta ei se jäätelössä maistunut miltään. Muutamia kokeiltuani voin vain todeta että suolainen kinuski tai ei mitään.

Noita purkkeja on kertynyt iso pino, eikä tässä edes ole kaikki. Pesen ne ja laitan kaapin ylähyllylle vastaisuuden varalle (ei, en ole vielä ryhtynyt säilyttämään tyhjäksi tulleita margariinirasioita).

Tuollaisista muovirasioistahan sanotaan ettei niissä ole turvallista pakastaa vaikka ruokaa, mutta sitäkin olen kuitenkin tehnyt, ovathan ne niin sopivia ja tiiviitä siihen tarkoitukseen.

Pähkinöitä ym. mysliaineksia säilytän myös näissä. Ompelutarvikkeille ja kaikenlaisille ruuveille ym. pikkuisille osille nämä ovat mainioita pakkauksia, joten ei ihan huono idea ole näiden ostaminen :)

(Ja tämä postaus ei todellakaan ole maksettu yhteistyöpostaus.)

Kuvan ottamista varten oli pakko ottaa lautaselle nokare jäätelöä, vaikka näin puolen päivän maissa sitä ei vielä tee niin mieli.  Mutta kun päivällinen on syöty, niin illansuussa tulee makeanhimo johon tämä mainiosti auttaa. Ja seuraavana päivänä on sitten kahta kauheampi "jätskikrapula" kun katuu sitä että taas tuli syötyä itsensä ähkyksi jäätelöstä.

Olen monasti lukenut että jos yrittää syödä terveellisemmin ja välttää herkuttelua, niin jos sitten sortuu kuitenkin syömään jotain "kiellettyä", niin ei siitä pidä masentua, vaan seuraavana päivänä vaan jatkaa järkevällä syömisellä niin hyvä tulee!

Mutta silloin ei todellakaan saa olla näitä herkkuja pakkasessa koska sen tietää mitä siitä sitten taas seuraa.

Tunnustan: Pystyn syömään kokonaisen Aino-jäätelöpurkin tyhjäksi melkeinpä yhdellä istumalla. Miten sinä, tykkäätkö jätskistä ja jos tykkäät niin mikä on lempijäätelösi?

💙💙💙

Hauskoja näkymiä tien varrella

Tänään ei sitten enää ollutkaan yhtä lämmintä ja kaunista säätä kuin eilen. Eilenhän mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa kevään lämpöennätys +13 astetta, tänään oli vain neljä astetta plussaa. Ajankuluksi lähdettiin hiukan ajelulle. 

Hauskoja näkymiä tien varrella näkyikin. Pääsiäisnoita oli lentämässä jonnekin, ehkä Kyöpelinvuorelle?

Ihanaa kun ihmiset näkevät näin paljon vaivaa vain muutaman päivän kestävän juhlapyhän tähden.

Saman tien varrella oli toinenkin hauska näky, nimittäin vanha volkkari, joka oli jo aika huonossa kunnossa.

Se oli nostettu puupölkkyjen päälle. Se taisi toimia tiennäyttäjänä tien päässä olevan talon vieraille, sillä sitä ei voi olla huomaamatta. Aika hyvä kun voi sanoa harvinaisemmille vieraille, kun kysyvät tietä, että "kun näette tien vieressä valkoisen kuplavolkkarin, niin siitä käännytte meille päin". Tuo numero kyljessä on ehkä heidän osoite?

Vielä toiseen suuntaan palatessamme samaa tietä näin nämä kaksi postilaatikoiden kantajaa. Aika ihania olivat!

Vielä yksi pääsiäispäivä jäljellä ja sitten palataan taas normaaliin päiväjärjestykseen, mikä onkin aika ihanaa.

Nyt menen syömään mämmiä!

(Joko olet tutustunut uuteen Krissen kortit-blogiini? Sitä pääset kurkkaamaan TÄSTÄ)

💛💚💛💚