Kesähuoneen syksy

Syksy on tullut kesähuoneeseenkin eli terassimme lasitettuun osaan. Tosin vielä viikonloppuna aterioimme siellä kun aurinko lämmitti mukavasti. Bambukaihtimet on jo riisuttu pois ikkunoista ja tuotu sisälle kaappiin, samoin katon verhot, jotka otimme pois jo muutama viikko sitten.

Lyhdyt valaisevat pimeneviä iltoja mukavasti. Aurinkokennoilla toimivat kattovalot on laitettu pois toiminnasta talven ajaksi, sillä sen verran on jo auringonpaiste vähentynyt, etteivät ne enää jaksa valaista edes alkuillasta.

Mutta pelargonit kukoistavat vielä niin hienosti, etten syksyksi tänne suunnittelemiani callunoita ole vielä ostanut. Saavat pelakuut nyt olla niin kauan kuin ovat hyviä. Muistan, että kerran aikaisemmin kun asuimme kodissa jossa oli lasitettu parveke, säilyivät pelargonit parvekkeella jouluun saakka, mutta sitten kyllästyin niihin ja vaihdoin talvikukkaset niiden tilalle. Saa nähdä kuinka käy täällä.

Toimme tänne ulkoa terassilta  kaksi isoa ruukkua, joissa kasvaa laventelia. Aioin ensin istuttaa laventelit talveksi kukkamaahan, mutta sitten päätin antaa niiden olla ruukuissaan ja katsoa kuinka pärjäävät. Ehkä hankin vielä kuplamuovia ruukkujen ympärille antamaan hiukan suojaa kylmyyttä vastaan. Ja jos eivät selviä pakkasista, niin minulla on onneksi laventelia maassa, sekä mökillä, että kotona, joten uusia alkuja saan joka tapauksessa.

Vanhat omenalaatikot ovat kesällä olleet terassilla ja nekin tuotiin suojaan talvelta kun kerran tilaa oli.

Ulkona olleet kalusteet saimme suojaan ulkovarastoomme, jossa ne viime talvenakin olivat. Ja sadevesitynnyrit mahtuivat talon alla olevaan tilaan.

Sohvan tyynyt ja peitot voivat olla koko talven paikoillaan.

Grillikin mahtuu hyvin kesähuoneeseen talveksi. Sitä emme talviaikaan käytä. Kaasupullo jätettiin ulos.

Viime syksynä tekemässäni pihlajanmarjakruunussa on vielä hiukan väriä jäljellä, joten se saa koristaa seinää toistaiseksi. Tänä vuonna en ole pihlajanmarjoja juurikaan nähnyt, joten uuden tekeminen ei taitaisi edes onnistua.

Kiitos ihana kesähuone tästä kesästä. Olemme taas viettäneet lukemattomia hienoja hetkiä täällä ja se on kyllä ollut taaskin punaisen maton paikka meillä!

Tämä oli kolmas kesä kun nautimme kesähuoneesta. Klikkaamalla tästä voit katsella tunnelmia siltä ajalta kun kesähuone valmistui. 

💚💚💚

Omenamuffinsit airfryerilla

Hei!

Teki mieli kokeilla leipomista airfryerilla. Kauppaan ei houkuttanut lähteä ja tein sellaisia muffinseja joihin ainekset löytyivät kotoa. Ohjeen nappasin Kinuskikissan leivontaohjeista. Hänen ohjeessaan omenamuffinsit paistettiin tavallisessa uunissa, mutta minä kokeilin airfryerissa.

Paistoin ne tavallisissa paperivuoissa kun en sitkeistä etsimisistä huolimatta ole tältä saarelta onnistunut silikonivuokia löytämään. Hyvin onnistui paperisisissa. Laitoin varmuuden vuoksi kaksi vuokaa sisäkkäin.

Tässä ohje:

Taikina: 200g voita t. margariinia

            2,5dl sokeria

            2 kananmunaa

            6dl vehnäjauhoja

            2tl leivinjauh.

            1tl kanelia

            ripaus suolaa

            2,5dl maitoa

Täyte:    2 hapanta omenaa

            2rkl fariinisokeria

            2tl kanelia

-Kuori ja poista siemenkodat omenoista. Lohko ne ohuiksi lohkoiksi ja leikkaa vielä lohkot 2-3 osaan.

-Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi.

-Lisää munat yksi kerrallaan vatkaten vaahtoon.

-Yhdistä kuivat aineet keskenään, ja lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa.

-Täytä muffinsivuoat reilusti yli puolen välin

- Sekoita omenoihin fariinisokeri (tai tavallinen hieno sokeri) ja kaneli ja painele omenapalaset syvälle taikinaan.

-Paista airfryerissa tehosta riippuen 160-180 asteessa n. 10-15min. Itse tarkkailin välillä kypsyyttä ja lisäsin tai vähensin lämpöä tarpeen mukaan. 

-Halutessasi sirottele tomusokeria jäähtyneiden muffinsien pinnalle.

Tuli kyllä tosi hyviä ja meheviä. Minulle, aloittelijalle lämpötilan ja paistoajan valitseminen on vielä kokeilujen asteella. Kotoa ei löytynyt fariinisokeria joten käytin tavallista sokeria. Tein puolikkaan annoksen taikinasta ja siitä tuli viisi isoa muffinsia.

Sitten vielä kahvin keittoon ja niin sunnuntain jälkiruoka oli valmis.

💜💜💜

Patikointia Kungsön patterimäellä

Eilen oli kaunis aurinkoinen syyspäivä ja lähdimme patikoimaan Kungsön patterimäelle. Kungsö on lyhyehkön ajomatkan päässä Maarianhaminasta Gottbyn suuntaan. 

Opastaulussa parkkipaikan vieressä kerrotaan seuraavaa:

"Kungsön patterimäen  alueella on kivetty 2km pituinen venäläisten  sotilastie ja kasarmialue, joka rakennettiin Dalsbergin kukkulalle vuosina 1916-1918.  Rannikkopatteri oli osa suurta puolustuslinjaa joka ulottui Ahvenanmaalta aina etelään Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Sen tarkoituksena oli sulkea Suomenlahden suu ja valvoa Pohjanlahden liikennettä. Kasarmialueella on jäljellä rakennusten kivijalkoja ja Dalsbergin mäellä on räjäytettyjen tykkijalusten raunioita sekä näkötorni, josta avautuu näkymä Maarianhaminan rannikolle ja merialueelle."

"Patterimäen ympäri kulkee useita polkuja vaihtelevassa maastossa. Polku ylittää kasarmialueen ja kulkee näkötornin kautta ja sieltä edelleen sekä länteen että itään. Itään päin voi seurata pehmeää sammaleista polkua, joka kiemurtelee metsän läpi Kungsöfjärdenin rantaan. Länteen johtava polku kulkee lähellä Gottbysundin salmen rantaa."

Jätimme auton pysäköintipaikalle, joka oli ihan tien vieressä, oikealla puolella. Siitä voi helposti ajaa ohi huomaamatta pienehköä kylttiä "Kungsö batteri", joten kannattaa hiljentää vauhtia ja olla silmä tarkkana.

Me pysäköimme auton kuvassa näkyvään alempaan parkkipaikkaan ja kiersimme reitin joka vei länteen ja kulki suuren osan matkasta rannan tuntumassa. Alkuun kuljetaan leveää soratietä pitkin. Tien varrella on mäntymetsää, "kivipeltoja", jäkäläkasvustoja ja sileää kalliota.

Vihreävalkoiset tolpat viitoittavat polkua. Paikoitellen olisi niitä voinut olla hiukan tiheämmässä. Mm. näkötornilta lähdettyä ei ihan heti tiennyt mihin suuntaan piti lähteä. Oikea suunta sentään löytyi ja jatkoimme matkaa. Lyhyt pätkä polkua oli aika vaikeakulkuinen ja kivinen, joten huonojalkaisille ei tämä osuus ole sopiva.

Mutta parkkipaikalta näkötornille johtava tienosuus sopii ihan kaikille.

Polun varrella on myös piknikille sopivia pöytäryhmiä, joten eväät kannattaa ottaa mukaan.

Näkötornista oli hienot näkymät. Polkukin muuttui vähitellen paremmaksi kulkea ja kohta se muuttui kunnon soratieksi. Tuntui oudolta kun yhtäkkiä olimme kohdassa jossa tien vieressä oli ihan asuttu talo kauniine pihapiireineen. Meri pilkotti talon toiselta puolelta. Paikka oli kaunis, mutta hiukan ajattelin että ovat talon aika metsään rakentaneet. 

Eipä tarvinnut kovin montaa metriä kulkea kun muitakin taloja harvakseltaan näkyi. Tuli melkein mieleen että olemmeko eksyneet pois polulta, mutta sitten taas näkyi tuollaisia valkovihreitä tolppia, joten oikealla tiellä olimme.

Taloja taisi olla toistakymmentä, toinen toistaan upeammalla paikalla. Ja kyltissä kehotettiin ajamaan hitaasti leikkivien lasten vuoksi. Meidän ei tarvinnut nopeudesta huolehtia kun jalkapatikassa liikuimme.

Kohta tulimme tienhaaraan ja käännyimme vasemmalle asfalttitielle. Olimme nyt kulkeneet reittimme ympäri ja jatkoimme kulkuamme autolle päin.  Tieosuus autolle vaikutti pidemmältä kuin olimme luulleet, mutta lopulta automme pilkisti puiden lomasta. 

Taas oli löydetty mukava patikointireitti, jota emme aiemmin olleet kulkeneet, vaikka Kungsön patterilla olemme ennenkin käyneet. Seuraavalla kerralla haluamme katsoa mitä toinen reitti täällä tarjoaa.

💚💚💚

Innostunkohan minäkin kokkailusta?!

Mekin hankittiin airfryer eli kiertoilmakypsennin. Molemmat olimme sitä pitäneet aika turhakkeena eikä aiemmin ollut ollut mitään kiinnostusta sellaisen hankkimiseen.

Kumpikin meistä oli mielessään kuitenkin kypsytellyt ajatusta, että mitä jos kuitenkin, ja niinpä sitten kun sopiva tarjous tuli vastaan, niin ostimme sen.

Liikkeessä oli pari kolme eri hintaista ja eri kokoista laitetta. Kaikkein pienin oli saman hintainen kuin tämä meidän, mutta arvioimme sen turhan pieneksi jotta siinä mahtuisi kokkailemaan kaikkea haluamaamme.

Kallein näistä kolmesta oli isompi ja monipuolisempi, ja se on saanut kehuja netissä lukemissamme arvosteluissa. Sen hinta oli kuitenkin moninkertainen muihin kahteen verrattuna, joten päädyimme isompaan kahdesta halvemmasta.

Tämä oli viime viikolla tarjouksessa ja maksoimme siitä vain 39,90€. Eilen samaisessa kaupassa sitä myytiin normaalihintaan 79,90€, joten hyvään aikaan olimme liikkeellä.

Airfryerimme on yksinkertainen käyttää. Koneen näytöltä valitaan lämpötila ja aika ja koneen päällä on kerrottu yleisimpien ruoka-aineiden valmistusajat. Ruoan valmistuessa on helppo tarkkailla onko lämpötila sopiva ja laatikon voi vetää kesken valmistuksen ulos ja kurkata miltä näyttää.

Kone ei ole kovin suuri, joten se mahtuu hyvin olemaan työpöydällä. Käydessään siitä kuuluu pieni hurina.

Olemme vasta ihan alkuvaiheessa ruoanvalmistuskokeilujen kanssa, joten kovin paljoa emme vielä onnistumisista tiedä. Olemme valmistaneet ranskalaisia perunoita ja kalaa ja molemmista tuli hyviä.

Eilen J paistoi pizzaa airfryerilla ja se onnistui yli odotusten. Pohja oli juuri sopiva ja  pizza oli mehevä ja maukas. Ritilä, jonka päälle pizza laitetaan paistumaan, on tässä koneessa n. 19cm läpimitaltaan, joten suuren suuria ei pizzoista tällä laitteella tule, mutta niitä voi saman tien tehdä useampia. J laittoi leivinpaperin pizzan alle ennen paistamista.

Minä puolestani tein pannukakkua airfryerilla ja siitäkin tuli suussa sulavan makuista. Ainoa vaikeus oli, kun kotoa ei löytynyt sopivan kokoista pyöreää vuokaa, joten kauppaan oli lähdettävä sellaista hakemaan. Airfryeriin sopii materiaalinsa puolesta kaikki sellaiset astiat jotka sopivat tavalliseenkin uuniin.

Tietenkään ei kylämme kaupoista löytynyt mitään sopivaa astiaa ja ostin sellaisia kertakäyttöisiä sokeriruokokulhoja, joista usein tarjoillaan markkinoilla kuumia keittoja. Ne kestävät 200 asteen kuumuuden ja hyvin ne kestivät pannukakun paistossa. Harmitti vaan kun niissä on aika korkeat reunat eikä pannukakkua saanut niistä ehjänä ulos, joten söimme sen lusikalla suoraan kulhosta.

Käväisimme vielä illalla kaupungissa parissa kaupassa, mutta kummassakaan ei ollut silikonivuokia jollaisia olisin ostanut. Ostimme sitten pienen, juuri laitteeseemme mahtuvan irtopohjavuoan, mutta sitä emme ole vielä kokeilleet.

Tänään on aikomuksena kokeilla miten Outin spiraaliperunat onnistuvat tällä laitteella.

Tuntuu, että tällä voi valmistaa suurin piirtein samoja ruokia kuin tavallisessa uunissa, mutta energiaa kuluu vähemmän koska tämä on kooltaan pienempi kuin normaali uuni. Uunin esilämmitystä ei tarvita, joten siinäkin säästyy aikaa ja energiaa.

Facebookista löytyy airfryer-ryhmiä joista saa paljon ohjeita ja vinkkejä airfryerin käyttöön ja reseptejä on netissäkin vaikka kuinka paljon.

Sieltä nappasin ohjeen pannukakusta, jossa samat aineet kuin tavallisessakin uunissa tehtävässä pannarissa.

- 1 muna

- 1dl vehnäjauhoja

- 2dl maitoa

- 1rkl sulaa voita

ripaus suolaa, sokeria ja vaniljasokeria

Paistetaan airfryerissa 180 asteessa n. 15 min. Tästä tulee kaksi annosta.

Tuntuu vähän siltä, että nyt minäkin innostun kokkailusta!

💛💛💛

Yksi Ahvenanmaan helmistä

Pohjois-Ahvenanmaalla sijaitseva Geta oli vierailukohteemme viikonloppuna. Kävin siellä jo kerran aiemmin tällä viikolla, mutta olin unohtanut puhelimeni kotiin, enkä näin ollen pystynyt ottamaan kuvia, vaikka houkutus niiden ottamiseen oli suuri.

Jostain syystä minua viehättää huonokuntoisten rakennusten kuvaaminen ja tosi huonoon kuntoon on tämä pieni rakennus Getavuorella päässyt. Sinänsä harmi, sillä rakennus on varmaan ollut tosi viehättävä kun on ollut vielä hyvässä kunnossa. En tunne rakennuksen taustaa. Muistan lukeneeni lehdestä, että joku rakennus täällä on päätetty purkaa. Mahtaakohan olla tämä?

Tuo purkukuntoinen mökki sijaitsee Getavuorten (Getabergen) korkeimmalla kohdalla aivan Soltuna-ravintolan lähellä. Ravintolan oikealla puolella kuvassa pilkottaa punainen rakennus joka on Lars Sonckin suunnittelema. 

Vuorelta avautuu huikeat näkymät merelle yli kallioiden ja käkkärämäntyjen ja kaukana horisontissa näkyy Sälskärin majakka.

Täällä on mahdollisuus monenlaiseen tekemiseen:

- frisbeegolfrata

- minigolf

- näkötorni

- patikointipolut: 5km pitkä polku luolille ja toinen, lapsillekin soveltuva lyhyt "trollstigen"

- kiipeily

- maisemat, mm. pirunpelto johon kävijät ovat rakentaneet kivistä "torneja"

- ravintola

- yöpymismökit

Tällä kerralla emme poikenneet patikointipoluille, vaan käyskentelimme vain pienellä alueella. Joten jos kuvieni perusteella saa sen käsityksen, että täällä on vain huonokuntoisia röttelöitä, niin voin sanoa että käsitys on väärä. Luonto on kerrassaan upea, joten jos se kiinnostaa enemmän kuin huonokuntoiset rakennukset, niin tämä on juuri oikea paikka käydä Ahvenanmaan vierailulla.

Toinenkin huonokuntoinen rakennus alueelta löytyy. Tämäkin talo näytti siltä kuin sen olisi melkein voinut potkaista nurin. Ovi oli auki ja kurkistin sisälle. Uskoisin että tämä talo on joskus ollut majoituskäytössä. Nyt melkein hirvitti mennä sisään, mutta uteliaisuus voitti.

Sisällä näytti aika hurjalta. Kaikki oli mennyt huonoon kuntoon tai sitten ne oli satunnaisten kulkijoiden toimesta revitty rikki. Yksi patjakin löytyi lattialta. Lieneekö joku yöpynyt vielä tässä kaaoksessa?

Alueella oli kymmenisen pientä, vaatimatonta yöpymismökkiä, jotka ovat käytössä kesäkautena. Paikka on mitä kaunein ja näkymät eivät voisi olla hienommat.

Geta on käymisen arvoinen paikka omalla autolla liikkuville. Matkan varrella voi ihailla omenaviljelyksiä, joita on kymmeniä tien varrella. Juuri nyt omenat loistivat punaisina ja keväällä taas kukinta on tosi kaunista.

Getaan on matkaa Maarianhaminasta n. 40km. Maarianhaminasta ajetaan ensin Godbyhyn ja sitten käännytään Getan suuntaan. Jatketaan sitä tietä niin pitkälle että tullaan Getan kirkolle, josta oikealle kääntyy tie Getavuorille (Getabergen). Muutama sata metriä kiemurtelevaa tietä ja ollaan perillä.

(Tarkkasilmäinen lukija kirjoitti facebookin puolella, että purettava rakennus on juurikin tuo pikku mökki. Hän myös kertoi, että omaa autoa ei välttämättä täällä vierailuun tarvitse, sillä bussi n:o 2 vie Getan keskustan kaupalle ja siitä on kävelymatka tuonne vuorelle. Bussi lähtee Maarianhaminan bussiasemalta, joka on kirjaston vieressä. Aikataulut löytyvät täältä.)

MUKAVAA UUTTA VIIKKOA JA LOKAKUUN ALKUA!

💜💜💜