03/02/2020

MITEN KÄVI KARKKILAKON?




Joku saattaa ehkä muistaa että aloitin karkkilakon tämän vuoden alusta. Minä, todellinen sokerihiiri, olen aina tykännyt makeasta. Tykkään suklaasta, mutta suurin intohimoni on ollut hedelmä/salmiakki-sekoitukset. 



Minulle makeisten syöminen on ollut aika lailla tapasyömistä. Kun tiedossa on vaikka jokin kiva tv-ohjelma, niin sitä katsoessa on kiva mutustella herkkuja. Ja niitä herkkuja pitää syödä niin paljon kuin pystyy, eli niin että tulee melkeinpä yököttävä olo.

Ja onhan kirjankin lukeminen kivampaa kun saa välillä kurkotella vieressä olevaan karkkipussiin kätensä ja valita sieltä sen kaikkein parhaimman makuisen.

Kun makeisten syömisestä tulee tapa, niin sokeriset herkut alkavat himottamaan kahta enemmin ja tuskin päivääkään menee ettei tekisi mieli jotain makeaa. 





Miten kävi vuoden alusta aloittamani karkkilakon? Sen jonka sovimme yhdessä mieheni kanssa jatkuvan vuoden loppuun asti, ainakin.

Toistaiseksi lakko on sujunut ongelmitta. Ihmeekseni ei kertaakaan ole iskenut ylipääsemätön makeanhimo, eikä oikeastaan ollenkaan ole mieli tehnyt karkkia tai muuta sokerista. Kahvileipää en myöskään ole tämän vuoden aikana syönyt kuin yhden kerran syntymäpäivillä. Sen verran aion jatkossakin joustaa että vieraisilla syön sitä mitä tarjotaan.

Nuutinpäiväksi ostetut suklaa-ja lakritsipatukat ovat keittiön laatikossa vieläkin, sillä meillä kävi vain yhdet joulunsiivoojat. 

Eli hyvin on sujunut karkkilakko ja sokerin vähentäminen yleensäkin. Voi olla että osuutta onnistumiseen on myös sillä että aloitin tammikuun puolivälissä Muutos-valmennus-nettikurssin, joka vaikuttaa erittäin lupaavalta. Kerron siitä enemmän sitten kun olen hiukan pidempään ollut mukana. Siinä on kyse elämäntapamuutoksista, jotka tapahtuvat vähitellen ja lempeästi, eli ei siis ole kyseessä mikään pikadieetti, vaan pienillä muutoksilla saavutettava parempi olo ja siinä sivussa painokin laskee.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti parempaa oloa!



💜💜💜 

(kaikki postauksen kuvat PIXABAY)

28 kommenttia:

  1. Hienosti on sinulla alkanut karkkilakko, paljon onnea!
    Itse vähensin sokerin syöntiä vuoden alussa, mutta jätin yhden päivän viikosta jolloin saan syödä vähän irtokarkkia. Ja samoin kuin sinä ajattelin, että vieraisilla syön sitä mitä tarjotaan.
    Muutos-valmennus-nettikurssi kuulostaa mielenkiintoiselta. Kiva kuulla siitä lisää.
    Mukavaa viikon jatkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin on alkanut. Mulle ei tuollainen yhtenä päivänä viikossa karkkia sovi. Se tahoo sitten aina levitä muihinkin päiviin. Helpompi olla kokonaan ilman.
      Oikein mukavaa viikon jatkoa sinullekin<3

      Poista
  2. Hyvä juttu että lakkonnne on pitänyt. Meillä on vähän samansuuntaisia ajatuksia ollut. Lopetimme Uudenvuoden jälkeen makean etenkin karkin syönnin. Mikään lupaus se ei ollut vaan ihan tavallinen ajatus siitä että nyt taas voisi olla hyvä aika. Myös vierailut ja syntymäpäivät ollaan huomioitu että jos tekee jotain mieli niin siitä vaan. Tästä kurssista kuulisin kyllä mielelläni lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itsekin tosi tyytyväinen että olen pystynyt olemaan ilman makeita. Kurssista kerron enemmän kunhan päästään hiukan pidemmälle siinä. Heillä alkaa muuten uusi kurssi taas, oliko se ensi kuussa? Googleta Muutos-valmennus (elämäntapamuutos) niin pääset katsomaan mistä on kyse.

      Poista
  3. Siitä taitaa olla reilut 20 vuotta, kun lopetin kaiken makean syönnin kuin seinään, eikä ole sen koommin tehnyt makeaa mieli. Kävi helposti, kun aloin silloin aloittamaan aamuni raa'alla (laimentamattomalla siis) greippimehulla ja syödä maustamattoman luonnonjugurtin kaverina kirpeitä puolukoita.
    Happamaan tottui niin äkkiä, että sen jälkeen pienikin sokerimäärä tuntui ihan tarttuvan kurkkuun.

    Mulle mun luottoluontaistuotekauppias (fytonomi) sanoi, että silloin jos tekee vuoroin mieli makeaa ja suolaista/rasvaista, elimistön happoemästasapaino (PH) on pielessä. Mutta silloin kun PH on kohdillaan, ei myöskään mielitekoja ole. Eli voi olla, että alun omatoimilakon jälkeen Muutos-valmennus laittaa elimistön niin hyvään tasapainoon, ettet enää kohta muista koko makean olemassaoloa :). Uskon niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo greippimehu taitaa pistää heti aamulla aineenvaihdunnan paremmin käyntiin.
      Tuo vuoroin makean ja suolaisen mieliteko on minulle kyllä tuttu tunne ja uskon että hyvinkin on minulla tuo happoemästasapaino ollut pielessä. Nyt on paljon parempi ja virkeämpi olo ja uskon tosiaan tuohon kurssiin.

      Poista
  4. Onnittelut hyvin alkaneesta projektista - ja tsemppiä Muutos-valmennukseen! Minähän olen näitä karkki- tai oikeastaan sokerilakkoja harrastanut aina Ekopaastojeni yhteydessä ja niin aion tehdä tänäkin vuonna. Paastojen jälkeen makea maistuu liian makealta mutta valitettavasti siihenkin tottuu;) Ja kyllä - hedelmä/salmiakkaisekoitus on ihan liian hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lady. Pitää nyt olla tarkkana ettei lankea makeisiin houkutuksiin. Sulla on tuo ekopaasto joka vuosi ja se varmaan tekee hyvää niin keholle kuin mielellekin. Tuo hedelmä/salmiakkisekoius on jännä, sillä en tykkää syödä pelkästään hedelmä-tai salmiakkikarkkeja, mutta ne yhdessä, nam. Mutta nyt ei parane enempää ajatella tuollaista, ettei tule mieliteko.

      Poista
  5. Tosi hieno juttu, että lakko on pitänyt! Minullehan kävi niin, että alkoi mennä herkuttelu ihan joka päiväiseksi, niin päätin, että minulla on karkkipäivä. Hoitolapsia on naurattanut, että Outilla on sama karkkipäivä kun meillä. Perjantaina on minun karkkipäivä, joskus saatan siirtää sen jopa lauantaille :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olen tosi tyytyväinen ja ihmeissäni että se on sujunut näin helposti. Jokapäiväiseksi se oli minullekin melkein tullut. Hyvä jos pystyt rajoittamaan sen vain yhteen päivään.

      Poista
  6. Onnittelut hienosta päätöksestä ja karkkilakossa pysymisestä!
    Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
  7. Kuulostaa mahtavalta ♥ Olin itsekin viime vuonna Muutos-valmennuksessa ja siitä löytyy blogistakin muutama juttu, jos kiinnostaa lukea:) Hienoa myös että oot pystynyt olemaan ilman sokeria, sama täällä.

    Tsemppiä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, pitääpä lukea mietteitäsi blogistasi tuon Muutos-valmennuksen suhteen.
      Hyvä me!

      Poista
  8. Voi kun hienoa! Itselläni on aina onnistunut, kun olen kieltänyt itseltäni kokonaan namit, leivonnaiset, jäätelöt. Sellainen osittaiskielto on huomattavasti hankalampi pitää. Ja ihan parasta tietysti on, kun kotona ei ole mitään herkuksi luokiteltavaa. Onnea jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpompaa on minullekin kun kieltää kokonaan nuo houkutukset. Aina minulle on ennen käynyt niin, että jos kotona on kaapissa vaikka keksipaketti, niin jossain vaiheessa minä sorrun siitä maistamaan ja sitten meneekin yleensä koko paketti. Nyt ovat kuitenkin nuo Nuutinpäiväkarkitkin saaneet olla rauhassa minulta, onneksi.

      Poista
  9. Meillä oli karkkilakko Tammikuun ajan. Hyvin saatiin pidettyä.

    VastaaPoista
  10. Anonyymi5/2/20 17:34

    Maalla asumisessa on se hyvä puoli, että kun kauppa on yli kymmenen kilometrin päässä, tarvitsen mielenlujuutta ainoastaan viikossa vartin verran kauppareissulla, että en poikkea karamellihyllylle tai jäätelöaltaalle. Niin kovaa makeannälkää ei sentään ikinä ole tullut, että vartavasten kauppaan lähtisin. Sitä olen kyllä ihmetellyt, mikä tässä ajassa meillä aikuisilla oikein on, kun meidän pitää taistella karamellien kanssa. Silloin muinoin 1960-luvulla, kun olin lapsi, en muista yhtä ainotta aikuista, joka olisi syönyt karamelleja. Karamellit olivat vain lasten herkkuja, joita aikuiset saattoivat ottaa yhden joskus harvoin. Paitsi että kirkossa aikuisilla oli troppikaramelleja tai Pectuksia siltä varalta, että rupeaa yskittämään. Ja jouluna kyllä saatiin suklaakonvehtirasioita, joiden suklaista sitten taas lapset eivät tykänneetkään, kun niissä oli outoja möhniä sisällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maalla ei ihan joka mieliteon jälkeen tule pakottavaa tarvetta lähteä herkkuostoksille. Mutta kyllä ollaan mökiltä lähdetty kauppaan karkkiostoksille, vaikka matka on 15km! Tätä tosin ei ole tapahtunut usein. Aika outoa on kyllä tosiaan tuo että nykyisin aikuisetkin syövät karkkia. En itsekään teininä ja nuorena aikuisena kuolannut karkkien perään, mutta sitten se vaan tuli jostain se makeanhimo. Troppikaramellit ja Pectukset ovat tuttuja minullekin siltä ajalta kun makeisvalikoimat olivat suppeammat kuin nykyään.

      Poista
  11. Makeanhimo vähenee, kun makean kohtaamisen lopettaa, ainakin minulla on käynyt niin. Mitä vähemmän houkutuksia, sitä vähemmän ongelmia :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta ja siksi en ostakaan kotiin "kielettyjä" herkkuja. Ja kun ei makeaa syö, niin himo makeisiin väheneekin ihan itsestään.

      Poista
  12. nice post :) I follow you # 110 ,follow back?

    https://bubasworld.blogspot.com/

    VastaaPoista
  13. Onnittelut sinulle, kun olet onnistunut päätöksessäsi. Pimeä aika on sellainen, että silloin tekee makeaa mieli. Kahvin kanssa voin syödä keksin tai voileivän, mikä on kahviajasta kiinni. Olen kyllä juonut pelkkää kahviakin. Mutta tsemppiä sinulle jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mulla ei tuo makeanhimo rajoitu pelkästään pimeään. Taitaa olla sukuvika :) Enkä pysty keksin syömistä jättämään yhteen taikka kahteen, joten helpompaa on tämä totaalikieltäytyminen.

      Poista
  14. Itse en mitään varsinaisia lakkoja ole yrittänyt, mutta päätin kokeilla myös vaihtaa herkutteluja terveellisimpiin pähkinöihin jne. No, pari retkahdusta on tapahtunut, varsinkin flunssapäivänä teki mieli niin kovasti pakastimessa olevaa jäätelön jämää. Että hieno suoritus sinulta, nostan todella hattua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itsekin yllättynyt että näin hyvin on mennyt. Ja jatkuu vaan.....

      Poista