08/11/2018

NIIN ALOITTELIJA!



Torstai, ja matonkutomispäivä!


Tai saahan sinne mennä kutomaan vaikka joka päivä, meille kaikille kurssilaisille kun on annettu avain paikkaan jossa kudomme. Mutta torstaisin meillä on siellä kurssin opettaja mukana.



Minä olen niin aloittelija tässä kangaspuilla kutomisessa. 

Se kaikki mikä tehdään ennen kuin ollaan niin pitkällä että päästään kutomaan, on minulle aivan käsittämätön homma.

Olen ollut mukana muutamassa vaiheessa, mutta eri työvaiheita pitäisi toistaa tosi monta kertaa ennenkuin osaisin ne tehdä.

Tosin ne kokeneemmatkin kutojat joutuvat aika usein kysymään neuvoa, joten homma ei taida olla ollenkaan helppo.



Mutta mattoa kuitenkin syntyy.

Tällä kerralla olen aloittanut tällaista käärmemäistä kuviota eli raidat ovat aaltomaiset. 

Minulla oli jäänyt aikaisemmasta matosta jäljelle kuteita joita ajattelin hyödyntää tähän mattoon. No se ei sitten taas ollutkaan kovin yksinkertaista, vaikka kuvittelin homman luistavan tuosta noin vaan.
Kuteet ovat hiukan erilaisia paksuudeltaan, joten raidoistakin tuppaa tulemaan eri levyisiä.

Ensin yritin käyttää mattoon vaikka mitä värejä ihan sekaisin, mutta se vaikutti niin levottomalta että purin kutomani pätkän ja aloitin uudestaan alusta.

Vaikeaa on myös valita sellaiset värit ja sävyt jotka sopivat toistensa kanssa ja jotka olisivat vielä kauniitakin.

Tiedän jo nyt että tästä matosta ei tule mieleistäni, jollei ihmeitä tapahdu, mutta päätin kuitenkin tehdä sen näistä kuteista jotka minulla on jo valmiina.

Mieluisan lopputuloksen saavuttamiseksi olisi viisainta suunnitella tarkoin mitä värejä ja kuvioita haluaa mattoonsa laittaa ja sitten ostaa tarvittavat kuteet kaupasta. Silloin saisi ainakin mieleisensä ja materiaali riittäisi niin pitkään mattoon kuin on tarkoitus.



Samoissa kangaspuissa on vielä jäljellä sininen matto jonka olen myös tänä syksynä kutonut. Siihen ostin sinisen trikookuteen, mutta valkoinen ja punertava minulla oli valmiina.

Siitä tuli juuri sellainen miksi sen olin ajatellutkin.

Tuntuisi vaan niin hyvältä jos pystyisi käyttämään kaikkia vanhoja vaatteita hyödyksi, mutta aina niiden uusiokäyttö ole helppoa.

Tämän maton valmistuttua joudunkin tulikokeeseen kun tarkoitus on että opettelen tekemään kaiken alusta asti itse. Onneksi opettaja on neuvomassa!



Huomenna on kiva päivä.
 Saan nenälleni uudet silmälasit, jihuu!





10 kommenttia:

  1. Olispa makeeta kutoa meille matot! Pitääkin rueta selvittään, onko täällä lähellä mahdollista. Kiitos inspiraatiosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maton kutominen on niiiin hauskaa! Ja aloittelijakin saa aikaseksi maton kun on neuvoja lähellä.

      Poista
  2. Kutominen on kivaa puuhaa vaikka en ole sitä vuosiin tehnytkään.
    Kun olin reilun 10-vuoden ikäinen kävin äitini kanssa Kotitalouslautakunnassa kutomassa mattoja, villashaaleja ja kangastakin. Äitini kutoi meille verhotkin olohuoneeseen. Koulussa kudoimme myös mattoa.

    Kaunista jälkeä olet tehnyt ja tästä tulee upea matto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kutominen on kyllä niin kivaa. En ole koskaan kutonut mitään kangaspuilla, paitsi nyt viimeiset pari vuotta kun olen käynyt kansalaisopiston kursseja. Ihan alussa vasta tällä tiellä olen.

      Poista
  3. Mun pitäis kanssa opetella, lapsuudenkodissa olis kangaspuut joutilaina. Äiti niillä aina kesäisin paukutteli.
    Missä käyt kutomassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta kangaspuilla kutomisesta. Käyn kutomassa Mediksen kurssilla Godbyssä. Aikaisemmin kävin kaupungissa myöskin Mediksen kurssilla.

      Poista
  4. Alkuvalmistelut on aina joka hommassa ne kaikkein työläimmät ja hankalimmat (ja tärkeimmät) ja koska niitä tehdään vaan harvakseltaan, ei tosiaan jää ihan tosta vaan varmasti päähän, että mitä kaikkea pitikään tehdä.

    Mutta sen sanon, että silmää väreille ja sopusuhtaiselle kuvioinnille sulla kyllä on todellakin. Ja pakosti myös kärsivällisyyttä (ja sellasta hyvää perfektionistin "vikaa"), kun oli malttia purkaa ja aloittaa alusta. Arvostan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän ne on ja nyt pitäisikin kohta ruveta niitä aloitushommia opettelemaan.
      Pakko oli purkaa koko aloitettu työ, kun ei millään pystynyt väreistä tykkäämään.
      Ei taida olla perfektionistin vikaa, sillä viime kerralla huomasin virheen tässä matossa, mutta päätin sen antaa olla. Eihän se tule koskaan valmiiksi jos aina puran aikaansaannokseni!

      Poista