Onko kesä jo lopussa, ota kantaa!

Tänään luin paikallislehdestä jutun joka olisi voinut olla mielipiteiltään itseni kirjoittama. Kirjoittaja (Amanda Fagerström, Nya Åland) kirjoitti nimittäin siitä, miten elokuuta pitäisi nykyistä enemmän pitää kesäkuukautena.

Ihan samoin ajattelen itsekin. Joka "syksy", eli heinä-elokuun vaihteessa viimeistään, alkaa sosiaalisessa mediassa, tv:ssä ja lehdissä kesän hyvästely, vaikka kesästä on vielä kolmannes jäljellä.

Olen sen ikäinen, että minun kouluaikanani kesäloma oli kolme kuukautta ja "syksy" tuli vasta ensimmäinen syyskuuta, eli silloin kun koulut alkoivat. Elokuu on useinkin helteinen ja kaunis, ja hämärtyvät illat ovat aivan ihania. 

Silloin kun kesäloma oli tuo kolme kuukautta, olivat tietenkin muut koululaisten lomat jonkin verran lyhyempiä. Mutta onko tosiaan tarpeellista että koululaiset saavat kahden viikon joululoman, niin kuin muistaakseni viime jouluna täällä? Nauttisivatko lapset enemmän siitä, että saisivat pidemmän kesäloman?

Ajat ovat muuttuneet ja nykyisin moni perhe matkaa eteläisiin maihin joulu-ja hiihtolomilla. Sellaisia matkoja ei minun lapsuudessani juurikaan tehty, joten lyhyempi loma riitti. Joten jos talveen tarvitaan noita pitkiä lomajaksoja, niin vielä jää ilmoille sellainen ajatus, että voisiko kesälomia myöhäistää. 

Nyt kun eletään vasta elokuun toista päivää, on jo esim. Maarianhaminan kävelykatu palautettu normaaliin pituuteensa, eli lyhennetty, ja monet kahvilat ovat jo kutistaneet aukioloaikojaan. 

Täällä Ahvenanmaalla nuo kesäkahvilat yleensä availevat vasta juhannuksesta, tai hiukan sen jälkeenkin ja kun ne nyt jo sulkevat oviaan, niin on kausi tosi lyhyt.

Ajattelisin, että kun mantereella koulut keväällä loppuvat useimmiten heti touko-kesäkuun vaihteessa, niin olisi sieltä tulevien matkailijoiden vuoksi hyvä avata kesäkahvilat ym. jo heti kesäkuun alussa.

Ja toisaalta, kun ulkomaiset turistit usein saapuvat vasta heinäkuun loppupuolella, niin heiltä jää kokematta monikin hieno paikka täällä kun monet paikat ovat jo kiinni, tai ainakin supistaneet aukiolojaan roimasti.

Kesä on lyhyt ja vielä lyhyemmältä se tuntuu kun elokuuta ei enää noteerata kesäkuukaudeksi, ainakaan ihan täysin.

Itse, nykyisin ikuisena lomailijana, olen ehkä väärä ihminen puhumaan siitä, miten työssä käymisestä huolimatta voisi kesästä vielä nauttia, mutta kukaanhan ei kai työskentele 24h vuorokaudesta? Vielä jää illat  ja viikonloput, tai vuorotyöläisilläkin kaikki vapaat, aikaa nauttia kesästä, joten pidetään elokuu vielä täytenä kesäkuukautena, niin syksy ja talvikin tuntuvat sitten hiukan lyhyemmiltä.

Mitä mieltä itse olet nykyisestä järjestelmästä? Onko hyvä, vai voisiko sitä jotenkin muuttaa?

MUKAVAA KESÄPÄIVÄÄ SINULLE!

💛💛💛

kuvat: Pixabay

Ahvenanmaan vinkit - Lumparlandin kirkko

Ahvenanmaan kirkot-sarja jatkuu ja nyt on vuorossa Lumparlandin kirkko. Kirkko sijaitsee kauniilla kukkulalla Kapellvikenin yläpuolella. Se on vanhin Ahvenanmaan kolmesta puukirkosta. Kirkko mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1544, silloin kappelina. Tarina kertoo että Kustaa Vaasa miehineen olisi silloin vienyt Lumparlandin kirkonkellon. Kelloa lienee käytetty myöhemmin vellikellona Kastelholman linnassa.

Kirkontorni oli alkujaan erillään kirkkorakennuksesta, mutta liitettiin kirkkoon luultavasti 1746. Vielä 1900-luvulla kiipesivät rippikoululaiset torniin ja laittoivat kirkkokukolle seppeleen seurakunnan vanhan tradition mukaan.

Lehteriä koristavat tuntemattoman taiteilijan maalaukset. Ne ovat 1760-luvulta.

Lumparlandin ja Lemlandin seurakunnat ovat 1.1.1971 alkaen muodostaneet yhteisen seurakunnan, Lemland-Lumparlands församling.

Ensimmäisenä seurakuntana Suomessa sai Lemland-Lumparland naiskirkkoherran, Sirkka-Liisa Enqvistin vuonna 1988.

Alttaritaulun nimi on "Kommen till mig" (Tulkaa minun luokseni) ja sen on maalannut tunnettu taiteilija Victor Westerholm vuonna 1887. Esikuva Westwrholmin maalaukseen on Hörupsin kirkossa Skånessa. Victor Westerholm oli Önningebykolonin (Önningebyn taiteilijasiirtokunta) perustaja.

Kirkon kattokruunut ovat 1700-luvulta. Ahvenanmaan vanhin messuviitta on Lumparlandin kirkossa ja se on vuodelta 1665.

Pohjoisseinällä riippuu vanha alttaritaulu, joka on päivätty 1736. Taulu esittää Jeesusta ja opetuslapsia viimeisellä ehtoollisella.

Yksi kirkon nähtävyyksistä on kirkkolaiva, joka on vuodelta 1836. Se on kauppias Carl-Gustav Löthmanin lahjoitus seurakunnalle.

Lumparlandin kirkko sijaitsee osoitteessa Kyrkvägen 21, Lumparland.

VIIKONLOPPUJA!

💜💜💜

Luontopolulla

Kotini lähellä on Godby Arboretum. Silloin tällöin kuljen tuon metsäpolun ja siellä on ihan oma tunnelmansa, sillä sieltä löytyy erikoisia puulajikkeita, kuten Douglaskuusia.

Tuntuu melkein kuin kulkisi satumetsässä kun näkee nuo jykevät puunrungot, joiden tyviosa on jännä monine "jalkoineen".

kuva: VisitÅland

Aloitin kulkuni kahvila Uffe på Bergetiltä. Polku alkaa kahvilan parkkipaikan viereltä, joten sen löytämisessä ei ole ongelmia.

Kahvila sijaitsee korkealla kalliolla Färjsundetin sillan pielessä ja kahvilan näkötorni on hyvä maamerkki.

kuva: VisitÅland

Polku on merkitty valkopäisillä tolpilla ja se on melko helppokulkuinen. Paikoitellen on hiukan heinikkoista ja puiden juuria on syytä varoa, mutta varsinkin paikat joissa noita mahtavia kuusia kasvaa ovat tosi hienoja.

Polun varrella olevista kylteistä voi lukea mikä puu on kyseessä.

Douglaskuusi on ainavihanta ja kasvaa Suomessa 15-30-metriseksi. Se on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa se voi kasvaa jopa 100 metrin pituiseksi ja 2-4 metrin paksuiseksi.

Arboretum on alue, johon on istutettu sekä kotimaisia että ulkomaisia puu-ja pensaslajikkeita. Arboretumin tavoitteena on antaa tietoa muun muassa puiden ulkonäöstä, kasvutavasta, levinneisyydestä ja perimästä.

Näiden kylttien tarina on minulle arvoitus. Onko joku kulkija vaan halunnut kertoa täällä käyneensä, vai onko kylteillä jokin syvempi merkitys? Jos joku lukija sattuisi tietämään mistä on kyse, niin voisi vinkata tänne blogiin.

Tässä kohtaa polku tulee Färjsundetin rantaan johtavalle tielle. 

Ylitin tien ja jatkoin kulkuani valkoisen nuolen osoittamaan suuntaan. Nyt polku on hiukan huonokulkuisempi ja paikoin ruohottunut. Epäilen että aika monelta on jäänyt huomaamatta tuo valkoinen nuoli ja he ovatkin jatkaneet matkaansa tietä pitkin.

Hyvin pääsin jatkamaan matkaa. Valkopäisiä tolppia on ihan kiitettävän paljon, eikä minulla ilman tolppiakaan olisi ongelmaa reitillä, sillä sen verran monta kertaa olen tämän kulkenut, että eksymään en pääse. Lisäksi polku kulkee varsin pienen metsäpläntin halki, jossa toisella puolella kulkee melko tiuhaan liikennöity tie ja toisella puolella tulee vastaan meri, joten pois tuolta aina löytää helposti, vaikka eksyisikin polulta.

Jos eväät olisi ollut mukana, niin tässä olisi voinut pysähtyä niitä syömään. Mutta koska kuljin vain lyhyen lenkin, n. 1.5km,  eväitä ei ollut mukana.

Jos haluaa kulkea pidemmän reitin, niin se on mahdollista. Halki Godbyn kylän johtaa valkopäisten tolppien viitoittama reitti. Välillä kuljetaan jalankulkuteitä pitkin ja välillä metsässä. Reitti on nimeltään Godbyrundan ja se on 7.5 km pitkä.

Lue lisää reitistä täältä.

Meillä sataa juuri nyt, vihdoinkin!

MUKAVAA PÄIVÄÄ!

💧💧💧

Outo keräilykohde?

Yhtenä päivänä meitä odotti yllätys kun menimme mökille. Joku, arvatenkin lapsenlapset, oli kerännyt rannalta hienoja ja erikoisia kiviä, ja tehnyt niistä hienon asetelman, tai oikeammin installaation, pöydälle.

Mukana oli pieniä ja suuria kiviä ja olipa pari käpyäkin päässyt mukaan. Hieno oli ja jätimme sen tietysti paikoilleen.

Jotkut keräävät hienoja kiviä ulkomaanmatkoilta. Kerätä voi melkeinpä mitä tahansa.

Löysin yhden lehden sivuilta pienen ilmoituksen, jossa kerrottiin että Tampereen kaupunki tarjoaa bongailuharrastusta Crowdsorsa-mobiilipelin avulla. Pelaaja ottaa kuvaamastaan ritiläkaivosta kuvan, jolloin se merkitään karttaan löydetyksi. Jokaisesta aiemmin löytämättömästä kannesta pelaajalle ropsahtaa 30 senttiä. Näin kaupunki saa inventaarion ritiläisistä kaivonkansistaan.

Tuon ilmoituksen luettuani, seuraavalla kävelylenkilläni, tuijottelin tietysti maahan ritiläkaivonkansia etsien. Ritiläkansia löytyi harvakseen, ainakin täällä maaseudulla, ja  suurimman huomioni kiinnittivät muut kannet, joita näin.

Tunsin itseni aika hölmöksi näitä kuvatessani ja yritinkin ottaa kuvan aina silloin kun ei ketään ollut lähistöllä.

Kuvassa näkyvä kansi oli yksi hienoimmista näkemistäni. Siinä lukee keskellä Uponor ja lisäksi Niemisen Valimo.

Googlasin Niemisen Valimon ja google tiesi kertoa että Niemisen Valimo on lähes 50 henkeä työllistävä valimo, joka ainoana toimijana Suomessa valaa kaivonkansia. Yritys on toiminut jo 90 vuotta.

Niemisen Valimosta voit lukea lisää täältä (Käy ihmeessä katsomassa hienoja kuvia ja mukava kertomus).

Uponor puolestaan kertoo olevansa yksi johtavista rakennus-ja ympäristötekniikan järjestelmien toimittajista maailmassa. Yhtiö on perustettu jo v. 1918.

Lisää Uponorista

Yllättäen omasta kotikunnastani, joka on Finström, löytyi tällainenkin kansi, jossa on Maarianhaminan vaakuna. Vaakunan alla näkyy tunnetun suomalaisen yrityksen nimi "Upo". Uposta ja Askosta muodostettiin nykyinen Uponor.

Vanhana turkulaisena Vesijohtoliike Onninen Oy:n nimi on minulle tuttu. Onninen on toiminut v:sta 1913 ja se työllistää Suomessa n. 1200 henkeä. Onninen on LVI-ja sähköalan tukkukauppa.

Tässä kannessa lukee Jupalco.  Jupalcon valikoimiin kuuluvat betoniset korotusrenkaat, betonirenkaat ja kannet ym.

Vielä yksi uusi nimi: Talokaivo Oy Talokaivo Oy:n alaa ovat muoviset kaivot, erottimet, pumppaamot, putket, hulevesijärjestelmät.

Tämä kaivonkansien keräily on helppo kohde. Mutta olisko kuitenkin vähän outo?Tämä keräilykohde ei vie paljon tilaa, paitsi ehkä puhelimen muistissa. Mielenkiintoista olisi nähdä mitä ulkomailla vastaavissa kansissa lukee.

Luulenpa, että uudelle paikkakunnalle mennessäni kuljen nenä maassa kiinni!

MUKAVAA VIIKONLOPUN JATKUMISTA!

💧💧💧

 

Ahvenanmaan vinkit, Vårdö

Jatkan sarjaani Ahvenanmaan kirkoista. Nyt esittelen Vårdön kirkon. Vårdö on saaristokunta, jossa on asukkaita n. 450.

Vårdö on saaristokunnista lähinnä manner-Ahvenanmaata ja Sundista lauttamatka Vårdöhön kestää vain 5min. Bussimatka Maarianhaminasta Vårdöhön kestää n. 40min.

Vårdön keskiaikainen kirkko on omistettu apostoli Mattiakselle. Ennen nykyistä kivikirkkoa paikalla oli puukappeli jo luultavasti 1300-luvulla.

Kirkon torni rakennettiin v. 1805 ja monet pitivät tornia siihen aikaan liian silmiinpistävänä. 

Kirkon penkkejä on uudistettu v. 1859, 1889 ja 1972. Viimeisenä uudistuksena saivat penkit takaisin vanhat ovet ja ne maalattiin samalla sinisellä värillä kuin ne alun perin olivat olleet.

Nykyinen alttaritaulu "Kristus Getsemanessa" on Robert Wilhelm Ekmanin maalaama v. 1852.

Suuri kristallikruunu on hankittu seurakuntalaisten lahjoittamilla varoilla 1800-luvulla.

Lapsille on oma nurkkaus jossa voi piirrellä tai lukea kirjaa.

Kirkkolaivan on rakentanut kapteeni Erik Gustav Wennström. Laiva on pienoismalli fregatti ERIKistä ja sen lahjoitti kirkolle v. 1917 merikapteeni Mathias Lundqvist.

Urut ovat alun perin v:lta 1889 ja niitä uudistettiin v. 1975. Näitä edeltävät urut hankittiin v. 1865 ja ne oli rakennettu jo vuonna 1671. Ne olivat Ahvenanmaan ensimmäiset urut ja toiseksi vanhimmat Suomessa.

Kirkon vanhimpia esineitä on arkku joka on vuodelta 1652. 

Kirkosta löytyy kokoelma Oili Mäen suunnittelemia kaapuja  neljässä liturgisessa värissä. Hänen suunnittelemansa on myös kuvassa näkyvä lattialla oleva ryijy.

Kirkkoa ympäröi hautausmaa. Tänne on haudattu mm. kirjailija Anni Blomqvist, joka kirjoitti kirjan Myrskyluodon Maijasta. Anni Blomqvistin kotitalo on Vårdössä ja toimii nykyään museona.

Tuo Anni Blomqvistin koti sijaitsee Vårdön Simskälassa, jonne on lyhyt lossimatka pääsaarelta. Simskälan tien päässä on hieno kallioinen ranta joka sopii mainiosti vaikka piknikille.

Anni menetti miehensä ja vanhemman poikansa v. 1961 kun he molemmat hukkuivat, eikä heitä koskaan löydetty. Myös merivartijana toiminut nuorempi poika hukkui v. 1987 ja on haudattu äitinsä kanssa samaan hautaan.

Tuntemattoman merimiehen hauta. Mies oli löydetty hukkuneena Simskälasta 6.5.1945.

Vårdöstä löytyy paljon muutakin katseltavaa. Täällä on mm. Ahvenanmaan koulumuseo, Seffersin kotiseutumuseo. Sandösundin leirintäalueella on Flow-park-elämyspuisto, mökkejä, mahdollisuus vuokrata kanootti ym. 

Vårdön Hummelvikistä pääsee saaristolautoilla manner-Suomen Kustaviin. Kesäaikaan saattaa lautoilla olla tosi täyttä ja matka on hyvä varata etukäteen. Tosin koko matkaa ei voi varata, vaan siihen vaaditaan yöpyminen saaristossa.

MUKAVAA PÄIVÄÄ!

💜💜💜