Olen tähän postaukseen koonnut sellaisia, jotka parhaiten muistissa ovat säilyneet, mutta joku toinen muistaa varmasti vielä paljon muita kummallisuuksia.
 |
Siihen aikaan kun kävin kansakoulua (siis silloin oli vielä kansakoulu ja oppikoulu ym.) elettiin aika lailla erilaisessa koulumaailmassa kuin nykyään. Silloin kaikki oli paremmin. No ei sentään. Kyllä siellä opettajaparat joutuivat koville, varsinkin hiukan vanhempien oppilaiden kanssa. En varmaan koskaan unohda sellaistakaan hetkeä, kun opettaja menetti hermonsa takarivin poikien kanssa ja opettajaraukka katkoi oppilaan kyniä. Sellaisesta saisi varmaan nykypäivänä vanhempien vihat päällensä. Tai kun karttakeppi viuhui ja lähes "taputti" eräänkin oppilaan sormia. |
 |
JÄRJESTÄJÄ Järjestäjä, mikä se on? En tiedä onko nykyisin kouluissa vastaavanlaisia, mutta 60-luvulla ainakin oli. Kukin oppilas sai vuorollaan toimia ns. järjestäjänä. Järjestäjän tehtäviin kuului mm. -taulun pyyhkiminen puhtaaksi oppituntien jälkeen. Tärkeää oli myös että sieni, jolla taulu pyyhittiin, oli aina sopivan märkä, jotta opettaja saattoi käyttää sitä tunnillakin jos piti jotain taululta pyyhkiä. -järjestäjä avasi myös päiväkirjan valmiiksi opettajan pöydälle ennen tunnin alkua. Päiväkirjaan opettaja kirjoitti mikä aine oli meneillään ja tunnin jälkeen annetut kotiläksyt. Järjestäjä seisoi opettajan pöydän vieressä ja kertoi kuka oppilas oli mahdollisesti poissa. Järjestäjä piti myös tunnin alussa, ennen kuin opettaja oli tullut luokkaan, kirjaa niistä oppilaista jotka olivat riehuneet luokassa ennen tuntia. En kylläkään muista oliko tuosta kirjaamisesta mitään seuraamuksia. -järjestäjällä oli erivapaus viettää välitunnit sisällä. Muut oppilaat joutuivat menemään välitunneilla ulos, paitsi jos oli sadeilma. -välitunnin ajaksi järjestäjä avasi kaikki luokan ikkunat ja tuuletti luokan. |
 |
MUITA IHAN TAVALLISIA Siinä koulussa jossa kävin kaksi ensimmäistä luokkaa, ei ollut ruokasalia ja ruokaileminen tapahtui luokassa. Kaikilla piti olla kotoa tuotu pieni liina, joka laitettiin pulpetin päälle ruokailua ajaksi. Opettaja annosteli jokaiselle ruoan, joka syötiin syvältä lautaselta. Haarukkaa tai veistä ei silloin ollut käytössä, eikä niillä mitään olisi tehnytkään, sillä ruoka oli yleensä keittoa, puuroa tai velliä. Maito juotiin teräsmukeista, lasit tulivat käyttöön vasta myöhemmin, samoin haarukat ja veitset. Lautanen oli tietysti syötävä tyhjäksi. Silloin lauantaikin oli vielä koulupäivä, joskin lyhyt, vain muutaman tunnin pituinen. Ja voitko arvata mitä silloin saatiin ruoaksi? Nakkisämpylä ja juomaksi kuumaa kaakaota. Oi mikä herkkuateria noiden arkisten vellien ja puurojen jälkeen! Vähän myöhemmin, kun kävin oppikoulua, oli koulussani ruokasali ja ruoat olivat monipuolistuneet. Mutta kelpasiko teinille kouluruoka? Joskus kelpasi, mutta aina ei. Silloin kun ruoka ei ollut mieluista, voi mennä koulun ala-aulaan jossa vahtimestarilla oli pieni kioski, jossa hän myi vihkoja, kyniä ym. pientä koulutarviketta. Mutta ruokavälitunnilla kioskista sai lisäksi ostaa uunituoreita, lämpimiä munkkeja, jotka tuotiin sinne läheisestä leipomosta. Lounasaikaan oli yleensä jo sen verran nälkä, että noita ihania munkkeja söi vaivatta kolmekin kappaletta. Nyt kun ajattelee, niin eipä ollut kovin terveellinen lounas vaikka hyvältä maistuikin. Tuo kuvassa näkyvä mustekynä viittaa siihen, että silloin kirjoitettiin tietenkin kaunokirjoitusta ja se tehtiin mustekynillä, joihin lisättiin mustetta pullosta. Pulpeteissa oli paikka mustepullolle. Tuota mustetäytekynän terää piti vähän väliä pyyhkiä puhtaaksi liiasta musteesta ja siihen tarkoitukseen tuli kaikilla olla jonkinlainen, yleensä itse tehty, tyyny. Yleisin malli taisi olla sellainen, että oli pino kangaspaloja, n. 10x10cm, ja ne oli kiinnitetty toisiinsa kahdella napilla. "Pinon" päällä ja alla oli nappi, ja nuo napit yhdistettiin toisiinsa "pinon" läpi kulkevalla langalla. |
 |
NÄMÄKIN MUISTAN -kun koulussa annettiin rokotuksia, niin alaluokilla niitä ei suinkaan menty minnekään terveydenhoitajan huoneeseen antamaan, vaan piikki pyllyyn annettiin ihan vaan rennosti luokassa kaikkien nähden. -usein käytiin myös keuhkoröntgenissä ja taisi olla niin että lähes vuosittain laitettiin jokaiselle rintaan kaksi laastarilappua. Toisessa oli jotain ainetta ja toinen oli pelkkä laastari. Ja riippuen siitä, tuliko jommankumman alle näppyjä, voitiin päätellä jokin sairaus, luultavasti kyseessä oli tuberkuloosi. -kouluhipat olivat aina suosittuja ja siellä saattoi siihen aikaan olla live-esiintyjiäkin. Kerran oli itse Kirka esiintymässä. Hän oli silloin vasta uransa alussa. -vielä yksi erikoisuus, eikä ehkä niin toivottava oli koulussani kun olin teini-ikäinen. Siellä oli nimittäin pihalla erityinen paikka johon sai mennä tupakoimaan. Se ei ollut mitenkään salainen, vaan opettajatkin kävivät välillä pyörähtämässä siellä, eivät tosin polttelemassa. He saivat tietysti siihen aikaan tupakoida opettajainhuoneessa. |
 |
Koulussani oli sellainenkin tapa, että joku oppilaista nimettiin aina vastuulliseksi siitä, että opettajainhuoneessa oli kahvi valmiina kun opettajat tulivat sinne välitunnilla. En muista oliko tuota kahvinkeittoa joka välitunti, taisi olla vaan ruokailun jälkeisellä välitunnilla. Silloin ei ollut vielä kahvinkeittimiä, eikä myöskään suodatinkahvia, joten kahvi keitettiin vanhanaikaisesti pannussa. Vesi kiehautettiin ja sitten lisättiin kahvijauhe, annettiin seistä hetken levyllä, mutta ei enää keitetty. Sitten otettiin pannu pois levyltä ja kaadettiin kahvia kuppiin, jonka jälkeen tuo kupillinen tyhjennettiin takaisin pannuun. Vielä saivat kahvinporot hetken painua ja sitten oli valmista. Vielä muistuu mieleen tällainenkin: joku oppilaista sai vuorollaan olla päivystäjänä koulun ala-aulassa oppituntien ajan. Päivystäjän tehtävänä oli avata oppituntien ajan lukossa ollut ulko-ovi mahdollisille vierailijoille. Siihen aikaan ei vielä tarvinnut pelätä kenenkään tunkeutuvan aseiden kanssa kouluun, joten tuollainenkin käytäntö oli mahdollista. Maailma on siitä muuttunut, parempaan taikka huonompaan, siitä meillä jokaisella varmaan on oma mielipide. Näitä on kiva muistella näin jälkeenpäin kymmenien vuosien jälkeen. Onko sinulla samankaltaisia muistoja, tai muita erikoisia? 💜💜💜 (postauksen kuvat Pixabay) |
Kovasti on tutun kuuloista. Kansakoulussani oli niin paljon lapsia, että koulua käytiin kahdessa vuorossa ja silti oli yli 40 lasta luokassa!
VastaaPoistaIhan sama meillä jonain vuonna. Luokassa 44 oppilasta, vaikka koulua käytiin kahdessa vuorossa.
PoistaHyvin samanlaisia muistoja minullakin. Nuo laastarit muistan nyt, kun niistä kerroit. Tuberkuloosia niillä etsittiin. Aloitin kouluni pohjoisespoolaisessa pikkukoulussa, jossa luokkahuoneita oli niin vähän, että samassa huoneessa oli aina kaksi luokkaa (1. ja 2. omassa, 3. ja 4. toisessa). Pulpetille asetettava ruokaliina ja musteen pyyhkimiseen tarvittava kangasnippu tehtiin ensimmäisillä käsityötunneilla. 3. luokasta lähtien kävin kouluni muualla Espoossa ja silloin mustekyniä ja -pulloja ei enää käytetty. Haarukoita ja veitsiä ei edelleenkään ollut, kun kaikki tarjottu ruoka oli lusikoitavaa. Englanti tuli mukaan opiskeltaviin aineisiin. Opettajille ei vastaan sanottu. Muuten tie vei käytävälle tai rehtorin kansliaan.
VastaaPoistaMieleeni on jäänyt myös se, kuinka opettajan opastuksella harjoittelimme ydinsodan tuholta suojautumista kömpimällä kukin pulpettimme alle. 60-luvulla oli maailmalla kriisejä monenlaisia.
No oikein arvelin että tuberkuloosia etsittiin noiden laastarien avulla. Muistat myös tuon liinan ja mustepyyhkimet :) Meilläkin tuli sitten sellaiset säiliölliset mustekynät jotka olivatkin paljon siistimmät käyttää. Ihan samanlaisia vapauksia ei oppilailla siihen aikaan ollut kuin nyt. Tuollaista ydinsodalta turvaan hakeutumista meillä ei ollut.
PoistaMinä menin kouluun 70-luvulla. Moni asia oli muuttunut, mutta paljon oli ihan tuttuakin 👍.
VastaaPoistaOlet niin paljon nuorempi että moni asia oli muuttunut kun sinä koulun aloitit.
PoistaOlipa tosi kivat muistelot. Paljon tuttua kansakouluajalta oli kyllä minullekin.
VastaaPoistaTällaisia asioita on aika kivakin muistella jälkeenpäin. Aika monella tuntuu olleen samanlaisia muistikuvia tuolta ajalta.
PoistaAloitin kansakoulun pienessä kyläkoulussa 1960. Koulussa luokat 1-6 ja taisi meitä olla yhteensä 50-60 oppilasta. Oli alaluokka 1-3 ja yläluokka 4-6. Eniten mieleeni jäi aika ekaluokalta, olin koko koulun ainut vasenkätinen ja siihen aikaan kirjoitettiin mustekynällä. No, se oli vaikeaa, kun teksti tuhraantui käteen. Vaikka meillä olikin vanhanajan ankara naisopettaja, antoi hän minulle kuulakärkikynän ja kirjoitus alkoi onnistua ihan hyvin. 7. luokalle siirtyessä kuulun niihin jotka jo silloin kävi peruskoulua, kotikuntani Toivakka kuului kuntiin joissa alkoi kokeilu peruskoulu.
VastaaPoistaVarmaan oli ihanaa aloittaa koulu pienessä kyläkoulussa jossa kaikki taisivat olla tuttuja keskenään. Vasenkätisiä ei oikein ymmärretty aikaisemmin ja heitä yritettiin jopa pakottaa toimimaan oikealla kädellä. Kun peruskoulu tuli Suomeen olin minä jo kouluni käynyt.
PoistaSynnyin -87, paljon samoja käytäntöjä oli minunkin aikaan vielä :)
VastaaPoistaAika hitaasti nuo muutokset näköjään koulumaailmassa tapahtuu jos vielä sinunkin ikäisen koulussa samoja käytäntöjä. Ehkä liian äkkinäiset muutokset eivät aina olisikaan hyvä ratkaisu.
PoistaOlipa kivat muistelut ja lähes kaikki on tuttua omiltakin kouluajoilta. (Aloitin kansakoulussa -72, mutta meidän ikäryhmä oli ensimmäinen, joka siirtyi matkan varrella peruskouluun. Sitä en vaan enää muista tapahtuiko se neljännen luokan jälkeen vai myöhemmin).
VastaaPoistaLuokissa meilläkin syötiin vielä ylä-asteellakin ja pulpeteilla oli suojana vohvelikankaasta itse joskus ekalla tai tokalla luokalla kuvioidut ruokaliinat.
Omani taitaa olla vieläkin tallessakin.
Mustekynillä me ei enää kirjoitettu, vaan kaunot tehtiin vihkoon huolellisesti lyijykynällä. Ja sinipunakynä oli myös käytössä :). Samoin kosmoskynä, en vaan muista missä yhteydessä. Muistatko sellaista lyijykynän oloista sotkevaa sinistä kynää? Oli tosi hankala pyyhkiä jälki pois.
Kahvia me ei sentään opettajille keitetty, mutta järjestäjän hommat on tuttuja. Ja oli jotenkin ekstrahienoa, kun ei tarvinnut mennä välkällä ulos, jos oli järjestäjänä. Nykyään haluaisi ehdottomasti päästä ulkoilmaan :).
Mieleen on jäänyt myös pelottava kouluhammaslääkäri, poliorokotteen sisältävän sokeripalan jonottaminen kouluterkkarilla, ulkovessat ja kammottavat laulukokeet luokan edessä.
Hirveänä muistona on siskoni (on mua 7 vuotta nuorempi) kokemus ylä-asteella, kun matikan opettaja kirjoitti ämpäriin isoilla kirjaimilla sanan "tyhmä" ja laittoi sen siskoni päähän. Ihan hirveän nöyryyttävää ja julmaa! Siinä ei paljon oppimismotivaatio parantunut. Ja tollasesta varmaan saisi nykyään potkut samantien. Ihan syystäkin.
Taidat olla saman ikäinen kuin pikkuveljeni :) Minä olin tuossa vaiheessa jo työelämässä. Sinipunakynä oli meilläkin. Tiedän kyllä millainen kosmoskynä oli ja olen sitä jossain käyttänyt, mutta ei tainnut olla koulussa. Järjestäjänä oli kiva olla . Ulkovessaa meillä ei ollut ja laulukokeista jopa tykkäsin, sillä laulan muutenkin aina.
PoistaIhan järkyttävää tuo miten opettaja käyttäytyi siskoasi kohtaan! Ilman muuta olisi potkut ansainnut jo silloinkin, saati nykypäivänä.
Vielä tuli yksi ruoka- tai paremminkin juomamuisto mieleen. Olisko ollut vuosi -74, kun elettiin energiakriisin aikaa ja kotonakin piti sammuttaa sähköt johonkin tiettyyn aikaan illasta, olisko se ollut tunniksi tai jotain. Mutta ilmeisesti justiin noiden sähkökatkosten takia koulussa tarjottiin pastöroimatonta maitoa. Oli ruokakärryssä peltiämpärissä, josta sitä sitten kauhalla nostettiin ja koska oli täynnä klimppejä, loiskui aina vähän ohi, kun lasiin (tai teräsmukiko se oli) tähdättiin :). Oli aika epämiellyttävä koostumus, mutta siihen aikaan ei ollut vaihtoehtoja. Joko juot maitoa tai sitten olet kokonaan ilman juotavaa. (Josta tuli mieleen koulun käytävillä olleet juoma-automaatit. Sellaiset, josta nappia painamalla ruiskusi vettä, joka sitten koitettiin tähdätä suuhun :))
PoistaPoistin vahingossa sen sinun aikaisemman lisäkommentin. En tiedä mihin se hävisi, sorry. Peltiämpäristä klimppistä (kermaista?) maitoa; huh mitä ällöttäviä mielikuvia siitä tulee.
PoistaJuoma-automaatit oli jänniä. Usein lensi vesi kasvoille!
Lähes kaikki on tuttua minullekin. Niin paljon muistui mieleen lukiessani postaustasi. Ihania muistoja nuo ovat.
VastaaPoistaMukavaa viikon jatkoa! Täällä sataa lunta ja maa on valkoinen.
Uskon että tuttuja juttuja sinulle, koska taidetaan olla aika saman ikäisiä.
PoistaVoisi olla kivaa jos tännekin tulisi vähän lunta, mutta sitä voidaan saada odottaa vielä kauan.
Oikein hyvää viikon jatkoa myös sinulle!
Ihania muistoja.
VastaaPoistaMinä aloitin peruskoulun ensimmäisten joukossa 1976. Itse asiassa joulutodistuksessa taitaa vielä lukea kansakoulu, mutta seuraavan eli ekaluokan kevätodistus on jo peruskoulusta.
Muistan vielä nimenomaan järjestäjä-ajat. Oi mitä ylellisyyttä oli päästä olemaan järjestäjä! Meillä tosin järjestäjä vain tuuletti ja pyyhki taulun. Mutta sai olla välitunnin sisällä. =)
Ruokaliina muistaakseni oli ihan ensimmäisiä koulutöitä: sitä kirjottiin vohvelikankaalle heti alussa, jotta jokaisella oli oma ruokaliina pulpetille. Ja tosiaan ruoka tuotiin ja syötiin luokassa.
Lisäksi äidin piti hankkia sellainen muovitettu liina, jota käytettiin kuvaamataidon tunnilla suojaamaan pulpettia. Muistan, kun liinat veivät pulpetista ison tilan, vaikka niitä kuinka yritti rullata pieneksi.
Lisäksi muistan nuo terkkarin käynnit rokotuksineen. Ja hampaiden fluoripurskuttelun joka toinen viikko ehkä. Meille tehtiin Mantoux'n koe eli tubi-koe missä käsivarteen laitettiin se vasta-aine ja seurattiin joku päivä nouseeko pallukka eli tarvitseeko uuden calmetoinnin. (Asia, josta Ruotsissa lääkäri kivahti, etten voi kuulua siihen ikäluokkaan, jolle on Calmette edes pistetty ja väitti, että muistan tämän väärin... No, arvet reidessä todistavat muuta.)
Ihania muistoja tosiaan. Pitäisikin ehkä napata tästä ideanpoikanen......
Järjestäjän homma oli ihan parasta! Olen luullut että meidän vanha koulu olisi ollut ihan ainoita joissa vielä syötiin luokassa ja että piti olla nuo ruokaliinat, mutta että vielä 70-luvun puolivälissäkin oli samanlaista!? Tee ihmeessä aiheesta oma postauksesi. Tulen sitten lukemaan millaista sinulla oli.
PoistaHyvä postaus! Tuosta löytyi niin paljon tuttuja elementtejä. Minä aloitin koulunkäynnin syksyllä 1970 pienessä kyläkoulussa.
VastaaPoistaKiitos. Idea välähti päähäni kun mietin ihan toista postausaihetta. Pieni kyläkoulu olisikin ollut ihan unelma; tuttu ja turvallinen <3
PoistaVoi muistan nuo ruokaliinat.:)
VastaaPoistaNiitä ei voi unohtaa, eikä jumppapusseja!
PoistaIhana postaus! Oli pakko lukea kaikki kommentitkin.
VastaaPoistaMinä aloitin kouluni vuonna 69. Ja niin samanlaisia muistoja mulla kuin monella muullakin.. pieni kyläkoulu, jossa samassa luokkahuoneessa 1. ja 2.-luokat. Kun aloitin, ekaluokkalaisia oli vai 7 ja tokaluokkalaisia muutama enemmän. Vohvelikankaiset ruokaliinat väkerrettiin käsityötunnilla itse ja luokassa syötiin. Lautanen oli pakko syödä tyhjäksi ja koska inhosin puuroja ja vellejä, jouduin istumaan jääkylmä kaurapuuro tai ruispuuro edessäni koko puolen tunnin mittaisen ruokavälitunninkin, kun muut jo leikkivät ulkona. Puuron päälle sai laittaa sokeria ja tuo sokeri suli sitten jäähtyvän puuron päälle vetiseksi kerrokseksi. Vieläkin kulkee vilunväreet niskassa. Oppikoulussa järjestäjänä olo oli mahtavaa. Ja minäkin muistan isojen oppilaiden tupakkapaikan. Opettajille oli lasiseinäinen tupakkahuone koulun aulassa! Kylläpä tulee monta juttua mieleen :)
Tällaiset "muistelupostaukset" taitavat olla monien mieleen. Tuo kaurapuuro jäähtyneenä ei kuulosta kovin hyvältä. Mulle kävi niin, että kun meillä oli hernekeittoa kouluruokana (oli herkkuani), niin sen kanssa tarjottiin näkkileipää. Minulta putosi se näkkäri sen keiton joukkoon ja en olisi millään voinut syödä sitä sitten enää, mutta pakko mikä pakko. Tänä päivänä tuo ei tuntuisi kovinkaan pahalta syötävältä, mutta silloin se oli. Ruisjauhopuuro sai minut yökkäämään.
PoistaAla-asteella oli meilläkin järjestäjiä ja heidän tehtäviin kuului liitutaulun pyyhintä ja pulpettien ja tuolien asettelut aina tuntien jälkeen. Järjestäjät toivat myös maidot ruokapöytiin koulun ruokalassa. Yläaste aikaan oli jo maitokoneet eikä liitutauluja käytetty niin usein kun aina kaikki luettiin kalvoilta.
VastaaPoistaOlipa kiva lukea sinun muistojasi myös <3 Ihanaa keskiviikkoa sinulle Kristiina <3
Samoja sielläkin vielä ollut. Mutta maitokone, mikä se on? Onko se sellainen kuin esim. laivojen buffeteissa on, varmaan? Kalvoja ei varmaan oltu keksittykään vielä silloin kun minä koulua kävin. Tosin sitten kun 90-luvulla valmistuin perushoitajaksi, oli meillä koulussa jo sellaiset käytössä.
PoistaOikein mukavaa illan jatkoa sinullekin ihana Outi<3
Olipa ihana teksti. Itse aloitin kouluni 70-luvun puolivälissä ja hyvin paljon samanlaisia asioita muistan. Mustepulloja ei ollut enää kuin myöhemmillä luokilla, kun harjoiteltiin nimenomaan sellaisia käyttämään, mutta pulpeteissa oli edelleen reiät mustepullojen säilytykseen. Samoin nuo laastarit muistan, nyt kun niistä kirjoitit ja järjestäjänäkin tuli oltua aina viikko kerrallaan useaan otteeseen. Se oli aina hieno pesti :) 1. ja 2. luokalla söimme vielä luokassa ja sitä varten oli tehtävä koulussa vohvelikankaasta pienet liinat. Ja pulpetteihin piti laittaa pohjapaperi. Myöhemmin sitten koulu remontointiin ja pääsimme uudelle puolelle uusiin luokkiin, joissa oli hienot vaaleat säädettävät pulpetit. Jännä, miten tulee muistoja mieleen! Kiito sinulle 🤍
VastaaPoistaKiitos Satu. Järjestäjän hommasta taisi jokainen tykätä. Tosiaankin nuo pulpetin laatikon paperit! Tuollaisia säädettäviä pulpetteja ei minun kouluaikanani ollut.
PoistaMukavaa loppuviikkoa sinulle<3
Parissa kohdassa alkoi väkisinkin hymyilyttää ;) Nuo järjestäjän hommat olivat teillä kovin moninaiset, jopa luokkapoliisinakin piti olla ;) Meillä nuo periteiset taulunpyyhkimiset, välituntien sisälläololupa, jotain mahdollisia pieniä tehtäviä. Sitten tulee myös mieleen, että järjestäjät jakautuivat koulun kahdelle ovelle ja avasivat ne välitunnin päättyessä. Oppilaat olivat asettuneet jonoihin ovien edustalle ja jotkut olivat jonoissa koko välitunnin :) Järjestäjät ikään kuin valvoivat sisään kulkemista järjestyksessä.
VastaaPoistaVai piti keittää opeille kahvia ;D Sekin naurattaa.
Tupakkapaikan muistan yläasteelta. Silloin periaatteessa yli 16 vuotiaat olisivat voineet käydä, mutta kävihän siellä muitakin. Opettajien välituntivalvonta keskittyi lähinnä siihen, että vahtivat ettei kukaan mennyt tupakalle luvatta.
Monta muutakin juttua varmasti on, mutta nämä nyt tällä kertaa tuli mieleen.
Luokkapoliisinapa hyvinkin. Ja nyt kun kirjoitit että järjestäjät valvoivat sisään kulkemista, niin muistan että olihan meilläkin niin, että järjestäjät seisoivat kunkin kerroksen tasanteella ja katsoivat että kaikki sujui etiketin mukaisesti, kun oppilaat jonossa marssivat luokkiin.
PoistaHuikea muisto tuo rokotus. :) Ennen oli toisenlaista ja oli niin, että opettajia kunnioitettiin ja nykyään tuntuu, että vanhemmat määrää tahdin. Kivoja muisteloita Kristiina.
VastaaPoistaAurinkoista loppuviikkoa Ahvenanmaalle. <3
Niinpä. Onneksi tuollaiset nolot jutu taitavat nykyisin olla ihan kiellettyjen listalla. Vaikka ei sitä sittenkään lapsena taitanut niin noloksi kokea. Tuo raivostuttaa kyllä tosi paljon että joillakin vanhemmilla tuntuu olevan se käsitys, että vanhemmat määrää ja opettaja tottelee. Enpä kadehdi opettajien oloja.
PoistaKiitos, samoin sinne Porvooseen<3 Taisivat kuitenkin ennustaa sateita, myrskyjä ym. kamaluuksia.
Paljon tässä oli vielä omilta kouluajoiltani tuttua. Oli järjestäjät, jossain meillä oli vielä opettaja, joka vaati järjestäjän tunnin alussa viereensä seisomaan ja näyttämään läksyt, kertomaan poissaolijat jne. Ja jossain oli aulavahtikin pitämässä järjestystä yllä oppituntien ajan.
VastaaPoistaTupakkapaikka oli vähän hys hys, mutta kyllä pihamaalta näki,kuka kävi polttelemassa.
TYkkäsin muuten kaunokirjoituksesta. Pieni piipertäminen on aina ollut mieleeni ja en kaunoa pistänyt pahakseni. Mutta onneksi ei kahvia tarvinnut opettajille keittää! Olisi voinut aika sumppia tulla, vaikka periaatteessa pannukahvin osaankin keittää.
Paljon oli sinunkin kouluajassasi samaa kuin minun. Kaunokirjoituksesta tykkäsin minäkin. Taidan vieläkin muistaa miten nuo kirjaimet oikealla kaunolla oikeaoppisiste kirjoitetaan :)
PoistaTämä oli kiva lukea, muistui omat kouluajat mieleen. Minäkin aloitin kansakoulussa ja ehdin käydä pitkään myös oppikoulua - ehkä viimeiset luokat vaihtuivat peruskouluun (en ihan muista). Järjestäjä oli tuttu juttu ja nuo tuberkuloosilaastarit. Meilläkin oli oppikoulussa (mihin pyrittiin ja valittiin) myytävänä munkkeja, jotka olivat niin herkullisia juuri paistettuina. Taisin syödä aika usein Berliininmunkin.
VastaaPoistaOn kiva kuulla että moni on tästä postauksesta tykännyt. On kiva muistella kouluaikoja, ainakin jos ei kovin paljoa ikäviä muistoja, niin kuin monella valitettavasti on. Nuo munkit!!
PoistaKiitos Suvi. Mitenkähän yläluokilla sitten tehtiin, ei muista.
VastaaPoistaNyt kyllä tuli nostalgiset muistot mieleen. Niinpä, noihin rokotuksiin jonotettiin ja porukassa kiemurreltiin pelosta. Taidettiin piikki saada opettajan pöydän suojissa. Ihan muistan, mille koulu tuoksui, mille liitu tuoksui - voimistelusalia ei ikinä voi unohtaa.
VastaaPoistaPaljon nostalgiaa tosiaan sisältyy näihin muistoihin. Liidun tuoksu ei ollut kovin miellyttävä, puhumattakaan siitä äänestä joka siitä joskus lähti jos piti sitä jollain tavalla väärässä asennossa kun taululle kirjoitti.
PoistaPaljon on meillä samoja muistoja. Tosin peruskoulu saapui jo olisiko ollut kolmannelta luokalta
VastaaPoistaMinä olin vanhempi joten peruskoulua en ole koskaan käynyt.
PoistaVoi, miten mukava oli lukea koulumuistojasi! Paljon on muutoksia tullut, esim. ei ole liitutauluja, kun on tussitaulu ja taulutv:t yms. Minunkin kouluaikoina oli oppilaat vuorollaan järjestäjiä ja se oli aina tosi kiva viikko.
VastaaPoistaMukavaa kuulla että aihe kiehtoi. Kaikki taisivat tykätä järjestäjänä olosta!
Poista