Voi pupu

Iloinen yllätys tälle aamulle oli se, että ensimmäiset pioniunikot ovat avautuneet.  Ihmettelin kauempaa katsoessani mitä tummia palluroita lavakauluksen kukkien joukossa on.

Lähemmäksi mentyäni sitten näin nämä ihanuudet. Ne eivät säily kauan, mutta ovat niin hurmaavia kukkiessaan, että ansaitsevat paikkansa tässä lavassa johon viskelin kaikenlaisia siemeniä. Tänä vuonna saivat nimittäin porkkanat ja punajuuret jäädä viljelemättä ja tilalle tuli kukkameri.

Paitsi kukkiessaan, niin kuihduttuaan kukan hieno siemenkota kannattaa säilyttää koristeena.

Siemenseoksessa jota tähän kylvin oli mukana myös ruiskukkaa ja muutama muu laji joita en tunnista. Mutta kauniita ovat kaikki. Hiukan liian tiheään kasvavat kun vaan tyhjensin siemenpussien sisällöt tähän, enkä mitään välimatkoja ruvennut mittailemaan siemenille. Nyt olen kukkavarsia harventanut jonkin verran jotta saavat tilaa kasvaa.

Hämmästyin yhtenä aamuna kun avasin portin tälle aidatulle alueelle ja sisäpuolella makoilikin pupu joka usein on nähty pihalla hyppelemässä ja ruohoa syömässä. Kovin tyytyväiseltä näytti olinpaikkaansa ja kun tulin sen lähelle, niin se tietysti aikoi  lähteä pakoon. Se yritti hypätä aitaa vasten, tai paremminkin sen ylitse, mutta ei päässyt niin korkealle että yli olisi päässyt. Sitten se jäi kyhjöttämään paikoilleen ja katsoin parhaimmaksi jättää keittiöpuutarhan portin auki ja mennä itse muualle, jotta se uskaltaisi tulla ulos aitauksesta.

Kun hetken päästä menin takaisin, niin pupua ei enää näkynyt missään. Tutkin koko aitauksen, mutta en löytänyt mintään aukkoa josta se olisi voinut sisäpuolelle päästä. Ainoa mahdollisuus on se, että se on pujahtanut huomaamattani sisäpuolelle kun olen itse ollut siellä, sillä silloin aina jätän oven raolleen.

Tarkemmin laatikoita tutkiessani huomasin harmikseni että pupu on tainnut viettää yön hajuherneideni päällä, sillä niiden varret olivat ihan maata vasten ja osittain poikki jyrsityt.

En siis taaskaan tainnut onnistua hajuherneiden kasvattamisessa.

Muutama varsi on kuitenkin säilynyt ja toivon että edes ne selviäisivät ja kukkisivat kauniisti jonkin ajan kuluttua.

Krassi ei taida maistua hyvältä sillä se on saanut olla rauhassa. Samoin herneenvarret ovat säilyneet, eikä tilli tai salaattikaan ole pupulle maistunut.

Nyt sitä ei enää ole aitauksen sisäpuolella näkynyt, joten kai se sitten oli pujahtanut avoimesta portista sisälle.

Kuivaa on maastossa ja joka päivä on joutunut kastelemaan. Täksi päiväksi on luvassa pieni sateen mahdollisuus ja pidän peukkua että se osuisi tänne meille.

KAUNISTA PÄIVÄÄ!

💚💚💚