Ei se kovin kaunis ole, mutta käytännöllinen

No nyt olen kylvänyt yksivuotisia kesäkukkia. Minulla on kahdessa minikasvihuoneessa kääpiösamettikukkaa, krassia, hajuhernettä ja basilikaa.

Sain kuin sainkin järjestettyä niille paikan makuuhuoneesta, terassin oven edestä, jossa melko suuri ikkuna, niin että saavat valoa.

Kaunishan tuo asetelma ei ole, sillä jouduin sijoittamaan tuon hyllykön tuolin päälle niin että kaikki hyllyt ovat parhaassa mahdollisessa paikassa ulkoa tulevaan valoon nähden.

Terassin ovi mahtuu hyvin aukeamaan ja ovesta pääsee kulkemaan. Kovin kauaahan tämä hylly tässä ei tule olemaan, joten esteettinen silmä ei joudu kauhean kauan kärsimään.

Hylly on ylösalaisin koska siten saimme hyllyt parhaalle korkeudelle.

Sitten kun hyllyä ei enää tarvita, niin sen voi vaikka purkaa osiin ja viedä varastoon, tai ehkä se saa sitten paikan kasvihuoneesta. Se on joka tapauksessa kevyt siirtää minne vaan, sillä se on pääasiassa muovia ja putket metallia.

Tämä hylly on varsinaisesti kenkähylly, nimeltään Bornholm, ja maksoi JYSKissä kokonaiset 9€, eli on hyvinkin hintansa väärti. Jos innostuit tästä hyllystä ja katsot JYSKin sivuilta sen arvosteluja, niin moni oli tyytyväinen, mutta muutama piti tätä ihan rimpulana, ja kertoi ettei se pysynyt koossa ollenkaan. Siihen yksi hyllyn ostanut vinkkasi että osat tulee painaa kunnolla toisiinsa kiinni, niin kyllä pysyy kasassa.

Ja meillä tuo ainakin on tukeva ja hyvä tähän tarkoitukseen, ja jos tätä kenkähyllynä käyttää niin aika monta paria kenkiä siihen mahtuu, sillä siinä on neljä hyllyä.

Toisessa blogissani postaus Kiinan kortista.

💛💛💛

Näin meillä, entäs teillä?

Kevättä ilmassa!

Siemeniä olen hankkinut jo muutaman pussillisen ja olen jo kylvänytkin sekä kääpiösamettikukkia että krasseja. Nyt ne saavat itää minikasvihuoneessa saunan lattialla ja odotan niiden itämistä.

Kuvan basilika pitää esikasvattaa lämpimässä ja aionkin kylvää sen ruukkuun. Pussissa sanotaan kylvöajaksi helmi-toukokuu, joten nyt voisi olla ihan sopiva aika. Lopullinen sijoituspaikka tulee olemaan kasvihuone, mutta sen lämpenemistä sopivaksi saa vielä odottaa tovin.

Viikko sitten aurinko lämmitti ihanasti kasvihuonetta ja siellä jo viimevuotinen viininlehtisalaatti kasvoi hienosti. Se on kova leviämään, joten pitääpä olla tarkkana ettei rehota liikaa myöhemmin kesällä. Lehtipersiljassakin näkyi muutama lehti. Sen istutin viime vuonna. Saa nähdä kasvaako se vielä, vai oliko kuitenkin yksivuotinen.

Kasvarin siivous ja pesu on vielä tekemättä, sillä viime päivien kylmä sää ei siihen houkuttanut, koska kaikki tavarat pitää ensin viedä ulos kasvihuoneesta, jotta pääsen painepesurilla pesemään koko tilan. Yllättävän paljon kaikenlaista roskaa on talven aikana kasvihuoneeseen kulkeutunut, vaikka ovet ja tuuletusluukut ovat suljettuina. Tosin nuo luukut ovat saattaneet auringonpaisteessa aueta jonkin verran, joten sitä kautta pääsee puista lentämään lehtiä ja neulasia. 

Ulkopöytä ja tuolitkin ovat vielä täällä suojassa. Sormia syyhyttää kuitenkin jo viedä ne ulos omille paikoilleen jotta pääsee järjestämään tätä tilaa.

Kotona onkin sitten jo kaikki ulkohuonekalut kannettu paikoilleen terassille ja grillikin on jo ulkona. Enää puuttuu lämmin sää niin että tuo valkoinen kuorrutus sulaa!

Minkälaista keliä teillä päin on?

MUKAVAA PÄIVÄN JATKUMISTA!

💙💙💙

Mitä sininen väri kertoo?

Nyt tulee ihan sinistä väriä kun osallistun näillä kuvilla Repolainen reissaa ja räpeltää VÄRIHAASTEESEEN

Kuvat olen poiminut omista valokuvistani, joten eivät ole ihan tänä päivänä otettuja. Eilisellä kävelylenkillä etsimällä etsin sinisiä kuvattavia, mutta eihän niitä tahtonut löytyä. Jokusia kevätkukkijoita näkyi, mutta en tohtinut mennä maahan makaamaan jotta olisin saanut ne kauniisti kuvattua. Muita sinisiä kohteita olivat talot ja suojatiekyltit. Nekin jätin kuvaamatta. Taivaskaan ei eilen ollut sininen, joten laitoin tämän viime vuonna ottamani sinitaivaan kuvan, jossa sinisen eri sävyt näkyvät kauniisti.

Orvokit ovat kevään kukkia. Tänä vuonna ostin muutaman keltaisen orvokin pääsiäiskukiksi. Istutin ne ruukkuun joka minulla on ulkona. Alkuun näytti siltä etteivät ne tule selviytymään kylmistä päivistä, saati lumisateesta, mutta hyvin ovat pärjänneet.

Nämä siniset orvokit ovat viime vuodelta.

Mökkimaisemaan sinistä löytyy yleensä niissä kuvissa joissa kuvaan merta. Aina ei merikään näin siniseltä näytä, vaan se voi esiintyä harmaana tai vihreänäkin. 

Sinistä meillä löytyy kotona ainakin muutaman seinän värinä ja mökillä ruokapöydän tuolit ovat siniset. 

Sininen kuuluu lempiväreihini ja miellän sen kesän väriksi.

Google kertoo: "Sininen on harmonian, luotettavuuden ja sympatian väri. Sininen edustaa luotettavuutta ja voimaa, mutta myös vakauttaa ja rauhoittaa. Siniseen väriin liitetään myös yleviä tunteita ja sen sanotaankin edustavan menestystä sekä auktoriteettia.

MUKAVAA PÄIVÄÄ!

💙💙💙

Vain kolme kuvaa: Hujan hajan, huoltoasema ja hiekkatie

Huhtikuun "Vain kolme kuvaa"-haasteen kuvat alkavat H-kirjaimella.

Omat kuvani tulevat tässä:

HUOLTOASEMA

Kylässämme on kaksi huoltoasemaa, joista toisen torni näkyy kuvassa. Huoltoasemat eivät ole mikään kaunistus maisemassa, mutta tarpeellisiahan ne ovat ja kauas näkyvätkin nämä tornit joista voi katsoa polttoaineen päivän hinnan.

HIEKKATIE

Tämä hiekkatie kuuluu sille reitille jota kuljen useamman kerran viikossa. Tämä tienpätkä taitaakin olla ihan ainoita hiekkateitä siinä taajamassa jossa asun. Ja jos asutus tien varressa lisääntyy, niin varmaan tämäkin osa saa peitteekseen asfaltin.

HUJAN HAJAN

Hujan hajan olivat terassihuonekalumme kun aamulla vilkaisin ulos ikkunasta. Nuo tuolit ovat kevyitä, joten niitä on helppo siirtää esim. kun talveksi kannamme ne varastoon ja taas keväällä takaisin terassille.

Mutta keveydellä on myös huono puoli. Aina kun tuuli on hiukankin kovempi käy niin että ko. tuolit löytyvät vääristä paikoista. Onneksi terassilla on nuo kaiteet niin etteivät sentään ympäri pihaa pääse lentelemään.

Myös terassilla olevan laatikon kansi oli irronnut ja tuuli oli sen lennättänyt onneksi vain laatikon ja terassikaiteen väliin. Laitoin sen takaisin laatikon päälle, mutta siihen laitoin painavahkon kiven painoksi ettei taas kohta lentele.

Mutta noiden tuolien paikalleen pitämiseen en vielä ole ratkaisua keksinyt.

Jos haluat itsekin tulla mukaan tähän hyvän suosion saaneeseen haasteeseen, niin TÄÄLTÄ löydät ohjeet haasteeseen osallistumiselle. 

Huhtikuussa haasteeseen ovat jo vastanneet seuraavat blogit ja täydennän listaa sitä mukaa kun uusia ilmestyy:

Arkisin, Näpertelijä, StanstaLandia, Ruusuperhonen, Enkulin käsityöt, Kaikkea muuta, Satavuotiaan sylissä, Tikusta asiaa, Kuvakirjeitä Karsikonperältä, Puikoillanikin, Uminomat, Tau(v)on paikka, Villa Emilia, Sweets & Socks, Silmukka soikoon, Kotonasi, Kieltenopen blogi, Rikkaruohoelämää, Hetkiä ja retkiä, Suvikumpu, Pian ja nopeasti, Marjatan kirjat ja mietteet, Maijun tekeleitä,

Lappalainen etelässä

Kesän suurin tapahtuma Ahvenanmaalla

Tulevana kesänä saapuvat suuret purjelaivat taas pitkän tauon jälkeen Maarianhaminaan kun järjestetään The Tall Chips Races. Viimeksi Maarianhamina oli mukana yhtenä etappisatamana v. 1988.

Laivat saapuvat Maarianhaminan länsisatamaan ja ovat siellä nähtävinä 24.7-27.7.

Paljon muutakin ohjelmaa tapahtumaan liittyy ja kaikki tapahtumat ovat Maarianhaminan keskustassa n. 1 kilometrin säteellä.

Maarianhaminaan saapuu aluksia isoista pienempiin. Kilpailun sääntöjen mukaan laivojen miehistöstä on vähintään puolet oltava 15-25-vuotiaita.

Klikkaamalla TÄSTÄ pääset katsomaan minkälaisia laivoja Maarianhaminaan on tulossa. Postauksen kuva on myös sieltä.

Tämän vuotisen isojen purjelaivojen etappisatamat ovat:

Klaipeda, Liettua 27.6-30.6

Helsinki 4.7-7.7

Tallinna 11.7-14.7

Turku 18.7-21.7

Maarianhamina 24.7-27.7

Szczecin, Puola 2.8-5.8

Kiinnostuitko? TÄÄLTÄ voit varata matkan, hotelliyöpymisen ym. ja näet mitä kaikkea muuta Ahvenanmaalla tapahtuu kesällä 2024. Googlaamalla The Tall Ship Races 2024 löydät paljon mielenkiintoista luettavaa tapahtumasta.

Tervetuloa Maarianhaminaan, ehkä tapaamme!

💙💙💙

Tämän päivän kortit nähtävänä toisessa blogissani!

Ylistys Aino-jäätelölle

Lähikaupassa oli taas vaarallinen tarjous, jossa Aino-jäätelöä sai kolme purkkia, oliko se nyt kympillä.

Tietäähän sen, että kun sitä ostaa noin paljon kerralla, niin se sitten meneekin, no ei ihan kerralla, mutta ei paljon puutukaan.

J kävi ostamassa tuota jätskiä kun tietää että se on minun herkkuani. Tai no, ei mikä tahansa Aino-jäätelö, vaan nimenomaan, ja ainoastaan suolainen kinuski.

Olen yrittänyt taistella vähentääkseni herkkujen syöntiä ja olen onnistunutkin, paitsi pääsiäisenä meni överiksi mämmien, kermojen, sokerien ja näiden jäätelöiden kanssa.

Mutta miten voi olla niin, että vain tuo suolainen kinuski-maku on se joka houkuttaa? Ollaan kokeiltu muitakin, kuten karpalo&kinuski, mutta se muistuttaa liikaa sorbettia josta en välitä. Kaikki tuollaiset marjaiset jätskit saavat minulta miinuksen. 

Valkosuklaasta tykkään kyllä, mutta ei se jäätelössä maistunut miltään. Muutamia kokeiltuani voin vain todeta että suolainen kinuski tai ei mitään.

Noita purkkeja on kertynyt iso pino, eikä tässä edes ole kaikki. Pesen ne ja laitan kaapin ylähyllylle vastaisuuden varalle (ei, en ole vielä ryhtynyt säilyttämään tyhjäksi tulleita margariinirasioita).

Tuollaisista muovirasioistahan sanotaan ettei niissä ole turvallista pakastaa vaikka ruokaa, mutta sitäkin olen kuitenkin tehnyt, ovathan ne niin sopivia ja tiiviitä siihen tarkoitukseen.

Pähkinöitä ym. mysliaineksia säilytän myös näissä. Ompelutarvikkeille ja kaikenlaisille ruuveille ym. pikkuisille osille nämä ovat mainioita pakkauksia, joten ei ihan huono idea ole näiden ostaminen :)

(Ja tämä postaus ei todellakaan ole maksettu yhteistyöpostaus.)

Kuvan ottamista varten oli pakko ottaa lautaselle nokare jäätelöä, vaikka näin puolen päivän maissa sitä ei vielä tee niin mieli.  Mutta kun päivällinen on syöty, niin illansuussa tulee makeanhimo johon tämä mainiosti auttaa. Ja seuraavana päivänä on sitten kahta kauheampi "jätskikrapula" kun katuu sitä että taas tuli syötyä itsensä ähkyksi jäätelöstä.

Olen monasti lukenut että jos yrittää syödä terveellisemmin ja välttää herkuttelua, niin jos sitten sortuu kuitenkin syömään jotain "kiellettyä", niin ei siitä pidä masentua, vaan seuraavana päivänä vaan jatkaa järkevällä syömisellä niin hyvä tulee!

Mutta silloin ei todellakaan saa olla näitä herkkuja pakkasessa koska sen tietää mitä siitä sitten taas seuraa.

Tunnustan: Pystyn syömään kokonaisen Aino-jäätelöpurkin tyhjäksi melkeinpä yhdellä istumalla. Miten sinä, tykkäätkö jätskistä ja jos tykkäät niin mikä on lempijäätelösi?

💙💙💙

Joko olet tutustunut uuteen blogiini? TÄÄLTÄ voit katsoa miltä siellä näyttää ja liittyä lukijaksikin.

Hauskoja näkymiä tien varrella

Tänään ei sitten enää ollutkaan yhtä lämmintä ja kaunista säätä kuin eilen. Eilenhän mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa kevään lämpöennätys +13 astetta, tänään oli vain neljä astetta plussaa. Ajankuluksi lähdettiin hiukan ajelulle. 

Hauskoja näkymiä tien varrella näkyikin. Pääsiäisnoita oli lentämässä jonnekin, ehkä Kyöpelinvuorelle?

Ihanaa kun ihmiset näkevät näin paljon vaivaa vain muutaman päivän kestävän juhlapyhän tähden.

Saman tien varrella oli toinenkin hauska näky, nimittäin vanha volkkari, joka oli jo aika huonossa kunnossa.

Se oli nostettu puupölkkyjen päälle. Se taisi toimia tiennäyttäjänä tien päässä olevan talon vieraille, sillä sitä ei voi olla huomaamatta. Aika hyvä kun voi sanoa harvinaisemmille vieraille, kun kysyvät tietä, että "kun näette tien vieressä valkoisen kuplavolkkarin, niin siitä käännytte meille päin". Tuo numero kyljessä on ehkä heidän osoite?

Vielä toiseen suuntaan palatessamme samaa tietä näin nämä kaksi postilaatikoiden kantajaa. Aika ihania olivat!

Vielä yksi pääsiäispäivä jäljellä ja sitten palataan taas normaaliin päiväjärjestykseen, mikä onkin aika ihanaa.

Nyt menen syömään mämmiä!

(Joko olet tutustunut uuteen Krissen kortit-blogiini? Sitä pääset kurkkaamaan TÄSTÄ)

💛💚💛💚

Keltainen, värihaasteen ja pääsiäisen väri

Tällä kuvalla osallistun Repolainen reissaa ja räpeltää-blogin värihaasteeseen

jonka värinä on tällä kertaa keltainen, mikä sopiikin hyvin pääsiäiseen.

Samalla toivotan kaikille HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Olen aloittanut blogin postcrossingissa saamieni korttien esittelyyn. Jos kiinnostaa niin sen löydät TÄÄLTÄ .

💛💛💛

Helppo, nopea ja terveellinen uunimunakas

Oletko tehnyt joskus munakasta uunissa? Minä en ollut tehnyt, mutta nyt kokeilin.

Resepti oli hyvin yksinkertainen ja vaivaton, eikä siihen tarvittu mitään erikoisia ainesosiakaan.

Munakaspohja paistettiin ensin uunissa valmiiksi ja vasta sitten lisättiin loput ainekset.

Näin se valmistettiin:

Ohjeessa sanottiin että munakkaasta riittää 4-8 hengelle, mutta silloin eivät syöjät saa olla kovin nälkäisiä.

Munakkaaseen tarvittiin:

8 munaa

2dl ruokakermaa

3/4dl perunajauhoja

1tl suolaa

1/2tl mustapippuria

2rkl öljyä

Päälle:

70g pinaattia

2dl kivettömiä oliiveja

1rasia kirsikkatomaatteja

100g pehmeää vuohenjuustoa (tai mozzarellaa)

2rkl oliiviöljyä

- kuumenna uuni 200 asteeseen

- vatkaa munat kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lorauta joukkoon

   kerma ja siivilöi perunajauhot. Mausta suolalla ja pippurilla

- pyyhi uunivuoan (40x30cm) pohja ja reunat öljyllä. Kaada munakasmassa 

  vuokaan.

- kypsennä munakasta uunin alatasolla 15 min.

- kuorruta jäähtynyt munakas pinaatilla, oliiveilla ja kirsikkatomaateilla.

   Murenna päälle vuohenjuustoa ja lorauta oliiviöljyä.

Seuraavalla kerralla kun teen tätä, niin laitan munakasainekset hiukan pienempään vuokaan, sillä haluan että siitä tulee hiukan paksumpi.

En antanut munakkaan jäähtyä kokonaan vaan lisäsin päällisen ainekset puolijäähtyneen munakkaan päälle.

Jälkeenpäin mietin että kun reseptissä sanottiin kuorruta, niin tarkoitetaankohan sillä sitä että munakas päällisineen olisi pitänyt laittaa vielä uuniin? Minä en laittanut vaan söimme sen sellaisenaan.

💛💛💛

Kokemuksia termoruukuista

Miten ovat talvehtineet viime vuonna termoruukkuihin istuttamani rungollinen tuija ja sininata-heinä?

Ne ovat olleet koko talven kesähuoneessamme, enkä ole niitä kastellut muuta kuin nyt ihan lähiviikkoina antanut hiukan vettä silloin tällöin.

Tuijassa oli joulun aikaan pienet valot ja se olikin siihen tarkoitukseen oikein sopiva. Nyt nostin sen verhon taakse jottei voimakas kevätaurinko paista siihen liikaa. Se saa kuitenkin valoa valokatteen läpi ja ikkunoista. Kunhan yöpakkaset hellittävät niin siirrän sen ulos terassille.

Tuijaan oli talven aikana tullut "töyhtö", jonka leikkasin pois niin että pyöreä muoto säilyy.

Heinä on saanut samaa hoitoa kuin tuija ja siinäkin on lupaavan paljon vihreää, eli uskoisin että sekin on selvinnyt hengissä talvesta.

Eilen oli aurinkoinen päiväja ruokailimme ensimmäistä kertaa kesähuoneessa. Joka vuosi tuo ensimmäinen kesähuone-ruokailu on tainnut tapahtua juuri maaliskuussa. Maaliskuu on kuitenkin vielä sen verran kylmä kuukausi, ettei kesähuoneessa tarkene muuta kuin silloin kun aurinko sen lämmittää, eli iltapäivällä.

Tänä vuonna aikomuksenani on hankkia ainakin yksi termoruukku lisää ja istuttaa siihen samanlainen pikkusyreeni kuin ulkona pihallakin on. Se on pieni puu joka mahtuu talveksi kesähuoneeseen. Voisi olla että termoruukuissa kaikki nämä kuvaamani kasvit säilyisivät ihan taivasallakin, mutta en taida uskalla ottaa sitä riskiä että paleltuisivat.

Onko sinulla kokemusta siitä miten kasvit pärjäävät termoruukuissa ulkona talven yli?

MUKAVAA PÄIVÄÄ!

💛💛💛

Värejä - VIHREÄ

Kevään etenemisen myötä vihreys lisääntyy ja Repolainen reissaa ja räpeltää-blogin haasteessa haastettiin minutkin mukaan värihaasteeseen. Nyt teemana on kevääseen sopiva väri, vihreä.

Ensin tuntui siltä ettei  kodistamme löydy paljoa vihreää, mutta mitä vielä!

Eipä tarvinnut kauas katsetta tietokoneelta siirtää kun jo vihreitä esineitä löytyi vaikka kuinka ja kirjoituspöydän laatikosta löytyi lisää.

Netistä löytyi tällainen kuvaus vihreästä väristä:

• Vihreä on kasvun, uudistumisen ja uudelleen syntymisen väri.
• Vihreä liitetään terveyteen, luontoon, tuoreuteen ja rauhaan.
• Vihreä auttaa ongelmien ratkaisemisessa ja rohkaisee vapauteen, parannukseen ja rauhallisuuteen.
• Tumman vihreä kuvastaa rahaa, taloudellisia asioita ja porvarillisuutta
• Vihreä edustaa myöskin orastavaa rakkautta.
• Vihreä on väri, joka auttaa meitä rentoutumaan. Vihreä on itse asiassa hyvä väri niille, jotka kärsivät masennuksesta.

Olohuoneen sohvalta löytyi kolme vihreää tyynyä ja vaikka tuo yksi näyttääkin joltain muulta väriltä, niin vihreä sekin on.

Amppelissa kasvaa yksi tämän kevään hankinnoista. Näyttää viihtyvän hyvin ainakin toistaiseksi. Kasvin suomenkielistä nimeä en tiedä, mutta sen tieteellinen nimi on Asplenium balearicum Shivas.

Näin vihertää kotonani ja pian alkaa toden teolla vihertää ulkonakin.

🍀🍀🍀

Postia Australiasta

Sain terveisiä pitkän matkan takaa, nimittäin Australiasta. Kirje näytti hienolta ja oletin sen olevan Postcrossing-kaverilta, joka on lähettänyt kirjeen kortin sijasta.

Kirje oli taiteltu ovelasti, sillä kirjepaperi muodosti samalla kirjekuoren. Kun avasin sen, niin hämmästyin, sillä paperi oli kirjoitettu hienolla käsialalla ihan täyteen.

Täytyy myöntää, että hetken luulin että tämä on samanlainen huijauskirje kuin se jonka joitakin vuosia sitten sain ja jossa kerrottiin minun perineen suuren summan rahaa. 

Huomasin kuitenkin pian että tämä on kyllä "oikealta" postcrossing-kaverilta sillä kirjeeseen oli kirjoitettu ID-tunnus joka jokaisessa postcrossing-kortissa pitää olla.

Kirjeen käsiala oli tosi hieno, vanhanaikaisen tyylinen, ja musteen ruskea väri teki tekstin vieläkin vanhahtavammaksi. Näytti siltä kuin se olisi kirjoitettu sellaisella mustekynällä,  jonka terä kastetaan pullossa olevaan musteeseen ja ehkä olikin.

Kirje oli suljettu sinetillä.

Kirjeen sisällä oli kortti jossa oli kuvattuna suloinen koala. Tämä kirje herätti paljon ajatuksia. Ilahdutti että joku, tässä tapauksessa Robert Australiasta, oli nähnyt niin paljon vaivaa tuon hienon, pitkän kirjeen kirjoittamisessa, lähettääkseen sen itselleen tuntemattomalle ihmiselle.

Lähetin hänelle kiitosviestin tuosta ihanasta kirjelähetyksestä.

Kirje/kortti Australiasta oli matkannut 18 päivää ja matkaa oli kertynyt 14.930 km.

Jos et vielä tiedä mitä postcrossing on, niin voit lukea  siitä TÄÄLTÄ. 

Koska lukijoita tuntuu kiinnostavan mitä hän kirjoitti, niin tässä lyhennelmä:

Ensin hän kirjoittaa että häntä kiinnostaa kirjoittaminen ja kirjoitustaidon historia. Australiaan on tuotu rangaistusvankeja aikoinaan. Yksi heistä halusi kirjoittaa ja hän sai kaksi paperiarkkia kuukaudessa jotta voi kirjoittaa. Mutta hänellä ei ollut mustetta, joten se piti tehdä itse puun parkista keittämällä. Tätä mustetta kutsuttiin "Iron gall"-nimellä ja sitä on käytetty Australiassa vielä 1950-luvulla, kunnes kuulakärkikynä valloitti markkinat. 

Tuota Iron gall-mustetta on helppo valmistaa, ja kirjeen kirjoittaja Robert on itsekin sitä valmistanut. 

Ja uskon että saamani kirjeen hän on kirjoittanut juurikin tuolla musteella, sillä sen väri on ruskehtava, joten sopisi hyvin parkista keitetyn musteen väriksi.

Lopuksi hän kirjoittaa kaikkien australialaisten rakastamasta koalasta ja koalaa esittää korttikin joka tuli kirjeen mukana.

Perustin uuden blogin postcrossingissa saamieni korttien esittelyyn. Sen löydät TÄÄLTÄ.

💛💛💛