26/09/2022

Ahvenanmaan suurin mäkilinna ja Idan tupa



Eräs sympaattisimmista paikoista Ahvenanmaalla on varmaan tämä pikku mökki Saltvikin Borgbodassa. Mökissä on aikoinaan asustanut Ida Jansson ja nykyään hänen kotinsa toimii museona.

Tämä punamultamaalattu mökki on aina avoinna vierailijoiden käyntejä varten ja aina yhtä siistissä kunnossa. Se on sen verran syrjässä isommista teistä, että tänne tulevat vain ne joita tämän tapaiset nähtävyydet kiinnostavat, eikä tihutyöntekijöitä uskoakseni täällä käy. 



Idan mökki on aivan tien vieressä ja pihapiiri on aidattu riukuaidalla. Auton voi jättää aidan viereiselle pienelle parkkipaikalle.



Kuka tämä Ida, jonka kodista on tehty museo, sitten oikein on?
Ida Jansson syntyi Ahvenanmaalla, Saltvikin Bertbyvikissä huhtikuussa v. 1885.
Hän oli piika ja palvelijatar, joka toisinaan teki töitä jopa ilman rahapalkkaa.
Hänet kuvattiin erittäin työteliääksi ja ahkeraksi.

Saltvikin pappilassa hän teki taloustöitä saaden palkaksi ruokaa ja vaatteita ja hän työskenteli jonkin aikaa myös leipomossa.




Ida piti laulamisesta ja hän lauloi virsiä ja kansanlauluja. 

Idan laulua saakin kuunnella kun menee sisälle tähän mökkiin. Kun astuu tupaan, niin jostain alkaa kuulua naisen laulua. Se on Ida joka laulelee. Yritin katsoa mistä laulu tulee, mutta en keksinyt paikkaa. Vielä kun menin ulos mökistä kuului laulu pihamaalle asti.

Mökissä on esillä iso kirja, jossa kerrotaan Idasta ja hänen elämästään. Siinä kerrotaan myöskin se, että Ruotsin radio teki v. 1958 ohjelman Idasta ja hänen elämästään ja näitä lauluja on myös tallennettu levylle.





Tuvassa on rukki jolla Ida kehräsi lankaa, ompelukone jolla hän ompeli vaatteita ja lisätienestiä Ida sai marjanpoiminnalla.




Ida ei ollut koskaan naimisissa, ainoastaan kerran kihloissa. Hänelle syntyi kuitenkin neljä tytärtä, joista yhtäkään hän ei pystynyt pitämään.
Viidentenä lapsena, v. 1924 syntyi poika Gustav Adolf, joka oli vammainen, eikä pystynyt huolehtimaan itsestään. Ida ei voinut jättää häntä pitkiksi ajoiksi yksin kotiin ja niin Idan piti tehdä päivätyötään lähitaloissa ja kotona.

Samana vuonna kun poika syntyi, sai Ida perinnön yhden lapsensa isältä ja pystyi ostamaan itselleen tämän pienen torpan.






Ida asui poikansa kanssa täällä, kunnes sai kaksi pahaa sairaskohtausta, eikä pystynyt enää yksin huolehtimaan pojastaan ja asumaan vaatimattomassa mökissä ja he molemmat muuttivat hoitolaitokseen. He halusivat sielläkin asua yhdessä ja jakoivat huoneen siihen asti kun Ida kuoli v. 1966. Poika Gustav Adolf asui siellä kuolemaansa asti v. 1994.



Idan mökin lähettyvillä on polku joka johtaa Borgbodan muinaismuistoalueelle, jossa myös kannattaa käydä samalla kun tutustuu tähän mökkiin.
Muinaismuistoalueen arkeologiset löydöt ajoittuvat pronssikaudelta keskiajalle.

Katso lisää täältä

Nykyään aluetta vartioivat symboliset puuveistokset, jotka on veistetty muinaispohjoismaisten mallien mukaan. Polku Borgbergetille kulkee laidunhakojen halki ylös mäelle. Alueella on laiduntavia eläimiä toukokuusta lokakuuhun.


MUKAVAA PÄIVÄÄ!
💙💙💙




 


18 kommenttia:

  1. Voi ihanuus. Aivan kuin aika olisi pysähtynyt tuolla mökissä. Kauniisti kukkivat pelargoniat ikkunalla. Ihanaa, että paikka on säilytetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella kuin oltaisi palattu vuosikymmenien taakse. Pelargonit ovat kauniit ja sopivat juuri tähän miljööseen tosi hyvin. Kohta varmaan ne viedään talveksi jonnekin muualle kun mökkiä ei käsittääkseni lämmitetä.

      Poista
  2. Tuollaisissa paikoissa tuntee aina ajan pysähtyneen. Ihanaa kun sitä laulakin vieraat saavat kuulla.
    Kaunista viikkoa sinulle Kristiina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo yhtäkkiä kuuluva laulu sai melkein säpsähtämään kun ei sitä osannut odottaa.
      Samoin sinne, ihanaa syksyistä viikkoa<3

      Poista
  3. Kaunis tarina Idasta ja pojasta❤️Hienoa, että heidän torppaansa ei ole jätetty pahuuden haltuun, vaan siitä pidetään hyvää huolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Torpasta tosiaan huolehditaan ja se tuntuukin niin hyvältä. Kaiken säilyttämisen arvoisen ei aina tarvitse olla suurta ja mahtavaa.

      Poista
  4. Olipa mielenkiintoista lukea Idasta ja hänen elämästään. Ja niin sympaattinen tuo pikkutorppa. Siellä voi varmasti aistia entisten asukkaiden ja menneiden aikojen läsnäolon, varsinkin kun kuulee Idan laulua. Ihana paikka ❤︎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tuolla torpassa oli vielä paljon tietoa Idasta. Tämä paikka ansaitsisi vielä enemmän huomiota, mutta toisaalta jos tänne tulisi sankoin joukoin kävijöitä, niin tuskin paikka saisi näin rauhassa ja koskemattomana olla.

      Poista
  5. Kaunis ja kodikas mökki. Rankkaa on ollut Idan elämä, kun on noin monesta lapsesta joutunut luopumaan. Tuollaiset museot ovat ihania, joita on elävöitetty.
    Mukavaa viikonalkua ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helppoa ei Idan elämä ole ollut. Köyhyyttä, paljon työtä ja nuo tyttärien pois antamiset, ihan liikaa yhdelle ihmiselle. Onneksi pystyi pitämään nuorimman lapsen ja saivat elää elämäänsä yhdessä vielä Idan sairastuttuakin.
      Hyvää viikon alkamista sinullekin<3

      Poista
  6. Minä rakastan kotimuseoita ja niiden miljöötä. Näissä huoneissa kulkiessa voi hyvin aistia entisaikojen elämän. Pelargoniat punaisen mökin ikkunalla - ihania ♥ Idan elämä ei todellakaan ole ollut helppoa mutta silti hän on jaksanut laulaa. Työteliäs nuori nainen, joka on toiminut palvelijana on varmasti ollut pidetty taloissa. Tuntuu todella surulliselta, että hän on joutunut luopumaan neljästä tyttärestään. Työläisnaisen asema on pakottanut siihen. Hyvä, että pystyi pitämään edes vammaisen poikansa. Varmasti laulaminen on antanut Idalle voimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihania ovat nuo kotimuseot. Viimeistään tällaisessa paikassa vierailtuaan ja Idan elämäntarinan luettuaan, tajuaa kuinka vaikeaa entisaikoina ihmisen elämä on saattanut olla.

      Poista
  7. Hieno, tavallisen ihmisen tarina ja museo! Siisti kohde! Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaista oli monen elämä tuohon aikaan. Tosi kiva käyntikohde kaikkien "tavallisten" turistinähtävyyksien joukossa.

      Poista
  8. Aivan ihana tositarina sinnikkäästä ja osin kovan kohtalon kokeneesta Idasta. Uskon, että olisi onnellinen, jos tietäisi, kuinka tärkeä kohde niin monille muillekin ihmisille sympaattisesta pikku tuvastaan on tullut. Liekö palannut tänne maan päälle näkymättömänä laulamaan vierailleen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan Idalle tulisi hyvä mieli kun näkisi miten häntä on arvostettu ja mökki pidetty hyvässä kunnossa. Hieno idea tuo että hänen laulunsa kuuluu pikku mökissä.

      Poista
  9. Mielenkiintoinen tarina Idasta ja kivat kuvat hänen idyllisestä mökistään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosi mielenkiintoista lukea hänestä tuolla mökissä olevasta leikekirjasta.

      Poista