Nyt se rumilus ja murheenkryyni lähti!

Joka kevät näyttää mökin terassin valokate tältä. Noihin uriin kerääntyy vuoden aikana roskaa puista niin paljon, että se on joka kevät pestävä painepesurilla.

No eihän se olisi homma eikä mikään jos pesun voisi tehdä maasta käsin. Mutta ei voi, vaan J on joka vuosi kiivennyt tuonne katteen päälle painepesurin kanssa. Katto on ehkä n. kolmen metrin korkeudella, joten voi loukata itsensä pahastikin jos sieltä putoaa. Eikä tuon valokatteen päälle parane astua, siitä tulee jalka läpi jos huonosti käy. Niinpä J on joutunut raahaamaan tuonne ylös vielä jos minkälaista levyä jonka päälle voi sitten astua.

Minä en sinne ole koskaan kiivennyt, vaan olen sen sijaan sydän syrjällään katsellut alhaalta päin miten äijän käy. Kerran hän sieltä putosi, mutta ei onneksi sentään loukannut pahasti.

Olen jo monta vuotta ehdottanut että moinen valokate poistettaisiin kokonaan, mutta J ei ole ollut samaa mieltä. Hän on vedonnut siihen että sitten jos se otetaan pois niin ei ole sadesuojaa. Minä siihen vastavetona olen sanonut, että miten monta kertaa me siellä ollaan sateessa istuttu vaikka tuo katto onkin ollut. 

Tänä keväänä se ihme tapahtui, että hän suostui siihen että kate poistetaan.

Tässä valokatteet ovat valmiina pois vietäviksi. Näyttävät ehjiltä, mutta tosiasiassa niihin tuli reikiä niitä poistettaessa, joten käyttöön niistä ei enää ole.

Valokatteen tilalla on nyt raudoitusverkko. Uskon ja toivon että villiviinikin rupeaa viihtymään nyt paremmin kun saa enemmän valoa. Ennen se oli valokatteen alla, mutta nyt se pääsee kiipeämään valoisassa ja kiinnittymään tuohon verkkoon.

Selvää on että terassille nyt katon puuttuessa kertyy enemmän puun lehtiä ym. , mutta mielelläni minä niitä pyyhin pöydältä ja tuoleilta, kunhan ei enää tarvitse katsoa J:n katolla keikkumista.

Yksi hyvä asia tuon valokatteen pois ottamisessa on, tai ainakin luulen niin, se että ikkunat pysyvät paremmin puhtaina. Nimittäin sen jälkeen kun tuo valokate aikoinaan paikoilleen laitettiin, niin aina sateen jälkeen ikkunat olivat likaiset. Tuo kate luultavasti ohjasi tuulta jotenkin niin, että sadevesi roiskui ikkunaruutuihin paljon enemmän kuin silloin kun tuota katetta ei ollut. 

Valoisuus lisääntyi katon poiston ansiosta. Olen antanut villiviineille kompostimultaa ja kastellut niitä hiukan enemmän kuin yleensä ja toivon että innostuvat nyt kasvamaan reheviksi kun tuo katto on poissa varjostamasta.

Tänä kesänä ei ollut tarkoitus tehdä minkäänlaista remppaa, mutta aina sitä jonkinlaista projektia kuitenkin keksii.

IHANAA VIIKKOA KAIKILLE!

💛💛💛