KESÄAPULAINEN TYÖSSÄÄN

Edellisvuonna meille tuli mökille ruohonleikkaajaksi robottiruohonleikkuri, joka sai heti kutsumanimen "Roope". 

Silmä tarkkana seurasimme (tai ainakin minä) sen touhuja. Tuntuu kuin se olisi perheemme lemmikkieläin ja miten söpösti se hoitaakaan tehtävänsä.

 

Nurmikkomme on kaikkea muuta kuin tasainen. Siinä on kuoppaa ja muhkuraa ja myös paljaita paikkoja, joita aina paikkaillaan hyvällä tai huonommalla menestyksellä.

Välillä "Roope" on jäänyt jumiin ja on tarvinnut hiukan apua jatkaakseen töitä, mutta kun pahimmin epätasaiset kuopat on täytetty niin työ sujuu hienosti. 

 

Viime kesä oli tosi kuiva, emmekä käyttäneet "Roopea" ollenkaan vaan se vietti koko kesän varastossa. 

Ensimmäisen kesän käytön jälkeen huomasimme että "Roopen" kapasiteetti olisi riittänyt suuremmankin nurmialueen leikkuuseen, joten keräsimme vihreän johdon (kuvassa) rullalle ja päätimme asentaa sen uudestaan tänä kesänä. Tuo johtohan rajoittaa sen alueen joka robottiruohonleikkurin on tarkoitus leikata ja leikkuri pysähtyy ja kääntyy oikeaan suuntaan kun tulee tarpeeksi lähelle johtoa. Nyt kun johto on juuri asennettu se vielä näkyy, mutta jonkin ajan kuluttua se on peittynyt ruohon alle. Sille ei tarvitse asennettaessa kaivaa uraa vaan se naputellaan tappien avulla paikoilleen nurmen pintaan.

Pari viikkoa sitten asensimme johdon uudestaan ja suurensimme leikkuualuetta. Leikkurin ohjeissa sanottiin että kestää muutaman leikkuukerran ennenkuin leikkuri "osaa" leikata koko alueen moitteettomasti.

Juuri tämä koulutusvaihe meillä on nyt meneillään ja muutaman kerran leikkurin näyttöruudussa on ollut teksti "nurmikko valmis", vaikka koko aluetta ei suinkaan ole leikattu. Silloin olen lähettänyt "Roopen" uusintakierrokselle. Vielä on leikkaamattomia alueita, mutta harjoitus jatkuu.

 

Kun virta alkaa loppua akusta, palaa "Roope" omatoimisesti telakalleen latautumaan. Ja latauksen tultua täyteen jatkaa taas leikkuuta.

Leikkurin pystyy ohjelmoimaan siten että se leikkaa vaikka kaksi kertaa viikossa, mutta me olemme päätyneet manuaaliseen käyttöön eli lähetämme sen leikkaamaan joko puhelimeen ladattavan ohjelman avulla tai painelemalla määrättyjä nappuloita  leikkurin päältä.

 

Kesäkukkasetkin on mökille vihdoin hankittu ja istutettu. Samettiruusuja istutin pitkästä aikaa, mutta ehkä se ei ollut paras mahdollinen valinta. Vielä ei voi sanoa miltä näyttävät kun vähän rehevöityvät.

Samettiruusuja olisi pitänyt ehkä istuttaa kukkamaahankin, sillä juuri aukeamaisillaan olleita unikkoja on häipynyt taas parempiin suihin. Samperin jänikset tai kaurisko lienee ollut asialla. Samettiruusujen sanotaan karkoittavan kutsumattomat vieraat, joten niiden avulla ehkä unikon kukat olisivat säilyneet.

 

Terassille istutin pari pelargonia, joiden uskon sentään saavan olla rauhassa. Tuskin mikään eläin sentään ihan terassille asti uskaltaa hypätä. 

Eilen ja tänään on ollut sateista ja sumuista ,  mutta viikonlopuksi on luvattu ainakin hiukan lämpenevää. Sade olikin tarpeen sillä niin kuivaa on meillä päin ollut. Tomaatit ja kurkut kasvavat kasvihuoneessa ja ulkona laatikoissaan ovat herneen varretkin jo muutaman sentin pituisia. Kohta niille pitää laittaa tukikeppejä jotta eivät kierry toistensa ympäri.

Sateen ansiosta nurmikko vihertää ja kasvaa vauhdilla, joten työttömäksi "Roope" ei jää.

AURINKOISTA VIIKONLOPPUA JA KIVAA LOMAA KAIKILLE LOMALAISILLE!

💛💛💛