Mariero - Keidas keskellä Maarianhaminaa

Keltainen lauta-aita ja kaunis valkoinen portti johtavat keskellä Maarianhaminaa, Nygatanilla, olevaan puutarhaan joka on avoinna kaikille ohikulkijoille.

Puutarha kuuluu Maarianhaminan kaupungille, joka on tehnyt hoitosopimuksen Ålands Natur & Miljön kanssa puutarhan hoitamisesta ja suunnittelusta.

Puutarhalla toivotaan että siellä kävisi erilaisia ryhmiä, sekä kaupunkilaisia että muita kävijöitä. Koululaiset ja päiväkotilaiset toivotetaan myös tervetulleiksi.

Alueella voi kierrellä hiekkateitä pitkin ja siellä on myös penkkejä joissa voi istuskella. Koiratkin ovat tervetulleita kunhan pysyttelevät hiekkateillä omistajan talutusnuorassa.

Puutarha on avoinna joka päivä klo 8-20 ja sinne on vapaa pääsy.

Paikalla on myös kylttejä joissa kerrotaan (ruotsiksi) puutarhan tarkoituksesta ja ekologisesta viljelystä.

Kävimme tuolla tänään kiertelemässä ja olin yllättynyt miten hienoksi puutarha oli laitettu sitten viime näkemän.

Joten jos pyörit Maarianhaminan keskustassa niin tänne kannattaa ehdottomasti suunnata jos puutarhat kiinnostavat.

Nyt tulee vaan kuvia tuosta paikasta, ilman tekstiä kun en kuitenkaan kaikkia kasveja osaa nimetä:

Siinä oli kierroksemme tässä kivassa pikku puutarhassa.

Lisää voit lukea TÄÄLTÄ.

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

💚💚💚

Kaksi uutta maata ja viisi omaa korttiani kollaasissa

Postilaatikkoon oli tipahtanut taas muutamia kortteja. Vieläkin tuntuu joka kerta yhtä kivalta kun laatikosta löytyy edes yksi kortti.

Ensimmäisen kortin lähetti Keski-Kiinassa, Zengzhoussa  asuva 11-vuotias Zitian. Hänellä on kaksoissisar joka on häntä kaksi minuuttia nuorempi. Zitianin lempivuodenaika on kesä, koska silloin saa syödä paljon jäätelöä :)

26 päivää, 6898 km

Toinenkin kortti tuli Kiinasta. Lee asuu Xianissa joka on moderni kaupunki monine yliopistoineen. Hän kerää postimerkkejä, tykkää matkustelusta, elokuvista ja musiikista.

21 päivää, 6699 km

Kahdesta uudestakin maasta tuli kortti, nimittäin Moldovasta ja Serbiasta. Nadya lähetti kortin jossa on kaunis talo ja ihanat köynnökset. Nadyalla on kaksi kissaa jotka ovat 16- ja 6-vuotiaita. Serbian kortti oli valitettavasti väritykseltään niin vaalea, että en skannaamalla saanut siitä oikein minkäänlaista kuvaa.

19 päivää, 1579 km

19 päivää, 1979 km

Annilta, joka asuu Saksassa, tuli tämä kortti. Anni on aloittanut postcrossingissa kuukausi sitten ja tämä kortti oli toinen jonka hän lähetti. Kortin kuva on elokuvasta "When Marnie was here".

16 päivää, 1321 km

Tämän kortin lähettäjä Natasha asuu Texasissa, USA:ssa. Hän kertoo etteivät hän ja hänen miehensä enää ollenkaan viihdy USA:ssa kun asiat maassa ovat niin kuin ovat. Natasha on käynyt Suomessa ja haluaisi muuttaa tänne jo lastenkin vuoksi.

19 päivää, 8233 km

Silloin tällöin kysytään minkälaisia kortteja itse lähetän. Tein viidestä  lähettämästäni kortista kollaasin ja tässä ovat viimeisimmät jotka minulta ovat maailmalle lähteneet.

TUULISTA JA KOLEAA, SATEISTAKIN, PÄIVÄÄ!

💙💙💙

Mökillä kasvaa ja kukoistaa

Alkukesä on ainakin minulle se paras aika kesästä; illat ja aamut ovat valoisia, eikä pimeyttä juurikaan näe. Luonnon vihreys on vielä raikkaan heleää ja linnut ilahduttavat viserryksellään. Loppukesästä onkin niiden osalta aika hiljaista, mikä tuntuu sitten oudolta kun on tottunut jatkuvaan linnunlauluun.

Ehkäpä juuri tuo valoisuus onkin saanut pysyttelemään mökillä pitkään; kolmas viikko jo meneillään eikä loppua näy.

Kaikenlaista puuhailua on harrastettu siinä määrin kuin on jaksettu.  Jaksamisen vähentymisen huomaa kyllä iän myötä, mutta onneksi aikaa kaiken tekemiseen on nyt enemmän kuin silloin kun oli työelämässä, joten ei hätää.

Ostettiin kaksi uutta villiviinin tainta entisten lisäksi. Nyt vaan kastellaan niitä ahkerasti ja odotetaan niiden kasvua.

Kukkapenkin reunan laitto on vielä vaiheessa ja tarkoitus on tehdä villiviinien alueesta yhtenäinen. Tähän mennessä ne ovat jokainen olleet omissa "laatikoissaan". Yksi sellainen näkyykin kuvan takaosassa.

Istutin kuunliljat ruukkuihin, joissa ne tuntuvatkin viihtyvän hyvin. Ne olivat talvehtineet maassa lehtikompostin vieressä kun en oikein keksinyt niille sopivaa paikkaa kukkapenkistä.

Tämänvuotinen uutuus on salvia, joka on kasvanut hyvää vauhtia ja rupeaa kohta jo kukkimaan. Tämä taitaa olla kova leviämään, mikä onkin hyvä juttu sillä sen vieressä on paljaita paikkoja kukkapenkissä. Siihen tulee laventelia muistuttavat kukat, joten se sopii laventelin viereen kukkien värin puolesta.

Hakuropajun oksien kärkilehdet ovat ruvenneet muuttamaan väriä ja ovat nyt valkoisia, myöhemmin vaaleanpunertavia.

Pensashanhikki ilahduttaa roosalla kukinnallaan. Ennestään meillä on keltakukkaista lajia, mutta tämä on kyllä kauniimpi kun tätä harvemmin näkee.

Koska nyt tuntuu että viihdytään täällä mökillä pidempään, niin tuntui turhalta että tämä ihana diana-amppelikukka oli kotona josta sitä ei kukaan katsellut. Tuotiin se tänne mökille ja nyt se sai paikan kasvihuoneen edustalta.

Pelargonit viihtyvät kasvarissa. Siellä ei lämpötila ole vielä tänä kesänä noussut kovin korkealle, joten ihan normaalilla kastelullakin ovat selvinneet, ja pelargoniahan kestää kuivahtamistakin. 

Hyvin voivat tomaatitkin ja kukkia on runsaasti. Kastelusta huolehtii Blumat-systeemi.

Kasvarin ulkopuolella lavoissa on herne jo näkyvissä, mutta satoa saadaan odottaa vielä ties kuinka kauan.

Viime kesänä epäonnistuin tillin kanssa totaalisesti ja tänä vuonna istutinkin valmiit taimet ruukkuun. Saapa nähdä onnistuuko paremmin kuin viime vuonna.

Ihaninta aikaa eletään nyt. Viikonloppuna oli jo lämmintä ja tänäänkin vielä, mutta viikon edetessä ennusteissa on epävakaisuutta. Minua se ei haittaa ollenkaan kun en helteiden ystävä ole.

HIENOA JUHANNUSVIIKKOA SINULLE!

💚💚💚

Nyt se rumilus ja murheenkryyni lähti!

Joka kevät näyttää mökin terassin valokate tältä. Noihin uriin kerääntyy vuoden aikana roskaa puista niin paljon, että se on joka kevät pestävä painepesurilla.

No eihän se olisi homma eikä mikään jos pesun voisi tehdä maasta käsin. Mutta ei voi, vaan J on joka vuosi kiivennyt tuonne katteen päälle painepesurin kanssa. Katto on ehkä n. kolmen metrin korkeudella, joten voi loukata itsensä pahastikin jos sieltä putoaa. Eikä tuon valokatteen päälle parane astua, siitä tulee jalka läpi jos huonosti käy. Niinpä J on joutunut raahaamaan tuonne ylös vielä jos minkälaista levyä jonka päälle voi sitten astua.

Minä en sinne ole koskaan kiivennyt, vaan olen sen sijaan sydän syrjällään katsellut alhaalta päin miten äijän käy. Kerran hän sieltä putosi, mutta ei onneksi sentään loukannut pahasti.

Olen jo monta vuotta ehdottanut että moinen valokate poistettaisiin kokonaan, mutta J ei ole ollut samaa mieltä. Hän on vedonnut siihen että sitten jos se otetaan pois niin ei ole sadesuojaa. Minä siihen vastavetona olen sanonut, että miten monta kertaa me siellä ollaan sateessa istuttu vaikka tuo katto onkin ollut. 

Tänä keväänä se ihme tapahtui, että hän suostui siihen että kate poistetaan.

Tässä valokatteet ovat valmiina pois vietäviksi. Näyttävät ehjiltä, mutta tosiasiassa niihin tuli reikiä niitä poistettaessa, joten käyttöön niistä ei enää ole.

Valokatteen tilalla on nyt raudoitusverkko. Uskon ja toivon että villiviinikin rupeaa viihtymään nyt paremmin kun saa enemmän valoa. Ennen se oli valokatteen alla, mutta nyt se pääsee kiipeämään valoisassa ja kiinnittymään tuohon verkkoon.

Selvää on että terassille nyt katon puuttuessa kertyy enemmän puun lehtiä ym. , mutta mielelläni minä niitä pyyhin pöydältä ja tuoleilta, kunhan ei enää tarvitse katsoa J:n katolla keikkumista.

Yksi hyvä asia tuon valokatteen pois ottamisessa on, tai ainakin luulen niin, se että ikkunat pysyvät paremmin puhtaina. Nimittäin sen jälkeen kun tuo valokate aikoinaan paikoilleen laitettiin, niin aina sateen jälkeen ikkunat olivat likaiset. Tuo kate luultavasti ohjasi tuulta jotenkin niin, että sadevesi roiskui ikkunaruutuihin paljon enemmän kuin silloin kun tuota katetta ei ollut. 

Valoisuus lisääntyi katon poiston ansiosta. Olen antanut villiviineille kompostimultaa ja kastellut niitä hiukan enemmän kuin yleensä ja toivon että innostuvat nyt kasvamaan reheviksi kun tuo katto on poissa varjostamasta.

Tänä kesänä ei ollut tarkoitus tehdä minkäänlaista remppaa, mutta aina sitä jonkinlaista projektia kuitenkin keksii.

IHANAA VIIKKOA KAIKILLE!

💛💛💛

Mutta missä on Guam?

Viikon postikortit tulevat tässä:

Memm Hämeenkyröstä lähetti kauniin majakkakortin, jossa myös hieno runo, joka antaa ajattelemisen aihetta itse kullekin. Kortin kuvitus on Anita Polkutien.

Memm on neljän aikuisen pojan äiti ja hänellä on myös kaksi sfinx-kissaa.  Pitipä googlettaa minkälaisia nuo kissat ovat, ja Wikipedia kertoo näin: Sfinx (engl. Spynx) on kissarotu, joka luonnollisen mutaation aiheuttaman geenivirheen vuoksi on lähes karvaton. Rotu sai alkunsa Kanadassa 1960-luvulla. Rotu on saanut nimensä egyptiläisen taruolennon, sfinksin mukaan".

Mitä mieltä olet karvattomista kissoista? 

9 päivää, 233 km

Tämä kortti aiheuttikin riemunkiljahduksia, sillä siinä oli minulle uusi maatunnus, nimittäin GU. Kortista sain lukea, että sen lähetti Leslie, joka asuu Guamissa. Siis missä?! 

Leslie kertoi että Guam on alue joka sijaitsee Tyynellämerellä ja kuuluu USA:han. Se on Mariaanien saariryhmän ja koko Mikronesian suurin saari, jonka pinta-ala on 541 km2 ja asukkaita siellä on 154.000.

12 päivää, 10478 km

Freddy on hollantilainen joka asuu Apeldoom-nimisessä kaupungissa Hollannissa. Hän on vastikään selviytynyt vakavasta sairaudesta, on 64-vuotias ja työskentelee hoitokodissa, jossa hoidetaan nuoria, jotka ovat saaneet aivovamman onnettomuuden tai sairauden seurauksena.

10 päivää, 1238 km

Tämän kortin lähetti Amanda, joka asuu San Franciscon lähellä Kaliforniassa. Hän viettää paljon aikaa rannikolla kahden lapsensa kanssa. Lapset ovat 2,5-ja 5-vuotiaita.

22 päivää, 8621 km

Hong Kongista tuli tämä hieno kortti. Sen on lähettänyt Yuk joka tykkää kahvista ja hänen suosikkikahvinsa on cappuccino. Kortin kuva on Victoria-satamasta joka on kuulu kauneudestaan.

11 päivää, 8096 km

Yksi suosikkiaiheistani, nimittäin ovet, on tässä Saksasta tulleessa kortissa, jonka lähetti Hanni. Hän asuu 20km:n päässä Dusseldorfista. Hanne kasvattaa vihanneksia ja viettää muutenkin paljon aikaa puutarhassaan, grillaten ja oleskellen.

12 päivää, 1307 km

Tässäkin kortissa on yksi toiveaiheistani, nimittäin postilaatikko. Sen lähetti Lothar, joka asuu Saksassa Wuppertalissa, jossa on 360.000 asukasta. Kortissa on kauniit postimerkit, joissa lintuja ja kaloja ja yhdessä majakka.

8 päivää, 1276 km

Majakat ovat ikisuosikkejani ja sellainen löytyy tästäkin kortista jonka Blue lähetti. Hän asuu lähellä Lyonia, Ranskassa miehensä kanssa maaseudulla ja he viettävät paljon aikaa puutarhassaan, Blue teetä juoden ja mies puolestaan juo mieluummin kahvia.

Kortti on ostettu viime matkalta Portugalista.

24 päivää, 1907 km

Tänään tuulee ihan mahdottomasti eikä pihahommiin ole hinkua. Vaahtopäitä on merellä runsaasti, mutta sää on vaihtelevan kirkas. Yöllä tuli vettä. Pientä remonttia tai sanoisiko fiksausta on mökillä menossa, mutta siitä sitten myöhemmin kun on valmista.

IHANAA VIIKONLOPPUA SINULLE!

💙💙💙