Kuplamuovia ja torkkupeittoja, eli laventelien talvetusta ruukussa

Vielä hetki sitten täällä kehuin kauniita ja vielä kukkivia pelargonioitani, mutta lopulta ne harvenivat niin paljon ja lehdet kellastuivat, että luovuin niistä.

En halua talvettaa niitä ja niin vein ne kompostiin. Säästin kuitenkin mullat parvekelaatikkoihin ja samoihin multiin istutin talviajan kukat, eli callunat. Lisäsin toki hieman uutta, tuoretta multaa. Kumpaankin laatikkoon tuli sekä valkoisia että punaisia callunoita.

Tunnelma kesähuoneessa muuttui hetkessä astetta talvisemmaksi, vaikka ikkunan ulkopuolella onkin sumuinen, syksyinen sää. Kaksi lyhtyä led-kynttilöineen on palanut kesähuoneessa jo pidemmän aikaa. Tykkään noista ajastimella varustetuista led-kynttilöistä. Ne ovat huolettomia ja nämäkin kaksi kynttilää ovat nyt jo kolmatta talvea käytössä.

Lattialla ovat ruukut, jotka kesän ajan ovat olleet ulkona terassilla. Niissä kasvaa laventelia, ainakin toistaiseksi. Olen nimittäin epävarma niiden pärjäämisestä talven yli noissa ruukuissa. Ne eivät ole mitään termoruukkuja, vaan tavallisia muovisia.

Puin ruukuille talvivaatteet. Kiedoin niiden ympärille kuplamuovia ja sen päälle vielä torkkupeitot. Varmuutta siitä, auttavatko ne, ei ole. Keväällä nähdään miten kävi. Nyt annan niukalti vettä laventeleille niin kauan kunnes pakkaset saapuvat.

Oven läpi pilkistää laatikko jossa on hyvät styrox-eristykset. Siihen istutin pari maasta juurineen kaivamaani pientä katajaa. Niiden talvenkestävyydellä ei ole väliä, kunhan tuovat hiukan vihreyttä talven harmauteen. Ja jos elävät ja alkavat kasvaa, niin saavat olla talven jälkeenkin paikoillaan.

Samassa laatikossa kasvaa kaksi kuunliljaa, joita tosin ei nyt näy kun leikkasin ränsistyneet lehdet pois. Eivätköhän uudet alut sieltä ilmesty sitten keväällä.

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoinneille kannustuksesta! Toivottavasti asia edistyy toivotulla tavalla. Ainakaan yritystä ei puutu. Jos et tiedä mistä on kysymys niin voit lukea täältä. 

OIKEIN MUKAVAA TÄTÄ PÄIVÄÄ KAIKILLE! 💛

Kuluttajasuojavaltuutetulleko lähdettävä???

Voi jospa olisin tiennyt mikä murheenkryyni tämän lehden tilauksesta minulle tulee, niin olisin jättänyt tilaamatta!

Kyseessä on Ilta-Sanomien tv-lehti, jonka hankimme joka viikko, tavalla tai toisella.

Jotkut teistä lukijoista ovatkin jo nähneet facebook-sivullani julkaisemani kirjoituksen aiheesta. Kopioin sen tähän koska en jaksa enää samaa asiaa kirjoittaa toistamiseen:

"Koska tänne saarelle ei Ilta-Sanomien TV-Lehteä aina ajoissa kauppoihin saada, päätin tilata sen kotiin. Laitoin tilauksen ja maksoin heti tilausmaksun. Odotin viikon, kaksi, kolme eikä lehteä ruvennut kuulumaan. Soitin asiasta ja vastattiin pitkällisen tutkailun jälkeen, että kas, tässä onkin jokin tekninen virhe tapahtunut. Sovittiin että laittavat korjauksen asiaan pikana ja jäin odottelemaan lehteä. Parin viikon odottelun jälkeenkään lehteä ei vielä ollut tullut ja soitin asiasta taas. Vielä tutkailivat asiaa eivätkä osanneet sanoa miksei lehti vieläkään ollut tullut. Nyt olin kypsä perumaan lehden tilauksen. Peruutus otettiinkin vastaan ja maksamani rahat (56,90€) luvattiin toimittaa tililleni. Meni viikko eikä rahoja kuulunut. Soitin taas ja sanottiin että kyllä näyttää siltä että rahat ovat tulossa. Tilauksen tein 30.8 ja maksoin saman tien, mutta vieläkään ei rahoja ole tullut! Ei kovin hyvää palvelua Sanoma Media Finland Oy:ltä."

Olen nyt soittanut tästä asiasta Sanoma Mediaan kuusi kertaa, mutta rahoja en ole vieläkään saanut takaisin. Joka kerran on pyydetty osoitetiedot ja puhelimessa jo tutkittu asiaa. Milloin on syynä tekninen virhe, milloin ei osata sanoa mistä johtuu ettei ensinnäkään lehti koskaan meille tullut, vaikka tilausmaksu on maksettu, minkä he ovat nähneet omilta sivuiltaankin, tai miksi sitten kaikkien soittamisten jälkeen ei rahoja vieläkään ole minulle palautettu.

Viimeksi soitin eilen ja selitin taas kerran kaikki tilausta koskevat asiat. No, nyt mies jonka kanssa puhuin, sanoi että näyttäisi siltä että rahat on maksettu tililleni 10.10.22. Ihmeen kauan rahojen kulku kestää, sillä vielä tänäänkään niitä ei tililleni ole tullut. Oikean tilinumeron olen heille antanut, sillä toistimme sen kahteen kertaan puhelimessa.

En enää tiedä mitä voin tehdä rahojen takaisin saamiseksi. Olen odottanut kaksi kuukautta saataviani. Summa ei ole suuren suuri, mutta rahat eivät kuitenkaan Sanoma Medialle kuulu, kun en koskaan sieltä saanut mitään vastineeksi ja jos vaikka olisin lehden saanutkin, niin puhelimessa tehdyn tilauksen saa peruuttaa 14pvän kuluessa siitä kun ensimmäinen lehti on tilaajalle tullut. Minun tapauksessani ei sitä ensimmäistäkään koskaan tullut.

Kuluttajasuojavaltuutetulleko tässä on lähdettävä?

-------------

Lisäys postaukseen kolme päivää myöhemmin:

Tätä postausta kirjoittaessani olin soittanut heille viimeksi maanantaina 24.10. Nyt kun laitan tämän lisäyksen, on torstai ja tänään soitin taas kun rahoja ei vieläkään ole kuulunut. Jouduin taas aloittamaan kaiken selittämisen alusta alkaen, niin kuin olen jo ennen tätä päivää tehnyt kuusi kertaa. Sanoin että alkaa kärsivällisyys pettää kun joka kerta joutuu uudestaan selittämään samat asiat. No siihen vastasi henkilö puhelimessa, että sehän on ihan minun oma vikani kun soittelen niin paljon. Että heidän pitää joka kerta aloittaa prosessi uudestaan! Siis mitä!? Ihmettelen vaan mihin ne kuusi aiempaa prosessin aloitusta johtivat???

Soittojeni välillä on ollut jopa 11 ja 10 päivän taukoja, joten olisi luullut prosessin jonkin verran siinäkin ajassa edistyvän. Ennen kuin lopetimme tämän päiväisen puhelun olimme molemmat jo aika kiihtyneessä mielentilassa ja lopulta paiskasin luurin hänen korvaansa. Että tuntui hyvältä kun kerrankin sain sanottua mitä ajattelen.

Nyt vaan sitten taas odottelen "prosessin" käynnistymistä ja lopputulosta.

😡😡😡

Rästiin jäänyt asia ja paljon muutakin

Tykkään vastata blogihaasteisiin ja tällä kertaa sain idean postaukseen Birgitan

Skool ja kulaus-blogista. Haasteessa bloggaaja vastaa erilaisiin kysymyksiin. 

Kysymykset kuuluivat näin:

Asioita, joista et koskaan kirjoittaisi blogissa:

En kirjoittaisi liian henkilökohtaisista asioista, ovat ne sitten omiani tai läheisten ihmisten asioita. Jonkun mielestä voi tuntua siltä, että kirjoitan nytkin liian henkilökohtaisista jutuista, olenhan blogissani näyttänyt paljon kuvia kodistamme ja mökistämme. Itse en niitä kuitenkaan pidä salattavina asioina, joten mielelläni jaan edelleenkin koti-ja mökkikuvia blogissani.

Missä pihistelet/säästät?

En ole kauhean säästäväinen, enkä varsinkaan pihi, mutta tällä hetkellä yritän säästää ainakin sähkön käytössä sammuttamalla valot sieltä missä ei oleskella. Pyykkikoneessa pyrin pesemään täysiä koneellisia. Niin tosin olen tähänkin asti tehnyt. Mutta kun vaatteita on rajallinen määrä, ja kahden hengen taloudessa koneen täyttyminen voi kestää, niin joskus on pistettävä kone pyörimään hiukan vajaanakin, jotta seuraavaksi päiväksi olisi päällepantavaa. Ruoassa säästän käyttämällä tähteet seuraavan päivän ruoassa tavalla tai toisella.

Matkustelut ovat myös jääneet ihan minimiin.

Missä et pihistele/säästä?

Koska minulla on tosi lyhyet hiukset, niin kerran kuukaudessa on parturiin päästävä, jotta tukka pysyy mallissaan. Tosin minun hiusteni leikkuu ja hoito on melko edullista kun en värjää hiuksiani.

Lempikotityösi?

Lempikotityöni on eittämättä pyykkihuolto. Eli nautin siitä kun saan napsaista koneen käyntiin ja sitten ottaa sieltä puhdasta ja ripustaa sen kuivumaan.  Mukavaa on myös viikata puhtaat pyykit pinoon ja laittaa ne takaisin kaappiin.

Yhtä mukavaa pyykinpesu ei ollut kuitenkaan silloin kun oltiin nuoria, eikä ensimmäisessä kodissamme meillä ollut pesukonetta, vaan kaikki pestiin käsin. No lakanat ja pyyheliinat sentään pesin talon pyykkituvassa.

Inhokkikotityösi?

Se on varmaan imurointi. Se tuleekin tehtyä aivan liian harvoin. Imurointi voisi olla kivaakin, jos ei olisi mattoja eikä huonekaluja ja saisi imuroida vaan paljaita lattioita ilman kaikenlaisia häiritseviä pöydän-ja tuolinjalkoja.

Silittämisestä en myöskään tykkää.

Vanhin omistamasi esine:

Uskoisin että vanhin omistamani esine on kaappi jonka ostimme aikoinaan kirpputorilta. Se on kulkenut mukanamme jo useammassa osoitteessa ja parhaillaan se on mökillä.

Eniten käyttämäni puhelinapplikaatiot:

- Instagram

- Book Beat

- Facebook

Kaikkia näitä käytän päivittäin useaankin kertaan. Book Beatin äänikirjoihin olen jäänyt niin koukkuun, etten paperikirjoja ole lukenut ainakaan vuoteen tai kahteen.

Käytätkö vitamiineja?

Päivittäin käytän D-vitamiinia ja monivitamiini-poretablettia

Työ jota et voisi koskaan tehdä?

Kokkina en voisi koskaan toimia. Taidot, eivätkä hermot riittäisi siihen että hetkessä pitäisi loihtia suussa sulavia ruoka-annoksia kriittisille asiakkaille. Ja kaikki tämä pitäisi tehdä olosuhteissa jotka ainakin kesällä ovat uskoakseni kuumat. 

Mitä piirteitä arvostat toisessa ihmisessä?

Rehellisyyttä ja myötäelämisen taitoa. Rehellisyydellä en kuitenkaan tarkoita sitä, että ihan kaikki pitää sanoa päin naamaa, vaan pitää ehkä välillä jättää joku kommentti sanomattakin, jos arvelee toisen siitä pahastuvan.

Mitä sinulla on aina jääkaapissa?

Voileipätarpeet ja maitoa kahviin, kivennäisvettä.

Kaunein näkemäsi paikka?

Olisko Lappi lumisine maisemineen. Kaamos on tosi kaunis. Mitään yksittäistä paikkaa en pysty nimeämään.

Mistä pidät itsessäsi?

Välillä tuntuu etten mistään. Mutta ehkä uskalluksesta kokeilla uusia asioita. En tarkoita mitään extreme-lajeja tai vastaavaa, vaan esim. vaikka rohkeutta aloittaa aikoinaan bloggaaminen ja julkaista omia tekstejä kaikkien nähtäviksi.

Pidän myös siitä että uskallan toteuttaa jotain ilman pidempiä miettimisiä, kuten ostaa uusi asunto ensi näkemältä. Tämä on tapahtunut kohdallamme useammin kuin kerran.

Mistä et pidä itsessäsi?

Tämän olen sanonut jo monta kertaa täällä blogissakin; turhan murehtimisesta.

Enkä ole myöskään tyytyväinen itsessäni siihen, että en saa kuntoiltua tarpeeksi ja syötyä vähemmän.

Harrastus jonka haluaisit aloittaa?

Tällä hetkellä käyn uimassa kerran viikossa ja joogassa kerran viikossa, ja ne tuntuvat riittäviltä. Pyrin myös tekemään kävelylenkkejä muutaman kerran viikossa, enkä kaipaa mitään uutta harrastusta näiden lisäksi.

Kuvaile kotiasi kolmella sanalla:

Kodikas, toimiva, sopivan kokoinen.

Mitä tekisit jos voittaisit lotossa 10 miljoonaa?

Niin suuri summa että varmaan menisin pyörälle päästäni. Tuosta riittäisi jo muhevat summat lapsille ja lastenlapsille. Osan sijoittaisin järkevästi ja ilman muuta ostaisi manner-Suomesta, mahdollisesti Turusta hulppean asunnon johon voisi aina välillä matkustaa lomailemaan.

Mutta lottovoitto on Ahvenanmaalla asuvalle mahdotonta, sillä täällä ei edes voi osallistua lottoon.

Lempiherkkusi?

Jäätelö, mieluiten vanilja. Sitä menisi vaikka litra yhdellä istumalla.

Mieleesi jäänyt You Tube-video?

Tähän on helppo vastata. En koskaan katso You Tubea, joten myöskään mitään ei ole mieleen jäänyt.

Lempihedelmäsi?

Yhteen aikaan se oli persimon, mutta sitten kävi niin että kerran sitä syötyäni aloin voimaan tosi pahoin, enkä sen jälkeen ole voinut sitä syödä. Nyt ehkä voisin sanoa banaania lempihedelmäkseni.

Mitä kaipaisit enemmän elämääsi tällä hetkellä?

Hiukan enemmän vaihtelua, esim. matkustelua kotimaassa.

Horoskooppimerkkisi ja nouseva merkkisi?

Horoskooppimerkiltäni olen oinas, mutta en usko horoskooppeihin pätkääkään. Näin ollen kiinnostusta niihin ei ole, eikä mitään hajua siitä mikä on nouseva merkkini.

Mikä rästiin jäänyt asia sinun pitäisi tehdä, mutta et millään viitsisi?

En sanoisi että se on jäänyt rästiin, mutta olen jo jonkin aikaa miettinyt edunvalvontavaltuutuksen tekemistä, mutta toistaiseksi se on jäänyt. Edunvalvontavaltuutushan on paperi jossa voin itse määrätä jonkun henkilön hoitamaan etujani jos itse esim. sairauden tai onnettomuuden seurauksena joudun sellaiseen tilaan etten pysty itse asioistani huolehtimaan.

Tärkein asia, jonka olet oppinut elämäsi aikana?

Että mikään ei ole mustavalkoista. Nuoruuden ehdottomuus on karissut tähän ikään ja olen huomannut että asioita voi käsittää ja tehdä useammallakin tavalla oikein.

Jos haluat voit vastata tähän haasteeseen. Tulen varmasti lukemaan.

💙💙💙

Kesähuoneen syksy

Syksy on tullut kesähuoneeseenkin eli terassimme lasitettuun osaan. Tosin vielä viikonloppuna aterioimme siellä kun aurinko lämmitti mukavasti. Bambukaihtimet on jo riisuttu pois ikkunoista ja tuotu sisälle kaappiin, samoin katon verhot, jotka otimme pois jo muutama viikko sitten.

Lyhdyt valaisevat pimeneviä iltoja mukavasti. Aurinkokennoilla toimivat kattovalot on laitettu pois toiminnasta talven ajaksi, sillä sen verran on jo auringonpaiste vähentynyt, etteivät ne enää jaksa valaista edes alkuillasta.

Mutta pelargonit kukoistavat vielä niin hienosti, etten syksyksi tänne suunnittelemiani callunoita ole vielä ostanut. Saavat pelakuut nyt olla niin kauan kuin ovat hyviä. Muistan, että kerran aikaisemmin kun asuimme kodissa jossa oli lasitettu parveke, säilyivät pelargonit parvekkeella jouluun saakka, mutta sitten kyllästyin niihin ja vaihdoin talvikukkaset niiden tilalle. Saa nähdä kuinka käy täällä.

Toimme tänne ulkoa terassilta  kaksi isoa ruukkua, joissa kasvaa laventelia. Aioin ensin istuttaa laventelit talveksi kukkamaahan, mutta sitten päätin antaa niiden olla ruukuissaan ja katsoa kuinka pärjäävät. Ehkä hankin vielä kuplamuovia ruukkujen ympärille antamaan hiukan suojaa kylmyyttä vastaan. Ja jos eivät selviä pakkasista, niin minulla on onneksi laventelia maassa, sekä mökillä, että kotona, joten uusia alkuja saan joka tapauksessa.

Vanhat omenalaatikot ovat kesällä olleet terassilla ja nekin tuotiin suojaan talvelta kun kerran tilaa oli.

Ulkona olleet kalusteet saimme suojaan ulkovarastoomme, jossa ne viime talvenakin olivat. Ja sadevesitynnyrit mahtuivat talon alla olevaan tilaan.

Sohvan tyynyt ja peitot voivat olla koko talven paikoillaan.

Grillikin mahtuu hyvin kesähuoneeseen talveksi. Sitä emme talviaikaan käytä. Kaasupullo jätettiin ulos.

Viime syksynä tekemässäni pihlajanmarjakruunussa on vielä hiukan väriä jäljellä, joten se saa koristaa seinää toistaiseksi. Tänä vuonna en ole pihlajanmarjoja juurikaan nähnyt, joten uuden tekeminen ei taitaisi edes onnistua.

Kiitos ihana kesähuone tästä kesästä. Olemme taas viettäneet lukemattomia hienoja hetkiä täällä ja se on kyllä ollut taaskin punaisen maton paikka meillä!

Tämä oli kolmas kesä kun nautimme kesähuoneesta. Klikkaamalla tästä voit katsella tunnelmia siltä ajalta kun kesähuone valmistui. 

💚💚💚

Omenamuffinsit airfryerilla

Hei!

Teki mieli kokeilla leipomista airfryerilla. Kauppaan ei houkuttanut lähteä ja tein sellaisia muffinseja joihin ainekset löytyivät kotoa. Ohjeen nappasin Kinuskikissan leivontaohjeista. Hänen ohjeessaan omenamuffinsit paistettiin tavallisessa uunissa, mutta minä kokeilin airfryerissa.

Paistoin ne tavallisissa paperivuoissa kun en sitkeistä etsimisistä huolimatta ole tältä saarelta onnistunut silikonivuokia löytämään. Hyvin onnistui paperisisissa. Laitoin varmuuden vuoksi kaksi vuokaa sisäkkäin.

Tässä ohje:

Taikina: 200g voita t. margariinia

            2,5dl sokeria

            2 kananmunaa

            6dl vehnäjauhoja

            2tl leivinjauh.

            1tl kanelia

            ripaus suolaa

            2,5dl maitoa

Täyte:    2 hapanta omenaa

            2rkl fariinisokeria

            2tl kanelia

-Kuori ja poista siemenkodat omenoista. Lohko ne ohuiksi lohkoiksi ja leikkaa vielä lohkot 2-3 osaan.

-Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi.

-Lisää munat yksi kerrallaan vatkaten vaahtoon.

-Yhdistä kuivat aineet keskenään, ja lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa.

-Täytä muffinsivuoat reilusti yli puolen välin

- Sekoita omenoihin fariinisokeri (tai tavallinen hieno sokeri) ja kaneli ja painele omenapalaset syvälle taikinaan.

-Paista airfryerissa tehosta riippuen 160-180 asteessa n. 10-15min. Itse tarkkailin välillä kypsyyttä ja lisäsin tai vähensin lämpöä tarpeen mukaan. 

-Halutessasi sirottele tomusokeria jäähtyneiden muffinsien pinnalle.

Tuli kyllä tosi hyviä ja meheviä. Minulle, aloittelijalle lämpötilan ja paistoajan valitseminen on vielä kokeilujen asteella. Kotoa ei löytynyt fariinisokeria joten käytin tavallista sokeria. Tein puolikkaan annoksen taikinasta ja siitä tuli viisi isoa muffinsia.

Sitten vielä kahvin keittoon ja niin sunnuntain jälkiruoka oli valmis.

💜💜💜

Patikointia Kungsön patterimäellä

Eilen oli kaunis aurinkoinen syyspäivä ja lähdimme patikoimaan Kungsön patterimäelle. Kungsö on lyhyehkön ajomatkan päässä Maarianhaminasta Gottbyn suuntaan. 

Opastaulussa parkkipaikan vieressä kerrotaan seuraavaa:

"Kungsön patterimäen  alueella on kivetty 2km pituinen venäläisten  sotilastie ja kasarmialue, joka rakennettiin Dalsbergin kukkulalle vuosina 1916-1918.  Rannikkopatteri oli osa suurta puolustuslinjaa joka ulottui Ahvenanmaalta aina etelään Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Sen tarkoituksena oli sulkea Suomenlahden suu ja valvoa Pohjanlahden liikennettä. Kasarmialueella on jäljellä rakennusten kivijalkoja ja Dalsbergin mäellä on räjäytettyjen tykkijalusten raunioita sekä näkötorni, josta avautuu näkymä Maarianhaminan rannikolle ja merialueelle."

"Patterimäen ympäri kulkee useita polkuja vaihtelevassa maastossa. Polku ylittää kasarmialueen ja kulkee näkötornin kautta ja sieltä edelleen sekä länteen että itään. Itään päin voi seurata pehmeää sammaleista polkua, joka kiemurtelee metsän läpi Kungsöfjärdenin rantaan. Länteen johtava polku kulkee lähellä Gottbysundin salmen rantaa."

Jätimme auton pysäköintipaikalle, joka oli ihan tien vieressä, oikealla puolella. Siitä voi helposti ajaa ohi huomaamatta pienehköä kylttiä "Kungsö batteri", joten kannattaa hiljentää vauhtia ja olla silmä tarkkana.

Me pysäköimme auton kuvassa näkyvään alempaan parkkipaikkaan ja kiersimme reitin joka vei länteen ja kulki suuren osan matkasta rannan tuntumassa. Alkuun kuljetaan leveää soratietä pitkin. Tien varrella on mäntymetsää, "kivipeltoja", jäkäläkasvustoja ja sileää kalliota.

Vihreävalkoiset tolpat viitoittavat polkua. Paikoitellen olisi niitä voinut olla hiukan tiheämmässä. Mm. näkötornilta lähdettyä ei ihan heti tiennyt mihin suuntaan piti lähteä. Oikea suunta sentään löytyi ja jatkoimme matkaa. Lyhyt pätkä polkua oli aika vaikeakulkuinen ja kivinen, joten huonojalkaisille ei tämä osuus ole sopiva.

Mutta parkkipaikalta näkötornille johtava tienosuus sopii ihan kaikille.

Polun varrella on myös piknikille sopivia pöytäryhmiä, joten eväät kannattaa ottaa mukaan.

Näkötornista oli hienot näkymät. Polkukin muuttui vähitellen paremmaksi kulkea ja kohta se muuttui kunnon soratieksi. Tuntui oudolta kun yhtäkkiä olimme kohdassa jossa tien vieressä oli ihan asuttu talo kauniine pihapiireineen. Meri pilkotti talon toiselta puolelta. Paikka oli kaunis, mutta hiukan ajattelin että ovat talon aika metsään rakentaneet. 

Eipä tarvinnut kovin montaa metriä kulkea kun muitakin taloja harvakseltaan näkyi. Tuli melkein mieleen että olemmeko eksyneet pois polulta, mutta sitten taas näkyi tuollaisia valkovihreitä tolppia, joten oikealla tiellä olimme.

Taloja taisi olla toistakymmentä, toinen toistaan upeammalla paikalla. Ja kyltissä kehotettiin ajamaan hitaasti leikkivien lasten vuoksi. Meidän ei tarvinnut nopeudesta huolehtia kun jalkapatikassa liikuimme.

Kohta tulimme tienhaaraan ja käännyimme vasemmalle asfalttitielle. Olimme nyt kulkeneet reittimme ympäri ja jatkoimme kulkuamme autolle päin.  Tieosuus autolle vaikutti pidemmältä kuin olimme luulleet, mutta lopulta automme pilkisti puiden lomasta. 

Taas oli löydetty mukava patikointireitti, jota emme aiemmin olleet kulkeneet, vaikka Kungsön patterilla olemme ennenkin käyneet. Seuraavalla kerralla haluamme katsoa mitä toinen reitti täällä tarjoaa.

💚💚💚

Innostunkohan minäkin kokkailusta?!

Mekin hankittiin airfryer eli kiertoilmakypsennin. Molemmat olimme sitä pitäneet aika turhakkeena eikä aiemmin ollut ollut mitään kiinnostusta sellaisen hankkimiseen.

Kumpikin meistä oli mielessään kuitenkin kypsytellyt ajatusta, että mitä jos kuitenkin, ja niinpä sitten kun sopiva tarjous tuli vastaan, niin ostimme sen.

Liikkeessä oli pari kolme eri hintaista ja eri kokoista laitetta. Kaikkein pienin oli saman hintainen kuin tämä meidän, mutta arvioimme sen turhan pieneksi jotta siinä mahtuisi kokkailemaan kaikkea haluamaamme.

Kallein näistä kolmesta oli isompi ja monipuolisempi, ja se on saanut kehuja netissä lukemissamme arvosteluissa. Sen hinta oli kuitenkin moninkertainen muihin kahteen verrattuna, joten päädyimme isompaan kahdesta halvemmasta.

Tämä oli viime viikolla tarjouksessa ja maksoimme siitä vain 39,90€. Eilen samaisessa kaupassa sitä myytiin normaalihintaan 79,90€, joten hyvään aikaan olimme liikkeellä.

Airfryerimme on yksinkertainen käyttää. Koneen näytöltä valitaan lämpötila ja aika ja koneen päällä on kerrottu yleisimpien ruoka-aineiden valmistusajat. Ruoan valmistuessa on helppo tarkkailla onko lämpötila sopiva ja laatikon voi vetää kesken valmistuksen ulos ja kurkata miltä näyttää.

Kone ei ole kovin suuri, joten se mahtuu hyvin olemaan työpöydällä. Käydessään siitä kuuluu pieni hurina.

Olemme vasta ihan alkuvaiheessa ruoanvalmistuskokeilujen kanssa, joten kovin paljoa emme vielä onnistumisista tiedä. Olemme valmistaneet ranskalaisia perunoita ja kalaa ja molemmista tuli hyviä.

Eilen J paistoi pizzaa airfryerilla ja se onnistui yli odotusten. Pohja oli juuri sopiva ja  pizza oli mehevä ja maukas. Ritilä, jonka päälle pizza laitetaan paistumaan, on tässä koneessa n. 19cm läpimitaltaan, joten suuren suuria ei pizzoista tällä laitteella tule, mutta niitä voi saman tien tehdä useampia. J laittoi leivinpaperin pizzan alle ennen paistamista.

Minä puolestani tein pannukakkua airfryerilla ja siitäkin tuli suussa sulavan makuista. Ainoa vaikeus oli, kun kotoa ei löytynyt sopivan kokoista pyöreää vuokaa, joten kauppaan oli lähdettävä sellaista hakemaan. Airfryeriin sopii materiaalinsa puolesta kaikki sellaiset astiat jotka sopivat tavalliseenkin uuniin.

Tietenkään ei kylämme kaupoista löytynyt mitään sopivaa astiaa ja ostin sellaisia kertakäyttöisiä sokeriruokokulhoja, joista usein tarjoillaan markkinoilla kuumia keittoja. Ne kestävät 200 asteen kuumuuden ja hyvin ne kestivät pannukakun paistossa. Harmitti vaan kun niissä on aika korkeat reunat eikä pannukakkua saanut niistä ehjänä ulos, joten söimme sen lusikalla suoraan kulhosta.

Käväisimme vielä illalla kaupungissa parissa kaupassa, mutta kummassakaan ei ollut silikonivuokia jollaisia olisin ostanut. Ostimme sitten pienen, juuri laitteeseemme mahtuvan irtopohjavuoan, mutta sitä emme ole vielä kokeilleet.

Tänään on aikomuksena kokeilla miten Outin spiraaliperunat onnistuvat tällä laitteella.

Tuntuu, että tällä voi valmistaa suurin piirtein samoja ruokia kuin tavallisessa uunissa, mutta energiaa kuluu vähemmän koska tämä on kooltaan pienempi kuin normaali uuni. Uunin esilämmitystä ei tarvita, joten siinäkin säästyy aikaa ja energiaa.

Facebookista löytyy airfryer-ryhmiä joista saa paljon ohjeita ja vinkkejä airfryerin käyttöön ja reseptejä on netissäkin vaikka kuinka paljon.

Sieltä nappasin ohjeen pannukakusta, jossa samat aineet kuin tavallisessakin uunissa tehtävässä pannarissa.

- 1 muna

- 1dl vehnäjauhoja

- 2dl maitoa

- 1rkl sulaa voita

ripaus suolaa, sokeria ja vaniljasokeria

Paistetaan airfryerissa 180 asteessa n. 15 min. Tästä tulee kaksi annosta.

Tuntuu vähän siltä, että nyt minäkin innostun kokkailusta!

💛💛💛

Yksi Ahvenanmaan helmistä

Pohjois-Ahvenanmaalla sijaitseva Geta oli vierailukohteemme viikonloppuna. Kävin siellä jo kerran aiemmin tällä viikolla, mutta olin unohtanut puhelimeni kotiin, enkä näin ollen pystynyt ottamaan kuvia, vaikka houkutus niiden ottamiseen oli suuri.

Jostain syystä minua viehättää huonokuntoisten rakennusten kuvaaminen ja tosi huonoon kuntoon on tämä pieni rakennus Getavuorella päässyt. Sinänsä harmi, sillä rakennus on varmaan ollut tosi viehättävä kun on ollut vielä hyvässä kunnossa. En tunne rakennuksen taustaa. Muistan lukeneeni lehdestä, että joku rakennus täällä on päätetty purkaa. Mahtaakohan olla tämä?

Tuo purkukuntoinen mökki sijaitsee Getavuorten (Getabergen) korkeimmalla kohdalla aivan Soltuna-ravintolan lähellä. Ravintolan oikealla puolella kuvassa pilkottaa punainen rakennus joka on Lars Sonckin suunnittelema. 

Vuorelta avautuu huikeat näkymät merelle yli kallioiden ja käkkärämäntyjen ja kaukana horisontissa näkyy Sälskärin majakka.

Täällä on mahdollisuus monenlaiseen tekemiseen:

- frisbeegolfrata

- minigolf

- näkötorni

- patikointipolut: 5km pitkä polku luolille ja toinen, lapsillekin soveltuva lyhyt "trollstigen"

- kiipeily

- maisemat, mm. pirunpelto johon kävijät ovat rakentaneet kivistä "torneja"

- ravintola

- yöpymismökit

Tällä kerralla emme poikenneet patikointipoluille, vaan käyskentelimme vain pienellä alueella. Joten jos kuvieni perusteella saa sen käsityksen, että täällä on vain huonokuntoisia röttelöitä, niin voin sanoa että käsitys on väärä. Luonto on kerrassaan upea, joten jos se kiinnostaa enemmän kuin huonokuntoiset rakennukset, niin tämä on juuri oikea paikka käydä Ahvenanmaan vierailulla.

Toinenkin huonokuntoinen rakennus alueelta löytyy. Tämäkin talo näytti siltä kuin sen olisi melkein voinut potkaista nurin. Ovi oli auki ja kurkistin sisälle. Uskoisin että tämä talo on joskus ollut majoituskäytössä. Nyt melkein hirvitti mennä sisään, mutta uteliaisuus voitti.

Sisällä näytti aika hurjalta. Kaikki oli mennyt huonoon kuntoon tai sitten ne oli satunnaisten kulkijoiden toimesta revitty rikki. Yksi patjakin löytyi lattialta. Lieneekö joku yöpynyt vielä tässä kaaoksessa?

Alueella oli kymmenisen pientä, vaatimatonta yöpymismökkiä, jotka ovat käytössä kesäkautena. Paikka on mitä kaunein ja näkymät eivät voisi olla hienommat.

Geta on käymisen arvoinen paikka omalla autolla liikkuville. Matkan varrella voi ihailla omenaviljelyksiä, joita on kymmeniä tien varrella. Juuri nyt omenat loistivat punaisina ja keväällä taas kukinta on tosi kaunista.

Getaan on matkaa Maarianhaminasta n. 40km. Maarianhaminasta ajetaan ensin Godbyhyn ja sitten käännytään Getan suuntaan. Jatketaan sitä tietä niin pitkälle että tullaan Getan kirkolle, josta oikealle kääntyy tie Getavuorille (Getabergen). Muutama sata metriä kiemurtelevaa tietä ja ollaan perillä.

(Tarkkasilmäinen lukija kirjoitti facebookin puolella, että purettava rakennus on juurikin tuo pikku mökki. Hän myös kertoi, että omaa autoa ei välttämättä täällä vierailuun tarvitse, sillä bussi n:o 2 vie Getan keskustan kaupalle ja siitä on kävelymatka tuonne vuorelle. Bussi lähtee Maarianhaminan bussiasemalta, joka on kirjaston vieressä. Aikataulut löytyvät täältä.)

MUKAVAA UUTTA VIIKKOA JA LOKAKUUN ALKUA!

💜💜💜