Pohjoismyrskyä 25 m/s, ajokeli huono

On se värikuva, vaikka melko mustavalkoiselta näyttääkin. Mustavalkoinen, tai enimmäkseen valkoinen, onkin tämän päivän maisema. Eilinen vesisade on tänään muuttunut rännänsekaiseksi lumeksi.

Ikkunasta ei tahdo näkyä muuta kuin ikkunalasia pitkin alaspäin valuva märkä lumi. Tätä Valtteri-myrskyä, joka tänään ehkä on muuttunut Irja-myrskyksi, on jo muutaman päivän ajan varoiteltu tulevaksi. 

Täällä Ahvenanmaalla on ainakin toistaiseksi selvitty melko vähällä, mutta mantereella taitaa olla tilanne toinen, siellä kun aina lunta tuppaa tulemaan niin, ettei ainakaan kaupungeissa oikein tiedetä mihin sitä työnnettäisiin.

Päivän säätiedotus Ilmatieteen laitoksen mukaan täällä meillä:

- lämpötila 0 astetta (tuntuu kuin -8)

- tuuli 12 m/s, merellä pohjoismyrskyä 25 m/s

- ajokeli on huono

Veikkaanpa, että ainakin osa laivavuoroista peruutetaan tänään.

JOS ULOS LÄHDETTE NIIN OLKAA VAROVAISIA!

☃☃☃

 

Sain oman huoneen!

Taas olen tehnyt yhden muutoksen saavuttaakseni paremmat unet. Olen muuttanut vierashuoneeseen nukkumaan. Vierashuoneessa meillä oli aikaisemmin levitettävä sohvasänky, mutta se ei ollut niin mukava, että siinä olisi vakituisesti halunnut yönsä nukkua ja niin päädyimmekin hankkimaan uuden, hyvän sängyn sen tilalle. Tuo sohvasänky matkasi mökille vierasvuoteeksi.

Tässä on uusi sänkyni, 90cm leveä jenkkisänky. Leveämpää emme halunneet, koska halusimme tähän huoneeseen kaksi sänkyä, sillä yövieraita meillä yleensä on ainakin kaksi. Tämä sänky on seinän vierellä ja sitä vastapäätä on toinen yhden hengen sänky.

Olen nyt nukkunut tässä sängyssä viikon verran ja paremmin on uni tullut. Ja jos heräänkin yöllä, niin voin rauhassa sytyttää valon ja lukea tai kuunnella äänikirjaa. Nyt ei häiritse kummankaan kuorsaus (minäkö muka kuorsaan!), eikä muut puhinat ja pihinät.

Vastapäisellä seinustalla on vierasvuode. Tai molemmat tämän huoneen vuoteet ovat tietysti tarvittaessa vierasvuoteita. Jos joskus vielä koittaa taudittomammat ajat, niin yövieraiden tullessa minä siirryn takaisin meidän yhteiseen makuuhuoneeseemme.

Seinälle J kiinnitti yksinkertaisen hyllyn, ja kello siirrettiin myös tälle seinälle, jotta näen sen tarvittaessa sängystäni. Siinä on tarpeeksi isot numerot, niin että näen kellonajan ilman silmälasejakin, toisin kuin puhelimen kellosta.

Verhoja en enää ikkunaan ripustanut, mutta voi olla että ripustan vielä jotain somistetta, kunhan keksin mitä se voisi olla. Sälekaihtimen lasken alas yöksi. Ikkuna aukeaa kesähuoneeseemme, joten voin huoletta nukkua vaikka ikkuna auki, eikä tarvitse pelätä että joku kömpii ikkunasta sisään.

Tuo taso ikkunan alla voisi tietysti olla muuallakin, mutta siihen saa kätevästi tulostimen ja vaikka pari kukkaa jos siltä tuntuu. Hyllyillä säilytän lehtiä. Hiukan ahtaan oloista, mutta menettelee.

Hylly on tosi yksinkertainen. Siinä on mustat metallikannattimet, joiden varassa puuhylly on kiinnitettynä. Kannattimet olisi voinut laittaa niinkin päin, että hyllytaso olisi ollut niiden päällä. Täältä voit katsoa miltä ne näyttävät toisella tavalla kiinnitettyinä.

Huoneeseen mahtuu vielä työpöytäni, joka on ihan entisellään omassa nurkassaan. Mulla onkin nyt ensimmäistä kertaa elämässäni ihan oma huone!

Kaksi kirjakaappia siirrettiin nyt ikkunaseinälle. Ennen ne olivat tuon oikeanpuoleisen sängyn paikalla. En ollut aiemmin edes osannut ajatella että ne mahtuisivat johonkin muualle, mutta hyvin sopivat olemaan tuossa vierekkäin. Ja mikä parasta, ovetkin mahtuvat aukeamaan :)

Kirjakaapin edessä näkyy pieni rottinkipöytä. Se siirrän yöksi sängyn viereen yöpöydäksi.

Mulla oli aiemmin tässä huoneessa vielä papeli-ja miniryijyjentekopöytä. Siitä jouduttiin nyt luopumaan, mutta voin käyttää tarvittaessa kirjoituspöytääni tai olohuoneen ruokapöytää.

Kuten kuvasta näkyy, niin sängyt eivät ole samanlaiset. Halusimme säästää hiukan kustannuksissa ja ostimme toiseksi sängyksi runkopatjan. Siinä nukutaan kuitenkin vain muutama yö, joten tämä oli mielestämme riittävän mukava.

Joku varmaan miettii, että onkohan tullut välirikko, kun eri huoneisiin on siirrytty nukkumaan. Voin vakuuttaa että mistään sellaisesta ei ole kysymys, vaan kaikki on ihan yhtä hyvin kuin se on ollut jo 52 vuotta, 6 kuukautta ja 8 päivää.

💗💗💗

Vanhuuden merkkejä

Tänään oli paljon asioita toimitettavana. Tai paljon ja paljon, mutta kun nykyään aika tahtoo mennä enimmäkseen kotipiirissä, niin nyt piti lähteä oikein kaupunkiin.

Ajoimme keväiseltä vaikuttavassa säässä kohti Maarianhaminaa. Aurinko paistoi. Koska tähän vuodenaikaan aurinko on aika matalalla, niin se paistoi suoraan silmiin kun kaupunkia kohti ajelimme, eikä aurinkoläpästä ollut minulle mitään apua, sillä kun olen niin lyhyt, niin läppä ei tule tarpeeksi alas jotta suojaisi silmiäni paisteelta. Onneksi minä en ollut kuskina. 

Enpä uskonut kun aikoinani ajokortin sain, että sen voimassaoloajan päättyminen tulisi näin pian. Silloin oli vuosi 1982 ja tuntui että vuoteen 2022, joka ajokortissani oli viimeinen voimassaolopäivämäärä, olisi ikuisuus. Herranen aika, siitä on kuitenkin jo neljäkymmentä vuotta!

Nyt tuli kuitenkin viranomaisen taholta ilmoitus, että ajokorttini olisi uudistettava, sillä täytän kohta tasavuosia. Ja vuosia on niin paljon, että saadakseni kortin uudistettua, näkökykyäni pitää tarkastella. Ei sentään vielä tarvinnut mennä lääkärin haastateltavaksi, vaan optikon suorittama näön tarkastus riitti.

Optikko suoritti perusteellisen tutkimuksen ja minä yritin parhaan kykyni mukaan tiirailla kirjaimia taululta, sekä lasien kanssa, että ilman. Sain hyväksytyt paperit, mutta nyt ajokorttiini tulee maininta, että ajaessani minun pitää käyttää silmälaseja. Niin olen tosin tehnyt jo vuosia, joten mitään uutta ei siinä asiassa ollut.

Kun nyt kerran optikkoliikkeessä olin, kyselin samalla silmälaseihin kiinnitettäviä "aurinkolaseja". Niitä olikin useampia malleja ja löysin omiin laseihini sopivat, jotka sitten ostin. En halunnut erillisiä aurinkolaseja, vaan tällaiset jotka kiinnitetään silmälasien päälle. Ne on helppo pitää laukussa mukana ja helppo myöskin tarpeen tullen laittaa paikoilleen. Kaupassa sanottiin., että saan kokeilla näitä nyt ja jos en ole tyytyväinen, niin voin tulla vaihtamaan. Silmälasieni nenätyynyt huomattiin myös hiukan kuluneiksi ja ne vaihdettiin samaan hintaan. 

Näkötarkastuksen jälkeen piti mennä otattamaan passikuvat. Se on aina yhtä piinaava toimitus, mutta kävi nopsasti ja niin kävelin kuvat laukussa poliisilaitokselle täyttämään ajokorttihakemuksen. Poliisilaitoksella joutui odottamaan eteistilassa, sillä sisälle otettiin vain yksi asiakas kerrallaan. Siellä kaikki hoitui kuitenkin sutjakkaasti. Uuden ajokortin saan hakea viikkoa ennen syntymäpäivääni.

Nyt kelpaa ajella aurinkoisemmallakin säällä kun uudet aurinkolasit suojaavat kirkkailta säteiltä. Ja taidan ruveta käyttämään niitä muutenkin. Nykyäänhän suositellaan käyttämään aurinkolaseja yleensäkin, ei vain ajaessa. 

AURINKOISIA TALVIPÄIVIÄ!

💛💛💛

6 kuvaa kesästä. 6 sommarbilder

Osallistun kuudella kesäisellä kuvalla haasteeseen "6 kuvaa kesästä". Ensimmäinen kuva on Ahvenanmaalla yleisestä, juhannuksena pystytettävästä juhannussalosta. Lähes joka kylässä on oma juhannussalko, joka koristellaan ja pystytetään kyläläisten toimesta. Salko saa olla pystyssä, kunnes se vuoden päästä, ennen seuraavaa juhannusta, otetaan alas ja siihen laitetaan uudet koristeet.

Jag vill visa "6 bilder om sommaren", en utmaning som flera bloggare har gjort.

I första bilden visar jag en åländsk midsommarstång. Det finns en midsommarstång i nästan varje by. Midsommarstången får stå kvar över vintern, till nästa årets midsommar. Och då  kläs den på nytt med nya kronor och löv.

Toinen kuvani on mökkirannastamme, jossa kuvan kesäaamuna oli harvinaisen tyyntä. Voi kuvitella jonkun soutelijan ilmestyvän jostain hiljaa. Meren kohinaa ei tänä aamuna kuuluu ja linnutkin ovat hiljaa. Kuuluu vain soutajan airojen aiheuttama pieni veden loiskaus.

Andra bilden har jag tagit på stugan en vacker sommarmorgon. Det var ovanligt lugnt på Lumparn. Även fåglarna är tysta. 

Kolmannessa kuvassa on Maarianhaminan St.Görans kyrka, eli Pyhän Yrjön kirkko. Kukkaistutukset somistavat kirkon sisäänkäynnin edustaa. Viime kesänä kävin useammassakin Ahvenanmaan kirkossa ja kuvia niistä on puhelimessani. Niistä postaan sitten tulevana kesänä kun kirkot taas ovat auki päivittäin matkailijoiden ja muidenkin käyntejä varten.

I den tredje bilden visar jag Mariehamns St. Görans kyrka. En stor kruka med sommarblommor pryder kyrkans entre.

Jag tänker berätta mera on Ålands kyrkor senare på våren, då kyrkorna igen förhoppningsvis öppnar sina dörrar för besökare.

Neljännessä kuvassa on tanssityttöjä, jotka juuri ovat lopettaneet esityksensä Merikorttelissa. Sää suosi ja paljon olikin ihmisiä liikkeellä. Korona on supistanut kaikenlaisten tapahtumien määrää, mutta ulkona sentään vielä onneksi voitiin tilaisuuksia järjestää. Mitenkähän mahtaa olla tulevana kesänä?

Dessa flickor hör till dansgruppen "Dunder Dans" och de har just avslutat sin föreställning i sjökvarteret i Mariehamn. Det var vackert väder och fast Corona har gjort att många evenemang har skjutits fram, kunde detta ändå genomföras.

Jag undrar hur det blir i år?

Viidennessä kesäisessä kuvassa oltiin kävelyretkellä Saltvikissa. Pirteän keltainen pieni auto pääsi kuvaan. Paikalla on kahvilakin, mutta tällä kertaa emme sinne poikenneet.

Femte sommarbilden tog jag i somras, då vi tog en promenad i Saltvik. En pigg gul liten bil måste jag fota. Det finns ett cafe i närheten, men dit gick vi inte.

Kuudes kesäkuvani näyttää mökkimme, joka jo kaksikymmentäseitsemän vuotta on kuulunut kesäämme. Mökki valmistui v. 1995, mutta sitä ennen olimme mökkeilleet tontilla olevassa saunarakennuksessa jo useamman vuoden. Talvisin emme mökillä useinkaan nykyään yövy, mutta käymme silloin tällöin katsomassa että kaikki on kunnossa. Kunhan päivät hiukan pidentyvät, niin mökki taas kutsuu.

Sista sommarbilden är tagen på vår stuga. Där har vi tillbringat somrarna redan i tjugosjuår. Stugan blev färdig år 1995. Före det hade vi bara bastu på tomten.

På vintern vistas vi inte så ofta på stugan, men åker ändå dit ganska ofta, för att titta att allt är ok. Då dagarna blir längre, börjar vi "bo" där igen.

Haasteen saa napata kuka haluaa. Haasteen antoi Maarit, jonka kesäkuvia pääset katsomaan tästä,

💚💚💚

Lukuvinkkejä 1/2022

Olen jo pitkän aikaa lukenut pelkästään e-kirjoja. Nyt olen ruvennut kuuntelemaan niitä. Eilen illalla sängyssä kuuntelin kirjaa ja jossain kohtaa säpsähdin, kuin olisin herännyt. Ehkä olin hetkeksi nukahtanut. Voi olla että joku pätkä jäi kirjasta kuulematta, mutta ei haittaa.

Esittelen tässä muutaman viime aikoina lukemani/kuuntelemani kirjan. (tekstilainaukset  BookBeat)

Samuel Jyrinki: Paratiisi vai helvetti

"Avoin omaelämänkerrallinen teos avaa ikkunan kahteen vähemmistöön ja auttaa ymmärtämään niiden sisäistä maailmaa"

"Kirjan päähenkilö yrittää olla oikeanlainen mies ja hyvä uskovainen. Salaisuus jota hänen vaimonsakaan ei tiedä, ei kuitenkaan jätä häntä rauhaan, vaan ajaa lopulta romahdukseen."

"Teos haastaa pohtimaan omia asenteita ja käyttäytymistä suhteessa ympärillä oleviin ihmisiin. Et voi tietää, millainen ihminen vieressäsi istuu".

Oma arvosteluni: Annoin tälle kirjalle ✨✨✨3 tähteä. Olen usein pohtinut minkälaisissa tunnemyrskyissä ihminen joutuu taistelemaan, jos ei istu tavanomaiseen miehen tai naisen rooliin. Lisänä vielä uskonyhteisön haasteet ja vaatimukset. Terveellistä ja toivottavasti näkökantoja avartavaa lukemista kenelle tahansa meistä.

Satu Rämö: Talo maailman reunalla - Vuosi Islannin maaseudulla

"Vuosi Islannin maaseudulla on kaikkea muuta kuin vuosi Provencessa"

"Talo maailman reunalla on hurja ja hykerryttävä kertomus Islannin syrjäisimpään kolkkaan muuttaneen perheen, ei niin tavallisesta arjesta, yhden arktisen vuodenkierron aikana. Läpipääsemätön sää, jolloin edes iso nelivetomaasturi ei pääse tielle. Ja kerran lumi vyöryy kylään, peruuttamattomin seurauksin"

Oma arvosteluni: Annoin tälle kirjalle ✨✨✨✨4 tähteä. Tykkään  islantilaisista tv-sarjoista, lumisista maisemista ja karuista olosuhteista. Tässä kirjassa kuvataan hienosti suomalaisen naisen ja islantilaisen miehen perheen elämää. Lisää Satu Rämön kirjoja, kiitos!

Linda Lampenius: Kesytön elämäni

"Tarina musiikkiin intohimoisesti suhtautuvasta viulistitytöstä, josta tuli koko Suomen tuntema viihdetaiteilija. Lampenius käy kirjassa avoimesti läpi vaiherikasta elämäänsä ja kipeitä kokemuksiaan, jotka liittyvät muun muassa syömishäiriöön ja seksuaaliseen ahdisteluun"

Oma arvosteluni: Annoin tälle kirjalle ✨✨✨✨4 tähteä. Tämä oli ensimmäinen kirja jonka kuuntelin, en lukenut. Lukijan äänen olisin hyvin voinut kuvitella Lindan omaksi ääneksi. En ole koskaan ajatellut että Linda Lampenius, eli Linda Brava, kuten hänet ulkomailla tunnetaan, on niin suuri maailman tähti. Kirja kertoo myös Lindan vaikeasta, mutta lämpimästä äitisuhteesta. Ja kertoipa Linda siitäkin, että sekä hän, että hänen äitinsä esiintyvät Akseli ja Elina elokuvassa, joka on kuvattu v. 1970. Katsoimme sen ja toden totta, siinä Lindakin on pienenä vauvana.

Laura Friman: Tauko

"Mitä tapahtuu, kun himoshoppaaja tekee julkisen uudenvuodenlupauksen ja menee vaatteidenostolakkoon?"

"Tauko on riemastuttava, samaistuttava ja suorasukainen kuvaus aiheesta, joka yhdistää lukuisia nykyihmisiä: tunteikkaasta ja hankalasta suhteesta kuluttamiseen. Se on myös kertomus itsetuntemuksesta, muistoista, rahankäytöstä, työelämästä, parisuhteesta, uusperheen arjesta ja vuodesta 2020, josta tuli poikkeuksellinen useammallakin tavalla."

Oma arvosteluni: Annoin tälle kirjalle ✨✨✨✨4 tähteä. Kirjailija kirjoittaa sujuvasti ja nasevasti ja monessa kohtaa toivoin että itsekin osaisin sanottavani sanoa noin hauskasti. Nauroin ääneen useassakin kohdassa. Vaikka itse en ole ollenkaan himoshoppaaja ja voisin hyvin olla vuoden ostamatta vaatteita (ja olenkin), oli silti helppo eläytyä kirjailijan tuntemuksiin.

Clare Mackintosh: Panttivanki

"Voit pelastaa satoja ihmishenkiä - tai sen yhden kaikista arvokkaimman..."

"Tunnelma suoran Lontoo-Sydney-yhteyden avajaislennolla on sähköinen. Lentokone on vasta noussut ilmaan, kun lentoemäntä Mina saa hyytävän viestin nimettömältä matkustajalta, joka aikoo varmistaa, ettei kone tule koskaan pääsemään määränpäähänsä. Laskeutumiseen on kaksikymmentä tuntia. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon..."

Oma arvosteluni: Annoin tälle kirjalle ✨✨✨✨✨eli 5 tähteä. Oli niin mukaansatempaava, ovela juoni, että mietti miten kaikki voisikaan selvitä onnellisesti. Luin melkeinpä yhdeltä istumalta.

Ehkä kummastelet antamieni tähtien suurta määrää. Arvostelussani annan tähtiä 1-5, eli viisi on korkein tähtimäärä minun asteikossani. Se, että nämä kirjat saivat korkeat tähtimäärät, johtuu osaltaan siitä, että jos jo kirjan alkumetreillä huomaan ettei kirja ole mieleiseni ja että tuntuu ihan samantekevältä mitä siinä tulee tapahtumaan, niin jätän kirjan kesken ja siirryn seuraavaan. Kaikki nämä tempaisivat mukaansa niin että pakko oli lukea loppuun!

Antoisia lukuhetkiä!

💜💜💜

Kahvia, jäitä ja mökkimaisemia

Lähdimme käymään mökille. Matkalla sinne olivat isommat tiet jo ihan paljaina lumesta ja jäästä. Sää oli keväinen, kuin oltaisi jo eletty maaliskuuta. Ajelimme tuon lyhyen matkan kotoa mökille ja ihailimme aurinkoisia näkymiä.

Minä, joka olen lyhyt, sain siristellä silmiäni jotain nähdäkseni, sillä aamupäivällä aurinko paistaa suoraan vastaan kun ajelemme mökin suuntaan. Auton aurinkolipasta ei tähän vuodenaikaan ole minulle hyötyä, sillä aurinko on niin matalalla, että tuo lippa ei riitä sen paistetta varjostamaan.

Isolta tieltä sivutielle käännyttyä oli jo muutamia jäisiä tien kohtia, muuten sulaa. Ja mökkitienkin pystyi hyvin ajamaan, sillä siellä on lumiaura käynyt suurempien pyryjen jälkeen.

Minä tosin jäin pois kyydistä kylässä, koska halusin kulkea loput kaksi kilometriä kävellen. Lintujen liverrystä kuunnellen kuljin pitkin kylätietä. Jouduin katsomaan tarkasti mihin astun, sillä paikoitellen tie oli petollisen jäinen ja niin ollen liukas, paikoitellen taas märkä. Onneksi oli piikkikengät alla!

En kohdannut yhtään ihmistä tai eläintä matkallani. 

Mökille saavuttuani menin heti rantaan katsomaan josko jotain kuvaamisen aihetta löytyisi. Meri oli avoin ja aika suuria aaltoja ajautui rantaan. Jäät, joita oli ihan rantaviivassa, keinuivat mukavasti aaltojen myötä ja helisivät keinuessaan. Mietin miten korkeaksi nuo rannalle kasautuneet jääkumpareet vielä kasvaisivat kevään kuluessa. 

Yhtenä vuotena ne olivat lopulta niin korkeita, että kun mieheni seisoi niiden vierellä, hän näytti kääpiöltä niiden vieressä. Näky oli uskomaton, enkä sellaista ole koskaan sitä ennen, tai sen jälkeen, nähnyt.

Seisoin rannalla ja hytisin, sillä vaikka lämpöasteita oli lähes +8, niin hyytävän kylmä tuuli teki ilmasta kylmän. Nappasin muutaman kuvan ja kiiruhdin mökin sisälle lämpimään.

Mökin pihalla oli vielä jonkin verran lunta, mutta paikoitellen lumen seasta pilkisti vihreitä ruohontupsuja. 

Vilkaisin kasvihuoneen suuntaan ja totesin sen säilyneen viime aikojen kovista tuulista huolimatta ehjänä. Hyvin se on kestänyt tuulisella paikallaan, vaikka ensi alkuun pelkäsimme sijoittaneemme sen väärän paikkaan, kun on sen verran tuulille alttiina. Nyt tosin ovat kasvihuoneen vieressä kasvavat katajat tulleet sen verran suuriksi että niistä on jo jonkin verran tuulensuojaa.

Olimme ottaneet kotoa termospullollisen kahvia (sitä kofeiinitonta!) ja voileipiä mukaan ja ne nautimme mökin tuvassa. Hyvältä maistuikin. 

Ystävämme kärpäsetkin ovat heränneet talvihorteestaan. Niitä alkaa ihmeellisesti ilmestyä tänne mökille aina keväisin kun lämpötila nousee. Missä seinien rakosissa ovat mahtaneetkaan piileskellä, kun nyt niitä ilmestyy suurin joukoin. 

Parin tunnin päästä aurinko jo laskee. Näin talvella se laskeutuukin ihan eri paikkaan kuin kesällä. Mutta päivät pitenevät vauhdilla ja se tuntuu aina yhtä ihanalta, vaikka olen nauttinut myös lyhyistä päivistä ja aikaisin pimenevistä illoistakin. Molempia tarvitaan, niin sitten osaa taas arvostaa sitä toista.

Ajelimme kotiin Kastelholman linnan kautta. Siellä oltiin tekemässä töitä. Jotain kunnostusta kai, sillä useampia autoja oli linnan pihalla. Valmistautuvat varmaan jo kesän matkailukauteen.

Linnan ohitettuamme ylitimme pienen sillan ja vesirajassa oli hauska näky. Kymmeniä sorsia oli kerääntynyt kapealle, muutaman kymmenen sentin levyiselle jääkaistaleelle. Siinä ne paistattelivat päivää auringon lämmössä kylki kyljessä.

Näinä levottomina ja koronarajoitusten aikoina, on ihanaa kun sentään voi nauttia luonnosta.

Hyvää viikonloppua!

💛💛💛

Miten parantaa yöunia, osa 2

Kofeiiniton tee

Nyt olen kokeillut uusia menetelmiä, vanhojen lisäksi, jotta saisin paremmat yöunet. Kirjoitin aikaisemmassa postauksessa, että olen ottanut nyt tavakseni juoda illalla teetä. Annukka muistutti, että teenkin pitää olla kofeiinitonta jos ei halua sen vaikuttavan yöuniin. Hän suositteli Forsman tean "Rauhoittava hetki" tai "Anti stress"-yrttisekoituksia.  Meidän luontaistuotekaupassa ei näitä ollut, joten ostin Pukka night time-teetä. Se on kofeiinitonta ja sisältää mm. laventelia. Olen juonut sitä joka ilta pienen iltapalan painikkeena.

Kuunneltava e-kirja

E-kirjoja olen lukenut jo kauan. Olen lukenut niitä puhelimella, mutta pelkään että puhelimen valo illalla haittaa yöunia ja kädetkin hiukan puutuvat kun pitää puhelinta kauan kädessään sängyssä maaten.

Olen kammoksunut korviin laitettavia kuulokkeita, sillä aina on tuntunut etteivät ne istu korviini. Kaivelin laatikostani laatikon jossa puhelimeni oli kun sen ostin ja sieltä löysin nämä näppärän tuntuiset kuulokkeet, joita ei vielä oltu edes kokeiltu. Sain ne hyvin sopimaan korviini, mutta kyllä ensin tuntuivat korvat aroilta kun niitä pidin. Nyt olen oppinut miten parhaiten saan ne sopimaan korviini ja kuuntelu sujuukin hyvin. Olen oikein innostunut kuuntelemaan kirjaa lukemisen sijasta. 

Parhaillaan luen, tai paremminkin kuuntelen Linda Lampeniuksen elämänkertaa. Ajattelin ensin etten varmaan tykkää tämän tyyppisestä kirjasta, mutta kirjan lukijan ääni sopii tähän kirjaan hienosti ja muutenkin kirjan sisältö yllätti ja toi esiin minulle aivan uusia piirteitä Lindasta, joten suosittelen kyllä tätä kirjaa. Niin ja kuulokkeilla kuuntelemista :)

Melatoniini

Melatoniinia olen vuosia sitten kokeillut, mutta sitten lopettanut kun en tuntenut sen hyödyttävän minua. Nyt ostin kuitenkin pakkauksen ja varmistin farmaseutilta että tämä valmiste sopii yhteen verenpainelääkkeeni kanssa. Näitä otan yhden tabletin n. 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Kofeiiniton kahvi

Sitten se kahvinjuonti. Iltaisin en ole ennenkään kahvia juonut, mutta kylläkin vielä iltapäivällä. Sara kertoi että heillä juodaan kofeiinitonta kahvia. Kahvi ilman kofeiinia on minulle ihan uusi tuttavuus ja kuvittelin ettei se varmaan edes muistuta kahvia. Mutta vähänpä tiesin. Ostin Saran suosittelemaa merkkiä ja ihan hyväähän se on.

Nyt juon tavallista kahvia ainoastaan aamulla. Myöhemmin päivällä, ja vaikka illalla jos kahvia tekee mieli, juon tätä kofeiinitonta. Kannattaa kokeilla jos kahvi vaikeuttaa nukahtamista.

Annukka, joka tuolla aikaisemmin vinkkasi kofeiinittomasta teestä, lähetti minulle viestiä myös tästä tuotteesta. Kyseessä on Frantsilan Iltaöljy CALM, roll-on.

Valmistaja kertoo tuotteesta näin: "Iltaöljy stimuloi lähinnä parasympaattista eli tahdosta riippumatonta hermostoa. Laventeli on lisäksi tunnettu hyvänä unenantajana. Öljy sisältää mieltä tasapainottavaa ja tyynnyttävää laventelia, sekä mielialaa kohottavaa luomuappelsiinin eteeristä öljyä. Ne ovat tietyissä tutkituissa suhteissa luomujojobaöljyyn sekoitettuina. Tuotetta käytetään iltaisin n. 1-2t ennen nukkumaanmenoa pulssi-ja akupisteille (esim. ohimot, ranteiden sisäpinnat, nenän ja korvien alustat, rinnan keskusta) samalla tuoksua syvään hengittäen".

Tätä tuotetta en ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta olen sen tilannut. Jännityksellä odotan koska pääsen sitä testaamaan.

Teidän lukijoiden kommenteissa tuli monia hyviä vinkkejä:

- puhallin sängyn vierellä huoneilman viilentämiseksi
- Harmonia KSM66-ravintolisä (ashwagandha-uute)
- rentoutumistekniikat ja hengitysharjoitukset
- kevyt iltapala
- korvatulpat
- kirjan lukeminen
- ulkoilu
- estrogeeni
- painopeitto
- villasukat
- liikunta
- muuttaminen nukkumaan eri huoneeseen kuin puoliso.
(Tätä mekin olemme harkinneet, mutta ensin pitäisi vierashuoneeseen hankkia oikein hyvä sänky. Sohvalla ei pidempiaikainen nukkuminen houkuta)

Ilokseni voin todeta, että sen jälkeen kun olen ottanut käyttöön useimmat tässä postauksessa kuvaamani tuotteet olen nukkunut todella hyvin. Enkä tiedä mikä näistä on se todellinen apu ollut. Uskoisin tuon kahvinjuonnin vähentämisen olevan suurin apu. Mutta olkoon mikä hyvänsä se suurin apu, niin olen niin tyytyväinen ja toivottavasti te lukijatkin olette saaneet näistä vinkeistä jotain apua. 

Aikaisempi postaukseni tästä aiheesta löytyy täältä.

Mukavaa päivän jatkoa ja hyviä unia sitten myöhemmin!

💤💤💤

Asuntoesittelyssä koti Maarianhaminassa

On aika vuoden ensimmäisen asuntoesittelyn. Tämä viisi vuotta sitten valmistunut osakehuoneisto sijaitsee länsi-sataman välittömässä läheisyydessä, lähellä Maarianhaminan keskustaa. Laivat Turkuun, Helsinkiin, Tallinnaan ja Tukholmaan lähtevät melkeinpä "vierestä".

Yhtiössä on neljä huoneistoa. Asunnossa on kolme huonetta ja keittiö, sekä lasitettu parveke.

Kohdetta myy MÄKLARHUSET.

Edellinen postaukseni huonosta nukkumisesta  on saanut paljon kommentteja, ja uusia neuvoja parempiin uniin olen saanut teiltä lukijoilta. Ihan kaikkia en ole vielä ehtinyt kokeilemaan, sillä yksi tuote jota suositeltiin on vielä postissa, toivottavasti jo matkalla minulle. Voin jo nyt kertoa, että olen nukkunut muutaman yön jo ihan hyvin. Teen vielä koosteen siitä mitä kaikkia keinoja olen käyttänyt noiden entisten lisäksi. Palaan asiaan lähipäivinä.

💚💚💚

Miten parantaa yöunia? osa 1

Huonounisuus on vaivannut taas muutamana yönä. Tai vaivaahan se melkein koko ajan, mutta välillä saattaa mennä pari yötä niin että nukkuminen tuntuu onnistuneen. Sellaista olotilaa, että olisin nukkunut heräämättä aamuun asti, en muista kokeneeni vuosikymmeniin. Olen mielestäni yrittänyt tehdä lähes kaiken minkä voin, nukkuakseni paremmin.

Olen välttänyt kahvin juomista iltaisin. Iltakuuden jälkeen en ole  kahvia nauttinut ja yleensä viimeisen kupillisen kahvia juon iltapäivällä. Nyt luin jostain että mieluummin kahvia ei pitäisi nauttia ollenkaan klo 12 jälkeen jos on univaikeuksia. Vaikuttaa kyllä aika hurjalta. Silloinhan päivän viimeinen kahvihetki on lounasaikaan.

Makuuhuoneen lämpötila on säädetty 19 asteeseen ja viime yönäkin oli vielä ovi terassille pikkuisen raollaan.

Syöminen on meillä melko aikaisin, noin klo 16 maissa, sillä nukkuminen vatsa täynnä ei minulta onnistu. Ja jos ruokajuomana on ollut viiniä, niin sitä suuremmalla syyllä ruokailu täytyy ajoittaa melko varhaiseen iltaan. 

Paksut peitot ovat minulla pannassa ja kesällä nukun pelkästään pussilakana peittonani.

Kirjan lukeminen auttaa nukahtamaan, mutta nykyään luen puhelimella e-kirjoja ja puhelimestahan sanotaan ettei sitä pitäisi katsella illalla. Olen kuitenkin laittanut siihen sellaisen toiminnon, että näyttö säätyy automaattisesti himmeämmälle iltakymmeneltä.

Olen laskenut lampaita, toistanut jotain yksitoikkoista lausetta, yrittänyt olla ajattelematta mitään, jne. 

Olen kokeillut melatoniinia, mutta en saanut siitä mainittavampaa apua.

Sänkymme on mukava ja tarpeeksi leveä jotta siinä mahtuu nukkumaan sellaisessa asennossa kuin haluaa.

Päiväunia en nuku koskaan, joten nekään eivät ole yöunta vähentämässä.

Makuuhuoneemme on rauhallinen, ei liikenteen melua, eikä kirkkaita valoja ja naapurimmekin ovat tosi hiljaisia. 

Ulkoilua voisin lisätä, sillä ihan joka päivä en välttämättä ulkoile.

Unilääkkeitä en ole kokeillut, enkä ihan helposti niitä haluakaan kokeilla.

Pimentävä rullaverho on meillä myös ollut käytössä jo pidemmän aikaa, sillä vaikka huoneessa on sälekaihtimet, niin kesäaikaan valo pilkisti kuitenkin jostain raoista häiritsevästi.

Ehkä on vaan hyväksyttävä se, etten ole hyvä nukkuja ja kadehdittava niitä onnellisia jotka pystyvät nukkumaan missä vaan. Ja jotka nukkuvat tarpeeksi pitkät ja katkeamattomat unet, tunteakseen itsensä täysin levänneeksi aamulla herätessään.

- ooo -

Tämä oli vuoden 2022 ensimmäinen postaus. Viime vuonna tein 106 postausta ja sain niihin jokaiseen teiltä, hyvät lukijat kommentteja ja kannustusta. Kiitos siitä!

Jatketaan samaan malliin tänäkin vuonna, unettomuudesta huolimatta. Tai ehkä juuri sen vuoksi. Voihan yöllä pälkähtää päähän ideoita postausten tekoon :)

IHANAA PÄIVÄÄ!

😴😴😴

(Joko korjasit joulun pois?)