IHANA SYYSTAPAHTUMA AHVENANMAALLA

Nyt viimeistään kannattaa suunnitella syksyn matkaa tänne Ahvenanmaalle, sillä niin paljon nähtävää ja koettavaa löytyy taas tänäkin vuonna järjestävästä SKÖRDEFEST - SADONKORJUUJUHLAsta.

Sadonkorjuujuhla on jo muodostunut perinteeksi ja on suosittu käyntikohde paitsi meille Ahvenanmaalla asuville, myös sekä idästä että lännestä tuleville vierailijoille. Moni valitseekin syyslomansa ajankohdaksi juuri Sadonkorjuuviikonlopun eli 20.9-22.9.19. 

Sadonkorjuujuhlassa riittää nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Kaikki myytävät tuotteet on kasvatettu tai valmistettu Ahvenanmaalla.

Sadonkorjuutapahtumassa on mahdollisuus päästä tutustumaan Avoimiin Maatiloihin ja niissä voi ostaa paikallisia tuotteita ja kokea erilaisia elämyksiä. 

 Plåpp Åpp = Pop Up, erilaiset tapahtumat joita järjestetään Sadonkorjuujuhlien aikana eri puolilla Ahvenanmaata.

Katsomaan ja osallistumaan pääsee mm. näihin:

- riistasafari

- keppihevoskilpailu

- usean ruokalajin illalliset joissa tarjoillaan ahvenanmaalaisista raaka-aineista

  valmistettuja herkkuja

- sadonkorjuuajan jumalanpalvelukset

- Ålandsfrukost eli Ahvenanmaalainen aamiainen

- 4H-tila

- yleisölentoja

- Ahvenanmaan vahvin "maajussi"-kilpailu

- lasten kokkikoulu

ja paljon muita kivoja juttuja.    

Ravintolat

Ravintolat ympäri koko Ahvenanmaan pitävät ovensa auki tänä Sadonkorjuuviikonloppuna. Moni kesäravintoloista ja kahviloistakin jotka jo ovat sulkeneet ovensa tältä kesältä, ovat nyt mukana tapahtumassa, joten jos et kesän aikana ole vielä suosikkipaikassasi päässyt käymään niin voit tehdä sen nyt. 

Sadonkorjuujuhlan tunnelmia muutaman vuoden takaa voit katsella TÄÄLTÄ vanhasta blogistani.

Kattava tietopaketti SKÖRDEFEST - SADONKORJUUJUHLAsta löytyy TÄÄLTÄ.

Jos tarvitset vinkkejä majapaikasta tai siitä miten tänne pääsee matkustamaan niin käypä VISIT ÅLANDin sivulla, josta löytyy paljon muutakin tietoa Ahvenanmaalle matkaavalle.

NÄHDÄÄN SADONKORJUUJUHLASSA!

💚💛💜 

NYT SE ON MELKEIN TAKANA

KESÄ ON OLLUT LÄMMIN JA HYVÄ. PALJON ON SAATU AIKAISEKSI JA PALJON ON MYÖS NAUTITTU

 -Kotona on yksi seinänpätkä rakennettu etupihan istuinryhmän eteen ja se  

  antaa kivasti näkösuojaa

 -Istutuksia on lisätty, jaettu ja kasteltu, kasteltu ja kasteltu. 

 -Paviljonki on muutettu parempaan paikkaan ja se paikka on testattu ja  

  hyväksi todettu 

 -Aika on jaettu aika tasapuolisesti kodin ja mökin välillä. Aikaisempina kesinä 

  on oltu enimmäkseen mökillä, mutta nyt on haluttu viettää kesälläkin aikaa 

  myös kotona. Joten aina kun on mökillä ruvennut tuntemaan itsensä hiukan

  mökkihöperöksi on menty muutamaksi päiväksi kotiin. Ja kun kotona on 

  ruvennut kaipaamaan enemmän tekemistä niin on suunnattu auton nokka 

  kohti mökkiä.

MÖKILLÄ ON OLLUT KAIKENLAISTA FIKSAAMISTA.

- Maalaamista on riittänyt. Saunamökin ja varastorakennuksen seinät 

  maalattiin jo viime kesänä, mutta tänä vuonna niihin tehtiin pikku 

  muutoksia. TÄSTÄ voit lukea lisää.

- Kolme maalauskertaa vaativat terassin seinät ennenkuin tumma harmaa ei 
  enää kuultanut valkoisen läpi. Kun noita vastamaalattuja seiniä sitten
  katseli valmiina, niin käväisipä mielessä sellainenkin ajatus että jos ensi
  kesänä, kun on tarkoitus maalata koko mökki, maalaisi senkin valkoiseksi.

  Mutta pian se ajatus meni pois mielestä kun mietti miten paljon helpommalla
  ja halvemmallakin pääsee jos mökin maalaa samalla mustalla kuin vaja ja
  saunarakennuskin on maalattu. Yksi maalikerros riittää. Ei todellakaan 
  houkuta maalata kolmeen kertaan niinkuin pitäisi tehdä jos värin muuttaisi
  valkoiseksi! 

- Nyt on menossa puiden kaatoa, mutta niitä kaadetaan ja risuja poltetaan 
  vain sen verran kuin jaksetaan. J on nytkin kaatohommissa ja pari puuta on
  jo onnistuneesti kaatunut tänäänkin. Oksista kerätyt kasat rannassa 
  kasvavat ja odottavat polttamista.

- Sitten onkin enää jäljellä tavanomaiset syystyöt, mutta niistä ei oteta
  stressiä.


Nyt nautitaan pimenevistä loppukesän illoista, sytytellään lyhtyihin valoja, nautitaan tuvan lämmöstä ja vaan ollaan.

Eikä kesäkään pelkkää raatamista ole ollut. On vietetty aikaa perheen kanssa, tavattu ystäviä ja matkusteltukin TÄÄLLÄ. Hyvä kesä on kohta takana ja nyt voidaan hyvillä mielin vastaanottaa tuleva syksy.

Miten sinun kesäsi on mennyt?
Nautitko alkavasta syksystä vai tuntuuko kurjalta kun kesä ja helteet alkavat olla ohi?

MUKAVAA PÄIVÄÄ SINULLE IHANA LUKIJANI!

💛💛💛

   

LOPPUKESÄÄ

Nyt kun kesä alkaa muttua syksyksi on sopiva aika kaataa puita. Siis siinä mielessä että lintujen pesimäaika on ohi. Varmaan paras puunkaatoaika olisi kevättalvella, mutta meidän ei tule lähdettyä talvella lumeen kahlaamaan ja puita kaatamaan, vaikka joka syksy mökkikauden päätyttyä ajatellaan että kevättalvella sitten. 

Mökkimme ympärillä on niin paljon puita että niitä on ihan pakko silloin tällöin kaataa. Monet niistä ovat vaan niin lähellä rakennuksia tai sähkölankoja että kaataminen ei ole ihan helppoa.

Puut varjostavat kuitenkin tosi paljon ja varsinkin koivut roskastavat niin että jatkuvasti saa olla harja kädessä lakaisemassa terassia, eikä keväinen siitepölyn määräkään ihan vähäistä ole.

 

Eniten tontillamme on koivuja, mutta mäntyjäkin löytyy. Tämä iso vanha puu oli niin hyvässä paikassa että sen kaatamisessa ei ollut pelkoa väärään paikkaan kaatumisesta. Mänty ei ole kovin hyvää polttopuuta, mutta pakko oli kuitenkin kaataa. Alaoksat ovat ihan kuivia.

 

Mutta yläoksat sitävastoin olivat tuuheita.  Niistä olisi saanut vaikka kauniin joulumännyn. Nyt kuitenkin raahasin ne rantaan odottamaan polttamista. Tänään on sen verran tuulista ettei risuja uskalla ruveta polttamaan. 

Männyn vieressä oli tuomi joka myös nyt sai lähteä. Se on kaunis ainoastaan silloin kun se kukkii. Muuten se synkentää näkymiä aika lailla, eikä sen muotokaan ole kovin kaunis. 

J kaatoi muutaman muunkin, pienemmän puun ja pätki ne samantien sopivan pituisiksi. Ison männyn runko on vielä kokonaisena, ainoastaan oksat on karsittu ja viety rantaan. 

Kaadetusta pihlajasta pelastin muutamia oksia. Pihlajissa on tänä vuonna erityisen paljon marjoja ja pihlajat ovat muutenkin kauniita puita, mutta tämä oli kasvanut isompien puiden välissä ja oli aika muotopuoli.

 

Nämä koivut olisi kokonsa puolesta vielä helppo kaataa, mutta sähkölangan läheisyys vaikeuttaa kaatoa.

 

Vein terassilla kesän olleet pelargonit kasvihuoneeseen. Ajattelin kokeilla niiden talvettamista, ei tosin kasvihuoneessa vaan mökissä sisällä, jossa pidämme koko talven lämmitystä pienellä, joten arvelisin lämpötilan olevan juuri sopivan näille.  J tosin sanoi ettei ollenkaan tykkää pelargonioista. Ja minä kun meinaan ensi kesänä laittaa kasvihuoneen täyteen näitä kukkia! Ehkä menestyisin niiden kasvattajana paremmin kuin tomaattien ja kurkkujen.

Tillikin innostui sentään lopulta kasvamaan kasvatuslaatikossa vaikka alku näytti huonolta. Nyt olen jo tyhjentänyt laatikot ja poimin vielä tillinoksat pöytää kaunistamaan. Laatikoissa kasvatetut herneet on syöty ja salaattiahan en onnistunut ollenkaan saamaan kasvamaan.Syytän siitä sitä kummallista multaa jota ostimme keväällä laatikoihin. Nytkin vaikka sadetta on saatu ihan mahdottomasti, oli multa pinnan alta ihan kuivaa vaikka päälimmäinen kerros olikin märkää. Mystistä multaa! Eipähän ainakaan sitä osteta ensi vuonna. 

Kukkamaahan itse kylväytynyt kääpiösamettikukka on kasvanut ulkona ruukussa kesän  ja otin senkin nyt sisälle kasvihuoneeseen.

MUKAVAA PÄIVÄÄ!
💚💚💚 

ET KAI OLE TÖLVÄISIJÄ?

Aina silloin tällöin törmää sellaiseen ilmiöön blogien tai Instagramin kuvien kommentoinneissa, että pakko on melkein ääneen itsekseen sanoa häh!
Kun useimmat kommentoivat kuvan pääaihetta, niin tölväisijät löytävät kuvasta ihan jonkin muun kehumisen tai miksei vaikka haukkumisen aiheen.

Kaikki tämän postauksen tölväisyt ovat keksimiäni ja ehkä hiukan liioiteltuja, mutta vastaavanlaisia löytyy kyllä ihan oikeastikin.

Tällaisella  kuvalla bloggaaja esittelee perheensä lemmikkiä ja kertoo kuinka suloinen ja tottelevainen se on. Se on lapsirakas ja nuo silmät! 

Jos bloggaaja odottaa kommentteja, niinkuin me kaikki varmaan odotamme, niin "sopivia" kommentteja ovat tietysti kaikki koiraan liittyvät kehut, tai hiukan negatiivisetkin mielipiteet. Samassa yhteydessä voi ihan hyvin mainita jotain omastakin lemmikistään, kunhan se oma lemmikki ei saa pääosaa koko jutussa.

Jos lukija ei ole ollenkaan koiraihmisiä, niin silloin ehkä on paras jättää kommentointi kokonaan.

MUTTA tölväisijä kommentoi vaikka näin: "Ihanat nuo pienet pyöreät kivet! Mistä ostit? Haluaa samanlaisia! Eikä huomioi mitenkään kuvan pääaihetta eli lemmikkiä.

Lomakuvia on kiva esitellä muillekin ja kertoa mitä tuli koettua matkalla tai vaikka kotinurkilla lomaillessa.

Lämpö ja ihanat hiekkarannat herättävät ihastusta ja moni lukee näitä mielenkiinnolla. Matkakuvauksista voi saada hyviä vinkkejä omaankin lomailuun. Usein bloggaaja saakin kiitoksia matkakuvauksista.

MUTTA tölväisijä kysyy vain: "Ei kai sulla ole lattajalat?"

Jos bloggaaja on arkkitehtuurin suuri ihailija hän yleensä kuvaa matkoillaan rakennuksia ja varsinkin niiden mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten kuvan hienoja ikkunoita. Vielä parempaa on jos hän on päässyt kuvaamaan noita ikkunoita sisältä päinkin.

Vielä kotona hän muistelee kauniita rakennuksia joita sai matkalla nähdä ja muutama yhtä ihastunut kommentoijakin ylistää noiden ikkunoiden kauneutta.

Mutta onnettomuudekseen bloggaaja on sattunut ottamaan kuvan juuri kun jotain muutakin kiinnostavaa on näkyvissä.

Tölväisijä nimittäin ei kiinnitä mitään huomiota ikkunoihin, vaan näkee vain tuon ihanan auton joka on juurikin samanlainen kuin hänen lapsuudenkodissaan oli ja sillä matkattiin koko perhe ympäri Suomen ja........

Entäs sitten kun bloggaaja on onnistunut keräämään herkullisia vadelmia pienen ämpärin täyteen ja kuvassakin ne näyttävät niin herkullisilta että vesi tulee kielelle. Bloggaaja kertoo tyytyväisenä mitä aikoo niistä valmistaa.

No tölväisijä on tietysti onnistunut keräämään kaksi suurta ämpärillistä vielä isompia vadelmia ja ihan omasta kotipihasta. Eikä aikaa mennyt kuin muutama hetki. 

Bloggaaja on onnellisesti rakastunut ja kertoo siitä lukijoilleen herttaisen kuvan kera. Kuvassa on kaksi sydämen muotoista rinkeliä.

Kommenteissa onnitellaan vilpittömästi tuota onnellista paria.

MUTTA tölväisijä sivuuttaa innoissaan koko rakastuneen pariskunnan onnen ja haluaa tietää mikä on tuo ihana puhelin joka kuvassa näkyy. Se on juuri sellainen sekä väriltään että malliltaan kuin hän haluaisi!

Voi olla että bloggaajan mielen täyttävät muut asiat kuin ko. puhelimen tiedot.

ÄLKÄÄMME OLKO TÖLVÄISIJÖITÄ, VAAN JOS EI POSTAUKSEN AIHE KIINNOSTA NIIN HYPÄTÄÄN SEURAAVAAN BLOGIIN! 

💓💓💓

SOHVAPÖYDÄN UUSI ELÄMÄ

Hei!

Instan puolella jo vilautinkin tätä mosaiikkipintaa, mutta nyt näytän mitä siitä loppujen lopuksi tuli.

Tämä levy johon mosaiikit on sommiteltu kuului aikoinaan sohvapöytään, joka meillä oli käytössä monta, monta vuotta sitten. Silloin siinä ei noita mosaiikkeja ollut vaan pinta oli sileä ja maalattu. Pöytä on joskus  kirpparilta  hankittu.

Sitten luovuimme pöydän käytöstä ja tytär innostui jossain vaiheessa päällystämään sen uudestaan. Ja hieno siitä tulikin. Hän ei kuitenkaan ottanut sitä käyttöön ja pöytä päätyi varastoomme odottamaan parempia aikoja.

Jossain vaiheessa minä puolestani keksin että jos pöydästä sahaisi jalat pois niin siitä voisi tehdä seinäkoristeen. Mutta sitäkään suunnitelmaa ei koskaan viety loppuun ja niin pöytälevy sai edelleen olla varastossa. Jalat kuitenkin oli jo ehditty poistaa joten pöytänäkään sitä ei enää voinut käyttää. Kun ihminen on impulsiivinen ja ideoita pulppuaa päästä niin näinkin voi käydä, ja käykin!

Kunnes tuo levy taas muistui mieleen. Kotona sohvapöytämme on muuten mieluinen, mutta se on liian iso ja harmittaa aina kun sohvalle mennessä joutuu pujottelemaan pöydän ja sohvan välistä eikä liikkumiselle jää tarpeeksi tilaa. Mutta tuon levyn kokoinen pöytä olisi juuri sopivan kokoinen sohvan eteen.

Mutta kun ne jalat puuttuivat. Ruvettiin pohtimaan minkälaiset jalat olisivat sopivat. Metallinen jalusta olisi hieno, mutta niitä ei niin vaan ole saatavissa ja jos jonkinlainen löytyykin, niin koko ei ehkä ole juuri oikea.

 

Päätettiin sitten tehdä jalat puusta ja maalata ne. Nyt ovat jalat paikoillaan, joten pöytä seisoo jo tukevasti lattialla. Ihan ei kuitenkaan vielä näytä valmiilta eikä varsinkaan kovin hyvältä. 

Rosoa ja kulumaa on siellä täällä eikä värikään ole se mitä haluamme. Väriä on helppo vaihtaa maalaamalla, mutta oikean värin valitseminen ei ole helppoa. Ja mietintää aiheutti myös se maalataanko kaikki saman värisiksi, vai tulevatko jalat toisen värisiksi. 

Pöydän kulmissa on pyöreät lasikoristeet, mutta yhdestä kulmasta se on hävinnyt ja kulma on muutenkin kärsinyt. 

Pöytä näytti hiukan orvolta uusine jalkoineen ja keksittiin laittaa vielä poikkipuut jalkojen väliin. Nyt on paljon parempi. Rosot on myös siloitettu ja pitää vielä hioa. J teki työn ulkona joten pölyltä sisätiloissa vältyttiin. 

Kekseliäisyys on monta kertaa niin tarpeen. Muistelin että minulla on kaulakoru jota en ehkä ole kertaakaan käyttänyt ja siinä oli lasipalleroita jotka voisivat korvata puuttuvan kulmakoristeen.

J tietysti ensin miehille tyypilliseen tapaan vähätteli keksintöäni, mutta soviteltuaan sitä hetken paikoilleen hyväksyi sen kuitenkin. Ja hyvin se täyttikin tehtävänsä. 

Istuu tuohon kulmaan niinkuin olisi aina siinä ollut. 

Pöydän väriksi valittiin aina tyylikäs musta ja sekä jalat että pöytälevyn reunat maalattiin kahteen kertaan.

Nyt on sopivan kokoinen sohvapöytä ja sen ympärillä mahtuu vapaasti liikkumaan. Vaikka itse sanonkin, niin mielestäni aika onnistunut muutos ja sopii meidän tyyliin ihan täydellisesti. 

Pöydän pinta on hiukan epätasainen ja sen suojaamista mietitään vielä. Lasilevy olisi ehkä paras ratkaisu tuohon päälle, mutta pysyykö se paikoillaan?

Tuo saumausmateriaali on huokoista ja voin kuvitella että jos siihen kahvi-tai viinitahra tulee niin sitä on ehkä vaikea saada pois.

Niinpä nyt ainakin ensiavuksi päätettiin suojata pinta lakkaamalla. 

Nyt ei enää tarvitse harmitella liian suuren sohvapöydän kulmista saatuja mustelmia. Tuntuu että pöytä on juuri se oikea pöytä tähän paikkaan. Ja mikä parasta, varmaan ei samanlaista ole kenelläkään!

Vielä askarruttaa se lasilevy pöydän pintana. Onko kellään kokemusta sellaisesta? Pysyykö se paikoillaan vai pitääkö se jollain konstilla kiinnittää?

IHANAA JA TOIVOTTAVASTI  KESÄISTÄ VIIKONLOPPUA KAIKILLE! 

💙💙💙

PIENTÄ SÄÄTÖÄ KOTONA

Terassimme on tuulinen niin kotona kuin mökilläkin. Mökin terassista ja sen tuulensuojaseinämästä olenkin kirjoitellut tänne useaan otteeseen, mutta kodin terassi on  jäänyt  vähemmälle huomiolle.

Eipä ole tainnut montaakaan sellaista päivää tänäkään kesänä olla että kotiterassilla olisi haluttanut istuskella tai vaikka ruokailla, juuri tuulen takia. Ollaan siirrelty pöytää puolelta toiselle mutta hyvää ratkaisua tähän ei ole löydetty.

Tuulelta ja sateelta suojaamaan olisi lasitettu terassi tietysti aivan ehdoton, mutta sellaiseen ei nyt tällä hetkellä ole mahdollisuuksia satsata, joten jotain muuta oli keksittävä. 

Asumme rivitalossa ja kotimme on päätyhuoneisto. Talo on mäen päällä , joten kaikki tuulet tahtovat sopia tänne. Keväällä hankimme paviljongin jonka pystytimme terassin ulkokulmaan joka on aurinkoisin paikka, mutta samalla tuulisin.  

Paviljonkiimme kuuluu verhot jotka saa vedettyä joka sivulta suojaa antamaan, mutta kuka haluaa istua umpinaisessa tilassa syömässä. Yhden kerran käytimme noita verhoja, mutta nyt ne on jo otettu kokonaan pois.

Pari päivää sitten  mieleeni tuli sellainen ajatus että mitä jos kuitenkin siirtäisimme paviljongin terassin sisänurkkaukseen joka on tuulelta paljon paremmin suojassa kuin tuo paviljongin ensimmäinen paikka, vaikka onkin sitten varjoisampi. 

Niinpä   siirsimme paviljongin tähän nurkkaan. Kevyt se oli siirtää, mutta jokaiseen tolppaan oli hyvä saada kiinnipitäjä ettei paviljonki vääntyile siirrettäessä ja ettei tuulenpuuska nappaa katoksesta kiinni ja lennätä sitä vaikka minne.

Sitten piti vielä ruuvata tolpat kiinni alustaan. 

Tänään tuuli melkoisesti, mutta me pystyimme hyvin ruokailemaan tässä uudessa paikassa . Paviljongin katto varjostaa sopivasti makuuhuoneen ikkunaakin niin että helteillä ei tule sisälle niin kuumaa. Paviljongin kaksi sivustaa rajoittuu seiniin, joten paikka on vähätuulisin paikka terassillamme. Tähän paistaa aurinko iltapäivästä iltaan.

Paikka on sisustukseltaan vielä keskeneräinen. Seinälle sopisi hylly. Ja lyhtyjä, kasveja ym. vielä kaivataan.

Nyt on hyvä paikka ruokaryhmälle ja aurinkoa voi ottaa siinä paikassa josta paviljonki on siirretty pois.

OIKEIN MUKAVAA UUTTA VIIKKOA KAIKILLE!

💛💛💛

LUPAAVALTA NÄYTTÄÄ

Aamupäivällä taivas oli lupaavan tumma ja sadetta totta tosiaan kaivattaisiin. Ukkosen jyristelyä kuului jostain kauempaa.     Säätiedotukset olivat lupailleet sadetta suurin piirtein koko viikoksi, mutta meille päin sitä ei ainakaan ollut tullut. 

Mutta sitten  rupesi kuulumaan kummaa kohinaa. Sieltähän se sadekuuro ryöpsähti kovalla metelillä ja voimalla, mutta ei sitä kauan kestänyt. Kävin katsomassa sademittarin lukeman ja 5 mm oli vettä tullut, joten ei paljoa. 

Onneksi saatiin päivän maalaukset valmiiksi ennen sadetta. Mielessä kävi sekin että voiko voimalla tullut sade saada tuoreen maalin valumaan pois, vesiliukoista maalia kun on, mutta onneksi niin ei ollut käynyt vaan seinäpinta näytti hyvältä. Vielä pitää jonain toisena päivänä maalata muutamat paikat uudelleen kun valkoinen ei niin vaan peitä tumman harmaata ja harmaa kuultaa hiukan valkoisen läpi joistain kohdista.

Vastarannalla näyttäisi satavan ja hyvä olisi jos sade yltäisi tännekin vielä toisen kerran tänään. Lupaavalta ainakin näyttää.

MUKAVAA PÄIVÄN JATKOA!

💧💧💧

ONNISTUMISIA JA EPÄONNISTUMISIA

Onnistumisia ja epäonnistumisia. Molempia mahtuu tämän kesän projekteihin. Kun ajattelen mitä olen kasvattanut sekä kasvihuoneessa että ulkona, niin äkkiä ja ensiksi tulevat mieleen epäonnistuneet kasvatusyritykset, mutta katsellessani terassin kukkalaatikoita on pakko myöntää että onnistuin kasvattamaan pienistä, melko surkeankin näköisistä taimista aika rehevän kasvuston.

Kokonaan toinen asia sitten on miten kauniita samettikukat ovat laatikoissa. Näitä eivät ainakaan kauriit syö! 

Taka-alalla näkyy pala nurmikkoa joka taas tänäkin kesänä alkukesän vihreyden jälkeen on palanut ihan ruskeaksi.

Kuvassa näkyy myös ulkovaja jossa onnistuneeksi ratkaisuksi pidän sitä että vaikka ne keltaiset (tai okran väriset) ovet tavallaan sopivat hyvin, niin ovet mustina tekevät rakennuksesta rauhallisemman. Eli plussa tästäkin.

Laventelit näyttivät alkukesästä aika huonoilta, mutta nyt ne muistuttavat jo pensasta ja jaksavat kukkia viikosta toiseen. Lisää näitä niin kotiin kuin tänne mökillekin!

Kauriit ja jänikset eivät näistä tykkää ja antavat niiden olla rauhassa. Sisiliskoperhe sen sijaan on tehnyt kodin näiden viereen ja pujahtavat niiden varsien joukkoon suojaan vikkelästi kun joku lähestyy.

 

Mitä näistä voisi sanoa?! Ei kai muuta kuin että joskus sitä miettii että onkohan se kaiken vaivan arvoista kun yhdestä tomaatintaimesta tulee noin kymmenen pikku tomaattia ja isompia tomaatteja on tulossa vieressä olevaan viisi kappaletta!

Kasvun ihmettä on toki mielenkiintoista seurata, mutta näistä onnettomista yksilöistä ei voi tulla muuta kuin huono olo. Joka puolella näen kasvihuoneita joissa tomaatit täyttävät koko kasvihuoneen niin ettei kasvattaja meinaa sisälle mahtua. Meillä ainakin tilaa riittää, sillä nämä eivät paljoa kasvaria täytä.  

Kasvihuoneen vierellä ulkona herne sitä vastoin kasvaa niin kovasti että varsia on pitänyt tukea kaikilla mahdollisilla keinoilla. On keppiä, narua ja kanaverkkoa.

Korkeutta näillä herneillä on niin paljon että ne ovat jo paljon korkeampia kuin niiden ympärillä oleva aita joka on 120cm.  Eli näiden voisi sanoa onnistuneen.

 

Ensi vuodeksi täytyy ehdottomasti tehdä jonkinlaiset vahvat tuet herneille. Ei vaan aina keväällä niitä kylvätessä pysty uskomaan miten suuria niistä pikkuisista palleroista voi kasvaa ja ihan liian tiheästikin niitä tulee kylvänneeksi. Ihan vaan varmuuden vuoksi hiukan tiheämpään kuin mitä pussissa neuvotaan sillä koskaan ei voi tietää jos kaikki itävät. Ja sitten kun jo ovat itäneet, niin eihän niitä raaskii harventaa vaikka näyttääkin hiukan ahtaalta.

 

Kesän onnistuneisiin projekteihin kuuluu terassin seinien sisäpuolen maalaus valkoiseksi.  Tähän ollaan oltu tosi tyytyväisiä. 

Ja nyt ollaan tekemässä samaa muutosta ulkopuolella. Aikaisemmin terassin seinät oli maalattu samalla harmaalla kuin mökkikin, mutta nyt terassiosa maalataan kokonaan valkoiseksi. 

Vielä saa sutia tovin. Onneksi itse mökin maalausta ei tänä kesänä tehdä.

Onko muilla epäonnistuneita projekteja tältä kesältä? Entä onnistuneita? Olisi kiva kuulla. 

MUKAVAA ELOKUUN ALKUA KAIKILLE!

💛💛💛